Mitä tehdä pahantuulisen viisivuotiaan kanssa?
Ennen niin kiltti ja helppo lapsi on muuttunut ihan kamalaksi. Koko ajan kiukutellaan, karjutaan ja riehutaan. Tänä aamuna jäi päiväkotiin meno väliin, kun ei suostuttu pesemään hampaita ja siitä saatiin aikaiseksi itkupotkuraivarit. Tuntuu että nykyään mikään onnistu jatkuvan kiukuttelun vuoksi. Tätä on jatkunut jo pari kuukautta ja alkaa vaikuttaa jo pikkusisaruksenkin elämään, kun isomman vuoksi ei ehditä mihinkään ja kaikki on niin hankalaa. Mitä tässä voi oikein tehdä?
Kommentit (10)
Pitää varmaan vaan ennakoida lähtötilanteet ym. Meilläkin on vähän samanlainen 5-vuotias (loppuvuodesta 6).
Ei korvasta!
Palkintosysteemi.
Pk:iin olisi kyllä pitänyt mennä vaikka hampaat olis pesemättä.
Hassua, avasin av:n huokaistakseni omasta viisivuotiaastani, ja ekana sivulla oli tämä kysymys jonka kanssa itsekin pähkäilen.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2013 klo 09:59"]
Korvasta pihalle ja päiväkotiin, teet kuten oli suunniteltu. Miksi annoit periksi?
Saat vastaisuudessa antaa periksi joka asiassa kun lapsi oivaltaa että näin käy kun temppuilee.
[/quote]
Lapsi on siis kotihoidossa ja nimenomaan en antanut periksi vaan eväsin ylimääräisen kivan, kun ei sinne nätisti lähdetty vaan alettiin riehua.
Korvasta pihalle oli kuvainnollisesti ilmaistu :)
Mutta ihan oikeasti jos on ollut tarkoitus lähteä jonnekin niin pidä kiinni siitä, välttämättä kivan evääminen ei auta, koska lapsi ei silloin opi muuta kuin sen että huh, ei tarvinnut lähteä, en voi pelata wiitä, mutta voin leikkiä legoilla. Voitin!
[quote author="Vierailija" time="12.04.2013 klo 10:02"]
Pitää varmaan vaan ennakoida lähtötilanteet ym. Meilläkin on vähän samanlainen 5-vuotias (loppuvuodesta 6).
[/quote]
Olen koittanut ennakoida lähtötilanteita ja selittää lapsella hyvissä ajoin mikä on aikataulu. Toisaalta sama aikataulu on ollut jo puolitoistavuotta, joten pitäisi riittää kun sanoo, että on päiväkotiaamu. Aamut eivät edes ole mitenkään kiireisiä, vaan heräämme seitsemältä, lapsi usein vielä aiemmin, ja vartin yli kahdeksan on lähtö. Tänäkin aamuna selitin lapselle, että tule nyt syömään aamupalaa ja kun aamupala on syöty pestään hampaat ja puetaan ulkovaatteet ja lähdetään. Lapsi kysyi saako katsoa lastenohjelmat, ja selitin, että tänä aamuna ei ehditä, mutta jos lähtö sujuu hyvin,voidaa katsoa dvd:ltä lastenohjelmia päiväkodin jälkeen. Koutettu on palkita ja kannustaa, mutta tuntuu että asiat unohtuu samoin tein kun ne on sanottu ja uhkaukset tuntuvat olevan ihan tehottomia. Ylipäätään lapsi on todella levottoman oloinen koko ajan, eikä malttaisi pysyä hetkeäkään paikoillaan.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2013 klo 10:09"]
Korvasta pihalle oli kuvainnollisesti ilmaistu :)
Mutta ihan oikeasti jos on ollut tarkoitus lähteä jonnekin niin pidä kiinni siitä, välttämättä kivan evääminen ei auta, koska lapsi ei silloin opi muuta kuin sen että huh, ei tarvinnut lähteä, en voi pelata wiitä, mutta voin leikkiä legoilla. Voitin!
[/quote]
Siis se päiväkoti on se kiva ylimääräinen juttu ja tajusi kyllä jääneensä jotain paitsi. Ei siis todellakaan ollut kyse siitä, ettei olisi halunnut päiväkotiin. Nyt itketään ja huudetaan kun ei päässytkään kavereiden kanssa leikkimään.
Uhmaa? :D Älkää nyt sanoko että on. Meillä juuri 4v täyttänyt oli ihan samanlainen vuoden verran ja nyt on alkaa olla taas normaali niin älkää sanoko että se tulee kohta uudestaan :D
No meillä taltutin kiukut, huudot ja tottelemattomuudet aresteilla. Lähtötilanteet on hankalia edelleen mutta tekemällä niistä tehtäviä tai kilpailuja minua vastaan ne on vähän helpompia. Ennen lapsi ei osannut pukea josta syystä oli hankalampaa, nyt se pukeminen vain kestää niin pirun kauan.
Viisivuotiailla on kyllä uhmaikä, samoin seitsemänvuotiailla (koulun aloittavilla) ja valitettavasti ne vain pahenee, kun lapsella on ikää enemmän ja myös sitä aivokapasiteettia. Eikä viisivuotiastakaan enää kaapata kainaloon ja kanneta pois, kuten kolmivuotiasta..
Lapsi ei ole pahantuulinen sinun kiusaksesi ap, vaan siihen on joku syy.
Kehottaisin siten miettimään sitä syytä ja ratkaisemaan sen, enkä ensijaisesti miettisi tuota pakottamisen ja rankaisun kautta.
Miksi lapsesi on pahatuulinen? Nukkuuko hän riittävästi, vai onko väsynyt? Onko perhetilanteessa muuttunut mikään, oirehtiiko hän kentis pikkusisaruksen aiheuttamaa mustasukkaisuutta (jolloin tarvitsee enemmän kahdenkeskistä aikaasi)? Oletko eronnut? Onko hänellä kenties jokin perussairaus, esim. allergia puhjennut? Kiusaako joku häntä päiväkodissa? Onko hän menettänyt hiljattain jonkun tärkeän ystävän (muutto tms.)? Oletko alkanut vaatia häneltä uusia taitoja, joita hän ei ihan vielä hallitse ja potee niistä stressiä.
Toki, 5-6 -vuotias on uudelleen uhmaiässä, joten sekin rassaa. Mutta jos lapsi selkeästi tuntuu olevan HUONOLLA TUULELLA eli ei tunne iloa asioista, joista ennen on tuntenut, olisin hiukan huolestuneempi ja yrittäisin miettiä syitä siihen.
Aamulähtöihin kannattaa varata nyt hiukan enemmän aikaa. Jos tuntuu yhtään siltä, että lapsi ei ihan muista, mitä tehdään missäkin järjestyksessä, laadi seinälle kuvallinen järjestys, aihekortteja voi tulostaa vaikkapa papunetistä tai piirtää itse - näitä käytetään paljon päiväkodeissa ja erityisesti erityislasten kanssa (mutta normaalitkin lapset hyötyvät niistä, varsinkin opetellessaan uusia asioita). Etsi edellisenä iltana valmiiksi lapselle vaatteet, voit antaa hänen valita vaikkapa kahdesta eri pinosta tai kahdesta eri paidasta, mutta sinä päätät, millaiset vaatteet valitaan, eikä vaatteita aamuhötäkässä enää vaihdella.
Korvasta pihalle ja päiväkotiin, teet kuten oli suunniteltu. Miksi annoit periksi?
Saat vastaisuudessa antaa periksi joka asiassa kun lapsi oivaltaa että näin käy kun temppuilee.