Argh, ärsyttää kaverin toiminta. Aina lupailee tulla käymään,

No se on vaan semmonen sanonta

Ensi kerralla, kun lupailee, nosta kissa pöydälle. "Musta olisi tosi kiva, jos sä tulisitkin, mutta on jäänyt vaan puheeksi. Sovittaisiinko aika, vai onko tää vaan puhetta?"

JOs tuon jälkeen ei tule, tiedät, ettei tarvitse ottaa tosissaan lupailuja vastaisuudessakaan.

Missä te muuten tapaatte kaveriasi, vai oletteko vain soitteluyhteyksissä?

Semmonen sanonta, että tuun ens viikolla kyllä käymään ku ei oo nähty pitkiin aikoihin. Ja sitten kun seuraavalla viikolla kysyt, niin hups, ei passaakaan.

Eilen sanoi, että hän tulee tännepäin kun yleensä minä siellä päin, mutta eipä kuulu ei näy.

että semmonen sanonta vaan.

ap

[quote author="Vierailija" time="21.02.2013 klo 15:31"]

Ensi kerralla, kun lupailee, nosta kissa pöydälle. "Musta olisi tosi kiva, jos sä tulisitkin, mutta on jäänyt vaan puheeksi. Sovittaisiinko aika, vai onko tää vaan puhetta?"

JOs tuon jälkeen ei tule, tiedät, ettei tarvitse ottaa tosissaan lupailuja vastaisuudessakaan.

Missä te muuten tapaatte kaveriasi, vai oletteko vain soitteluyhteyksissä?

[/quote]

Olen sanonut hänelle pari kertaa suoraan, että olisi mukava jos tulisi oikeasti eikä vain lupaile ja jos ei pääsekkään, niin ilmottaa. Kun sitäkään ei aina tapahdu ja sitten välillä venaan kotona sen vuoksi koko illan.

Yleensä tavataan ystävälläni.

ap

Plääh,

ei se sitten toimi, jos kerran jo aiemmin on käyty tuo sama keskustelu.

Ehkä jatkossa pääset vähimmällä, jos vain olet täysin noteeraamatta puheita. Kuhan juttelee lämpimikseen, elä sä omien suunnitelmiesi mukaan äläkä laske sen vierailujen varaan. KÄyt kaverisi luona silloin, kun susta tuntuu, että haluat tavata häntä, muttet odota mitään vastavuoroisuutta. Näin et pety. Toki silloin, jos olette ihan tarkan ajan sopineet ja kaveri tekee oharit, on syytäkin sanoa huonosta käytöksestä.

Mutta ymmärrän kyllä, että harmittaa.

En nykyään enään usko mitä hän puhuu, ja se on aika sääli. Meillä todella ihana ystävyys suhde mutta tuo kaikki hiertää sitä.

Ei ole kivaa tuollainen. Jos lupaan jotain, pyrin pitamaan. Mutta joskus sattuu esteita elamassa, niille ei valttamatta voi mitaan vaikka haluaisi.

Toki joskus sattuu, ettei pääse ja niin sattuu minullakin.Mutta se on joskus ja silloinkin ilmoitan jos olen jo luvannut tai on puhetta asiasta ollut.

ap

Erittäin tutun kuuloinen tilanne. Paitsi, että mun luona ei käy koskaan oikeastaan kukaan...

Aina saa olla itse menossa jokapaikkaan, jos mielii ihmisiä nähdä ja on alkanu tuntuun, et jos vaikka muuttaisin tuonne 100km päähän kaikista tutuista, se ei muuttais mitään... Olisin ihan yhtä yksin siellä, kun täälläkin...

Ärsyttävä tapa ihmisillä tuo, mutta mä oon jo oppinu, ettei niitä " Mä tuun ensviikolla käymään..."-puheita kannata tosissaan ottaa, ei tänne OIKEASTI kukaan eksy kuitenkaan. Jos ovikello soi, siellä on joko naapaurin mummo, joka ei saa hillopurkkia auki, tai Jehovantodistajat...

Voisin ihan hyvin muuttaa satojen kilometrien paahan, varmasti siella voisi tutustua uusiinkin ihmisiin. Ja ystavat osaisivat tulla sinnekin, jos haluaisivat. Syrjemmassa on jotenkin kivempi asua.