Vanhempani eivät auttaneet ja antaneet tulla tilapäisesti kotiin kun ex-mies hakkasi minua.

sitten menit?

Pelkäsikö he miestä?

se että ajauduit yhteen miehen kanssa joka sua hakkasi kertoo jotain sun omasta minäkuvasta ja itsetunnostasi, jotka taas perustuvat aika paljon sun lapsuuteesi ja vanhempiesi kasvatukseen.



Eivät tietenkään kyenneet sua auttamaan nyt aikuisena - kykenivätkö edes lapsena?



Voit toki olla vihainen vanhemmillesi, mutta älä kanavoi kaikkea vihaasi exääsi kohtaan sun vanhempiisi. Ole vanhemmillsi vihainen siitä mitä ovat sinulle tehneet, ja exällesi siitä mitä hän on sinulle tehnyt.



Ja toi kasva aikuiseksi on tarkoitettu rohkaisuksi - hakeudu vaikka terapiaan, josta saat apua aikuistumiseen. Aikuistu niin paljon, että opit tunnistamaan väkivaltaiset ihmiset - oli sitten kyse psyykkisestä tai fyysisestä väkivallasta - ja opi asettamaan rajat varhaisessa vaiheessa. Lyönnin uhasta jo suhde poikki, sellaisessa vaiheessa josta on vielä mahdollisuus perääntyä...

...mulla eivät antaneet tulla, kun 18-vuotiaana erosin. Eivät kai halunneet enää minua kotiin.

Toisaalta eivät tukeneet muussakaan.

Mutta tuo on paha juttu...sellaisia vanhemmatkin ovat, keskeneräisiä ja täynnä virheitä.

Ymmärrän, että olet katkera ja olen pahoillani tilanteesta.



Vanhempasi eivät valinneet miestäsi. Sinä valitsit.



En tietenkään tarkoita, että hänen väkivaltaisuutensa oli sinun syytäsi. Sinä tunsit miehesi paremmin kuin vanhempasi.

tyhjentämään jääkaappia ja sotkemaan. Niin sitä makaa kuin petaa.

sinun kotiin kylään? Vai missä hakkaaminen tapahtui? Vai puhutko ajasta jolloin asuitte yhdessä?

vapauduin hänestä kun hän viimein kuoli.Vanhempani olivat uskovaisia eivätkä hyväksyneet eroamista siksi eivät auttaneet.Nyt ikuiset vammat aivoissa hakkaamisen takia.

"ei heillä ole mitään velvollisuutta auttaa" blääblää. Onneksi mulla on niin ihanat vanhemmat, että tiedän heidän aina auttavan mahdollisuuksien mukaan. Jos mies hakkaisi, niin pääsisin varmasti punkkaamaan vanhemmilleni siksi aikaa, että saan asiani kuntoon. Eivätkö lapset merkitse monille mitään, kun he ovat saavuttaneet täysi-ikäisyyden?

ovat niin tekopyhiä!



Millään muulla ei tunnu olevan väliä, kun että miltä näyttävät "muiden silmissä". :(



Itse en olisi heidän kanssaan enään koskaan missään tekemisissä... Siinähän olisivat vanhuutensa keskenään.

Ehkä he pelkäsivät miestä? Minua pelottaisi. Ensimmäisenähän se mies tulee hakkaamaan vanhempien ovea. Soittaisin virkavallan apuun ja antaisin rahaa hotelliyötä varten.

ja juossut sinne turvaan. Halusivat rakasta lastaan herätellä

Ehkä he pelkäsivät miestä? Minua pelottaisi. Ensimmäisenähän se mies tulee hakkaamaan vanhempien ovea. Soittaisin virkavallan apuun ja antaisin rahaa hotelliyötä varten.

eivätkä auttaneet mitenkään muutenkaan,samahan tuo enää on mutta enpä viitsi käydä vanhainkodissa tapaamassa,muitakin juttuja on milloin eivät viitsineet huolehtia.

ja juossut sinne turvaan. Halusivat rakasta lastaan herätellä

Ehkä he pelkäsivät miestä? Minua pelottaisi. Ensimmäisenähän se mies tulee hakkaamaan vanhempien ovea. Soittaisin virkavallan apuun ja antaisin rahaa hotelliyötä varten.

Itse kuolisin lasteni puolesta, ja suojelisin! Miten joku edes voi ajatella toisin? Eikö vanhempien tuke laittaa lapsensa etusijalle ja itse käsitän tämän niin että hamaan loppuun asti. Ei kai se rakkaus pääty siihen että lapsi kasvaa?

Ei ketään kannata piilottaa ilmiselvään paikkaan. Pääsee sekä tytär että vanhemmat hengistään.

mutta et uskonut. Harmi.

Kehen voi luottaa, jos ei omiin vanhempiin?? Minulla on ainakin lapsilleni ovi auki aina hädän hetkellä ja muutenkin, olivat sitten minkä ikäisiä tahansa.

Kehen voi luottaa, jos ei omiin vanhempiin?? Minulla on ainakin lapsilleni ovi auki aina hädän hetkellä ja muutenkin, olivat sitten minkä ikäisiä tahansa.

mutta et uskonut. Harmi.

hakkaaminen alkoi vasta kun asuttiin yhdessä ja oltiin naimisissa.