Eikö teille tule tarvetta vähän kiusata sellaista

Lahjoja tulee ja menee, niistä voi kiittää mutta ei niitä aina esille laiteta, kierrätyskin on keksitty. Eli tuskin se kiusaamiselta tuntuu lahjan saajan mielestä.

oikein hyvin, focal point, piristää sisustusta

[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 13:14"]

ihmistä jolla on koko koti esim valkoinen tai vain jotain tiettyjä värejä. Esim mustavalkoiseen kotiin voisi viedä lahjaksi punaiset kivituikut, vihreän mariskoolin tai sinisen aaltovaasin.

He heh

[/quote]

Ei kun mustavalkoisen kodin omistajalle jotain pinkkiä ja oikein söpösen romanttista ;-) Joku puhdas väri voi vielä meinaan sellaisen makuun sopiakin pieneksi väriläikäksi, mutta joku pinkki, vaaleansininen ja ehkä vielä muodoltaan sellainen söpö ja siro ei varmasti toimi.

Mun ei tee ikinä mieli kiusata yhtään ketään...

Minulla on tapana ainakin yrittää valita lahja, joka ilahduttaa sen saajaa.

No eipä tuolla väliä, mitä "lahjaksi" saa, kun seuraavana päivänä ne ovat takapihan roskiksessa joka tapauksessa ne sun lahjasi. Ja lisäksi lahjan saaja vannoo, että tuota idioottia ei kutsuta enää.

Vinkki: on paljon pidetympi jos yrittää ilahduttaa eikä tehdä kiusaa.

Joo en kyllä lahjaa antamalla pyri kiusaamaan. Siksi toiseksi vaikka jollakin olisikin sisustus, josta itse en niin tykkää, niin mitä väliä, oman kodin voi jokainen laittaa mieleisekseen.

Joo, sitähän kannattaa ostaa vaikka satasen hintainen väärän värinen design-esine, ihan vaan kiusatakseen...

Ei ole ylipäätään tullut mieleen, että ketään tarvitsisi kiusata, näpäyttää tai kommentoida hänen tyylinsä vuoksi. 

Ja paljoko ap sulla oli ikää? ;)

Minusta tämä oli tosi mielenkiintoinen avaus. Minulla ei ole ikinä ollut mitään tarvetta kiusata ketään. Tällainen näkökulma, että jollekulle tärkeä asia saa itsessä halun pilata sen asian tai pahoittaa toisen mielen, on minulle ihan uusi. Miksi sä ap haluaisit kiusata tällaista ihmistä, joka on sisustanut kotinsa mieleisekseen? Onko sulla jotenkin tunne, että se on sulta pois?

Riippuu kenestä on kyse,läheisen ystävän kanssa annamme toisillemme korneja lahjoja ihan hyvällä tavalla "kiusaksi",ilkeyttäni en lähtisi toisen väritöntä kotia ivaamaan tai pilaamanaan.

Jos olisi liikaa rahaa, niin varmasti kiusaisin. Toisaalta mun mielestä mariskoolit ovat just sellaisia kammotuksia, etten voisi vittuillaksenikaan sellaista ostaa.

Yleensä mä en edes huomaa toisten sisustusta.

Siskolle vein kerran ison kynttilän ja viinipullon viemisiksi ja sitten se tohotti innoissaan. Täydellisen värinen kynttilä, kun just tuli hankittua uudet sohvatyynyt! Se sopii niihin just! - voi apua? Sen jälkeen en ole vienyt mitään sisustusasioita kellekään. Entäs jos tyynyt on taas vaihtuneet ja lahja on väärän värinen? ;)

No EI! :D Miksi mä yrittäisin kiusata sitä jolle lahjan hankin? Mieluumin mietin mistä lahjan saaja voisi ihan oikeasti tykätä ja millaiselle lahjalle ois oikeasti käyttöä.  Se on paljon mukavampaa. :) En saa kicksejä muiden kiusaamisesta.

Tietty jos tunnen lahjan saajan tosi hyvin, "läpällä" saatan ostaa jotain sellaista mikä ei missään nimessä sisustukseen sovi. Mut se edellyttää lahjan saajalta tiettyä huumorintajua (ja todellakin toimivia kemioita) että juttu on hauska myös hänen mielestään. Yleensä en tämmöistä riskiä ottaisi. Kiusaaminen ei ole kivaa.

Mitähän tällainen kiusaaja tuumaisi, jos lahjan saaja nauraisi sille mariskoolille ja sanoisi että "hyvä läppä" ja työntäisi skoolin roskikseen?

Mitähän tällainen kiusaaja tuumaisi, jos lahjan saaja nauraisi sille mariskoolille ja sanoisi että "hyvä läppä" ja työntäisi skoolin roskikseen?

Miksi kukaan edes kyläilisi ihmisen luona, jota tekee mieli kiusata? En ole mikään pyhimys, ja joskus jotkut ihmiset ärsyttävät. Saatan esim. juoruta ilkeään sävyyn jonkun haihatuksista, vaikkapa nyt siitä omaan mieleeni rumasta sisustuksesta taholle, josta tiedän, ettei se kantaudu asianosaisen korviin. Osaan olla arvosteleva ja kriittinen ja varmasti ylemmyydentuntoinen näissä juoruissani, mutta KIUSAAMINEN ja tahallinen kiusanteko ei kyllä kuulu tapoihini. En ikinä tahallani haluaisi pahoittaa kenenkään mieltä. Se mielestäni kertoo jo jotain todella huolestuttavaa kiusantekijästä, jos tahallisesti tällaiseen ryhtyy!

Toinen asia on sitten se, että mikähän voisi olla tilanne, jossa menee jonkun sellaisen kotiin lahjan kera, joka ei kuulu omaan lähi- tai tuttavapiiriin? Ja miksi omia sukulaisiaan, ystäviään tai tuttaviaan haluaisi etenkään näpäyttää tai kiusata? Jotenkin ihan hullu ajatuskin.