Vastaatko aina puhelimeen kun se soi?

Esim. jos olemme ruokapöydässä, en vastaa puhelimeen. Saatan kurkata kuka soittaa, mutta jätän vastaamatta (jollein tiedä ennalta että kyseisellä ihmisellä saattaa olla jokin hätä ja olen luvannut olla tavoitettavissa 24/7).



En myöskään vastaa puhelimaan autoa ajaessa (en omista handsfreeta tms.), enkä esim. lasten iltatoimien aikana. Mutta silloin laitankin puhelimen ihan äänettömälle, jotta saadaan rauhassa syödä iltapa, tehdä iltapesut ja lukea iltasadut.



Onhan noita hetkiä, jolloin en ole tavoitettavissa.

Vai jätätkö tarkoituksella vastaamatta?

Jos on kiire tai esim. väsyttää niin en vastaa

Miksi jätät vastaamatta? Ja kenelle?

Jätän kenelle tahansa vastaamatta. Jos on tosi tärkeä asia niin soittavat uudestaan.

Vastaatko aina jos tiedät hyvän ystäväsi soittavan?

En.

En voi käsittää miksi minun täytyisi aina olla tavoitettavissa. Töissä ollessani minun täytyy, joten vapaalla en kyllä "päivystä". Yleensä kyllä vastaan, kun soitetaan.

Vastaan vain, jos se mulle sillä hetkellä sopii. En ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä, jotka vastaavat ihan missä vaan, ja sitten selittävät, että "olen tässä lounaslinjastolla just ottamassa pottuja, että soitan sulle sitten..." tai että "just alkoi palaveri, soitan myöhemmin". Miksi vastata, jos ei voi puhua?

Jos ollaan yläkerrassa tai jos on joku juttu kesken (leivonta, iltapesut, lasten pukeminen ulos tms.) En myöskään vastaa ystävällekään, jos tiedän, etten voi rauhassa puhua (lapset riitelee, on uhmakiukku menossa tms.) Soitan takaisin, kun pystyn keskittymään myös ystävääni. Äitilleni en vastaa läheskään joka kerta.

Jätän tarkoituksella vastaamatta silloin kuin ei sovi puhua puhelimessa. Kun on jotain muuta menoa. Kun en jaksa. Kun voin soittaa myöhemmin itsekin takaisin. Ihmiset tietävät laittaa vaikka tekstiviestin tai soittaa toisenkin kerran heti perään, jos asia on kiireellinen.



Jätän vastaamatta ihan kaikille vuoronperään; virastoihmisille, kavereille, sukulaisille.

Joskus laitan puhelimen tahallaan äänettömälle, etten kuulisi soittoa. Ei tarttisi valehdellakaan, kun voisin rehellisesti sanoa, etten kuullut puhelimen soivan.



Inhottaa olla aina tavoitettavissa, varsinkin tuntemattomat numerot mykistän jos en ole juttutuulella. Aina ei myöskään huvita keskustella, on paha mieli tai joku kaveri ärsyttää.



Perheenjäsenet ovat ainoat joiden soittoon vastaan aina, jos vain pystyn ja joille soitan mahdollisimman nopeasti takaisin.

enkä aina tuuillekaan, jos on huono paikka / ei huvita puhua

Olen päiväkodissa töissä enkä jaksa iltaisin juurikaan jutella.

Jos olen tekemässä jotain muuta tai jonkun kanssa esim. lenkillä, en vastaa. Jätän vastaamatta ihan kenelle vaan, jos on jotain akuuttia menossa. Illan ovat aika hektisiä lapsiperheessä, jossa ollaan päivät töissä ja illalla on lasten harrastuksia. Itsekin yritän harrastaaa liikuntaa.



Helpommin jätän vastaamatta omille sukulaisilleni, jotka soittavat lähes päivittäin. He laittavat kyllä viestiä tai soittavat miehelleni, jos on jotain akuuttia. l

Oikein pitää ihmetellä miten voi olla noin sisäänpäin kääntyviä luonteita.

en vastaa, en vaikka numero näkyisi, jos en tunnista sitä. Tutuille en vastaa jos ei huvita puhua.

ja jätätn tarkoituksella vastaamatta välillä.



Ai miksi? Koska olen töissä, kirjastossa tms. missä puhelin on äänettömällä, syömässä, suihkussa, lukemassa lapselle iltasatua, laulamassa lapselle iltalaulua, laittamassa ruokaa, tekemässä jotain missä kädet ovat likaantuneet perusteellisesti (en halua sotkea puhelinta) tai joka pitää saada kerralla valmiiksi ilman keskeytyksiä, minulla on päänsärkyä, olen muuten kipeä, olen nuklkumassa tai harrastamassa seksiä mieheni kanssa. Ja joskus en vastaa koska ei vaan huvita puhua kenellekään.

Oikein pitää ihmetellä miten voi olla noin sisäänpäin kääntyviä luonteita.

Paitsi jos numerosta nakee jo paallepain etta kyseessa on joku mainosjuttu, silloin saatan hyvinkin olla vastaamatta. Tyopaikalla en aina vastaa, esim. jos on hirvea kiire tehda joku homma valmiiksi niin en varmasti vastaa.

jätän vastaamatta jos olen vaikka kaupassa tai juttelen juuri jonkun muun kanssa. Hylkään puhelun joka lähettää automaattisesti viestin soittajalle, että soitan myöhemmin.

Puhun vain tuntemieni ihmisten kanssa.

Puhun vain tuntemieni ihmisten kanssa.

miten moni vastaa noin. :O Mita tapahtuu jos esim. koulusta soitetaan etta lapsenne on loukkaantunut onnettomuudessa tai sairastunut, etteka vastaa jos ette tunne numeroa? Kuuntelette sentaan toivottavasti tuntemattomienkin viesteja ja soitatte heille takaisin?