Tuossa "aamen"-ketjussa

Miksi avata/luoda uusi ketju samasta aiheesta??



Mene ja kommentoi alkuperäiseen ketjuun!

Mä pelkäsin pienenä tosi paljon Jumalaa ja Jeesusta, kun isommat lapset kertoivat koulussa sellaisesta puhuttavan. Jumalasta puhuminen voi myös pelottaa lasta!

koko ajan jumala tarkkailee ja tuomitsee jokaisen tekemiseni. Illalla iltarukous muodostui jostain syystä ocd-tyyppiseksi pakkopullaksi, jossa piti rukoillessa mainita jokaikisen sukulaisen nimi ja pyytää jumalaa suojelemaan niitä.

Miksi avata/luoda uusi ketju samasta aiheesta??

Mene ja kommentoi alkuperäiseen ketjuun!

kai täällä saa ketjuja avata. En tarvi siihen sun lupaa. Miksi kommentoit kun et edes vastannut aiheeseen? -ap

ihmisen normaali olotila on uskoa jumalaan. Voi helvetti. Eli vauvakin jo syntyessään uskoo jeesukseen ilman että sitä sille opetetaan ja aivopestään siihen??

Ei, vaan mä ainakin ymmärrän tuon niin että "normaali" olotila on kautta ihmiskunnan historian ollut uskoa "johonkin" korkeampaan voimaa, siis esim. luonnonkansat pitää luonnonvoimia jumaliensa "ilmoituksina" jne. Eli siis ainakin toivottavasti ei kyse ollut vaan tästä kristinuskon jumalasta.

kuinka pelkäsin helvettiä. Onneksi nykyään osaan jo ajatella loogisesti ja ymmärrän että jos jumala olisi niin aika sairas olento olisi kyseessä.

oon vähitellen huomannut, että omat pelot tai jopa väärinymmärrykset eivät ole Jumalalta peräisin - vaan ne nousevat minusta itsestäni ja muista ihmisistä.

On siis kyse ymmärtämättömyydestä ja inhimillisestä osaamattomuudesta ja taitamattomuudesta, jotka välillä erittäin ikävälläkin tavalla heijastuvat uskoon. Kun tämän huomaa, niin ei tarvitse heittää uskoa ja Jumalaa roskikseen vaan katsoa, että mikä omassa ja muiden ihmisten jumalakuvassa on epätervettä ja löytää ehjempi jumalakuva! Jumalan, Kristuksen tarkoitus EI ole pelko, vaan lopultakin Rakkaus. "Rakkaudessa ei ole pelkoa", vakuutetaan Johanneksen kirjeissä uudessa testamentissa. Tässä hyvää "vastalääkettä" sellaiselle uskolle, jota pelko ja väärinymmärrykset ovat päässeet varjostamaan. Suosittelen :)

http://www.fathersloveletter.com/Finnish/#4 (Pieni, lämminhenkinen video Jumalan isänrakkaudesta)

http://www.sinuntahtesi.com/rakkaus.html (uskon ydinasiat rakkauden lähtökohdasta)

http://www.fathersloveletter.com/God.html (Terveemmästä jumalakuvasta)

http://www.healingrooms.fi/?sid=100

Ei, vaan mä ainakin ymmärrän tuon niin että "normaali" olotila on kautta ihmiskunnan historian ollut uskoa "johonkin" korkeampaan voimaa, siis esim. luonnonkansat pitää luonnonvoimia jumaliensa "ilmoituksina" jne. Eli siis ainakin toivottavasti ei kyse ollut vaan tästä kristinuskon jumalasta.

Ateisteja on edelleen, ja on aina ollut, hyvin pieni osuus ihmiskunnasta. Varsinkin jos ateististen uskontojen harjoittajia ei lasketa varsinaisiksi, nykyaikaisiksi ateisteiksi. Ja usein niillä nykyateisteillakin on ollut joku uskontoa muistuttava oppijärjestelmä kuten sosialismi tms. johon on suhtauduttu uskonnonomaisesti.

Juutalais-kristillisen Jumalan olemassaoloon en ottanut viestissäni mitään kantaa, ainoastaan siihen, että ihmiskunnan historia ja nykytila todistaa hyvin vahvasti, että ihmiselle normaalia ja tyypillistä on uskoa yliluonnolliseen, jumalaan tai jumaliin. Nykyisinkin ateistien ja sekulaarien ihmisten osuus ihmiskunnasta on hyvin marginaalinen. Täällä julkisen elämän osalta äärisekulaarissa pohjolassa se muun maailman todellinen tilanne ei ihan avaudu (toki täälläkin yksityisemmin ateistit ja sekulaarit ovat vähemmistö, mutta luterilaisuuteen tapakulttuuriin kuuluva tapa pitää yhteiskunnan asiat ja uskonto erillisinä ja oma jumalasuhde erittäin yksityisenä antaa kuvan, että 'kaikki' olisivat ateisteja tai agnostikkoja, silti yli puolet suomalaisistakin rukoilee säännöllisesti.)

Se Valopää