Lue keskustelun säännöt.
Lapseni sai minut rikki.
10.09.2011 |
En tule toimeen lapseni kanssa. Hän on laiska, itkekäs ja ajattelee vain omaa etuaan.
Sain kesän olla yksin ilman lasta. Voin niin hyvin silloin, olin oikeasti onnellinen.
Minun pitää vaan kestää, ehkä lapseni joskus vielä fiksuuntuu.
Te ette varmaan osaa edes kuvitella miten hankala lapseni on. Vaikka hän ei mikään erityislapsi ole. Hän on vaan erityisen vittumainen.
Ja voittehan te mua syyttää, että minähän hänet olen kasvattanut. Voi olla niinkin, mutta en missään nimessä ole lainkaan sellainen kun lapseni on.
Samaa meissä on vaan se, ettei kumpikaan olla tyytyväisiä elämään. Joskus harmittaa kun menin edes sekaantumaan lapsen isään. Hän on juurikin samanlainen kuin lapsensa.
Rukoilkaa minulle voimia elämään pikku pirun kanssa. Pahasti sanottu, mutta valitettava totuus. Kun äiti ja lapsi ei tule toimeen keskenään, on se kuin helvetti mikä pitää kestää.
Ei ole montaa vuotta kun hän muuttaa pois, toivottavasti mahdollisimman nuorena. Mutta kestänkö sen ajan, se jää nähtäväksi.
Kommentit (5)
olla enemmän isänsä luona? Sulle jäisi vähemmät hetket ja olisi kuitenkin hänen kanssaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei enää vain minun kanssa, on vähän helpottanut.
lapsi muuttaa isälleen tai mummolleen tms?
eikä todellakaan ole syyllinen syntymäänsä. Siinä suhteessa voit katsoa vain peiliin. Oletko varma, ettet kosta lapselle hänen isänsä takia? Fiksu äiti ainakin yrittää nähdä lapsen omana yksilönä ilman sukurasitetta. Ja onhan hänessä puolet myös sinua! Joskus se rasittavuus tulee juuri siitä, kun samanlaiset luonteenpiirteet törmää tai ne ominaisuudet, jotka itsessä ovat vialla, ärsyttävät siinä toisessa yli kaiken. Tiedäthän myös sen, että vaikka lapsen isä olisi minkälainen hunsvotti, hän on kuitenkin lapsen isä ja isän haukkuminen on lapsen loukkaamista ja vähättelyä. Mikä on oma osuutesi lapsen ja sinun ristiriidoissa? Kukaan ei riitele yksinään.
Minkä ikäinen lapsi on? Olisiko kuitenkin järkevä hankkia keskusteluapua esim. perheneuvolasta? Kai haluat, että lapsesi kuitenkin pärjää elämässään, sen jälkeenkin kun olet hänestä "eroon päässyt"? Jos isä on huono, äidin pitäisi yrittää olla sitä enemmän tukena lapsen elämässä.
Huostaanottokin vois olla parempi vaihtoehto teille molemmille, jollei välit parane.