Mitkäs olikaan koiran omistamisen hyvät puolet?
Auttakaa mua muistamaan. :-/ Meillä koira, joka tuntuu lähinnä vaan yhdeltä kotityöltä. Koiraa hoidetaan hyvin, mut en muista, että mitä iloa tästä koiran omistamisesta taas pitikään saada. Joskus olin koirasta hyvinkin onnellinen, en vaan muista että miksi.
Kommentit (6)
- koira haukkuu vieraat joten sinun ei tartte vaivautua
- Pakottaa lenkille räntäsateeseen ym. keliin
- Kakkojen keräily on mukavaa venyttelyä
- Keräämistäsi irtokarvoista voit kehräyttää lampaan villan kanssa "edullista" lankaa
- Koira syö ruuan tähteet, säästät jätemaksuissa (tai saat hyvää lihasharjoitusta kantaessasi selkä vääränä 20 kg kuivamuonasäkkejä kaupasta)
- Siivoaminen on mukavaa kun näkee työnsä tuloksen, koira sotkee niin paljon että siivous ei ole turhaa ja näet siivouksen jälkeen eron entiseen
- jne.
t. Entinen koiranomistaja
Kuuntelee kaikki murheet, on aina ovella vastassa häntä heiluen kun tulen kotiin. Valmis lähes kaikkeen, vaikka kesken unien herättäisi. Mukava lenkkikaveri. Lapsille kaveri koulun jälkeen, halailun ja hellimisen kohde. Rakastaa omistajiaan ehdoitta
Olinkin jo unohtanut, kuinka mukavan lämpimältä tuore ja täysi koirankakkapussi tuntuu kämmentä vasten pimeänä pakkasaamuna.;)
Onhan se toisaalta totta, että koira tuo tiettyä turvaa - ja tulishan tässä käveltyä noin tuhat kilometriä vähemmän ilman koiraa vuosittain...ja lapset tykkää, se on ehkä parasta.
ap.
Meillä tuli käveltyä koiran kanssa säällä kuin säällä 10 kilometriä päivässä (paitsi alle/yli 20 asteen lämpötiloissa). Nyt ilman koiraa liikunta jää alle puoleen tuosta.
Koira jaksaa kuunnella loputtomiin ja olla aina iloinen nähdessään sinut.
Krapulapäivinä ei mitkään:) Se se vasta lystiä on kun saa yrjöt kurkussa ja silmät punasena tuolla painaa menemään ja toivoa että kukaan toinen "voi meidän pikku hauvelin" omistaja tulisi vastaan juttelemaan sadaksi vuodeksi.
Muuten komppaan edeltäjiä ja se paskojen kerääminen on tosiaan myös erityisen kivaa.
Pentuiässä revityt tavarat,pilalle kustu lattia(pentuna),koskaan et voi lähteä spontaanisti mihinkään.Millon on ruokaa haettava, millon luita, millon mitäkin ja kalliit eläinlääkärikäynnit päälle. On kuin ikuinen pikkuvauva ja välillä tuntuu että katkeaa se viimenenkin pinna päästä mutta;kun tuota katsoo silmiin unohtuu kaikki nämä
Siitä voi tehdä kinttaat. Karvasta voi neuloa villahatun.