Lue keskustelun säännöt.
Kolmas lapsi?
23.09.2011 |
Kirjoitin parisen viikkoa sitten tänne siitä, että mies haluaa kolmannen lapsen ja itse olen ollut vähän niin ja näin.
Nyt kuitenkin puhuttiin, että lapsi saa tulla jos on tullakseen.
Kuitenkin itseäni mietityttää, jaksanko aloittaa kaiken alusta jne.
Tosin kuitenkin salaa haaveilen siitä, kuinka olisin vauvan kanssa päivisin kotona kun isommat ovat koulussa. Voidaan viettää enemmän perheen kesken aikaa. Nyt elämä on liian kiireistä, eikä pysty nauttimaan. Ei pysty tekemään mitään sellaista mitä haluaisi.
Mutta onko kaikki kuitenkaan niin ruusuista? Entä jos lapsi on sairas? Mitä sitten?
Miksi pohdin koko ajan kyllä vai ei?
Kommentit (8)
suosittelen kolmatta lasta. On tuonut paljon iloa elämään, paljosta olisimme jääneet paitsi. Nyt on jo "iso" tyttö. Ja jonkin tutkimuksen mukaan kolem lapsen vanhemmat ovat kaikkein onnellisempia (yli 40-vuotiaina) :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja sitten toisaalta pohdin juuri noita, että entäs, jos lapsi onkin sairas? Katuisinko sitä, että miksei minulle kaksi tervettä lasta riittänyt? Tai sujuisiko raskaus edelleenkin hyvin? Entäpä synnytys?
Elämän suuret ratkaisut varmaan aina mietityttävät. Mutta toisaaltahan se on hyvä merkki, ei ainakaan pohtimatta ja päätä pahkaa ole menossa kaikkeen!!
sillä täällä painiskellaan aika samojen kysymysten kanssa. tosin meille lapsi olisi vasta toinen. vaikeita päätöksiä, toisille.
mitä haluaa, kun siihen on mahdollisuus. Sairaus voi kyllä tulla sille terveellekin lapselle, näin kävi meillä, ei siis ollut 3. lapsi, vaan isompi sisarus joka sai kroonisen sairauden loppuiäkseen alle kouluikäisenä. Elämästä ei voi tietää eikä kaikkeen varatua. Ja silti elämä on hyvää, vaikka on sairauttakin.
t.aiempi suositteljia
Minä tosin olen kolmatta aina halunnut.
Innolla odotan vauvan syntymää, kotona oloa, vaunukävelyjä, tapaamisia muiden pienten lapsien äitien tapaamista.
Isommat jo 8v ja 6v. Joten ehdin töissä olla useamman vuoden tässä välissä.
Raskausajasta en kyllä edelleenkään pidä. Lievästi sanottuna inhoan. En osaa nauttia vaikka yritän ajatella että pitäisi koska luultavasti on viimeinen. Mutta tämän tiesin jo entuudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muuta "vikaa" kuin että on suuri vaara, että sitten alkaa toivoa vielä sitä neljättä! Näin kävi meille - onneksi!
T. Neljän ihanaisen äiti
P.S. Mutta ap:n pohdintoihin, kuuluvat kyllä kuvaan. Itse painin samojen kysymysten kanssa neljännen kohdalla...
Paljon se mietitytti, mutta todellakin lapset voivat esim. vammaantua/ kuolla isompanakin joten miksi ihmeessä nyt märehtiä juuri tätä kolmatta.
up