Opet!
Onko normaali arvosana lukuaineen kokeesta 5 ,jos saa pisteitä 17/40.
Kommentit (14)
Jos keskiarvo oli 38 tai 15pistettä, niin kyllä se numeroihinkin vaikuttaa.
Kyllä ainakin yläkoulussa voidaan vaatia puolet pisteistä, jotta koe on hyväksytty. Mutta pistetaulukoita nyt on vähän erilaisia ja opettajan päätös mitä käyttää milloinkin. Mutta ihan normaalilta vaikuttaa. Kui?
ajatellaan, että pitää olla puolet oikein, että pääsee läpi, niin tuohan on hyvä arvosana.
kokeen tehtävätkin) ovat opettajan päätäntävallassa. Jos katsoo, että puolet pisteistä tarvitaan näyttöön läpi pääsystä, niin se on sitten niin. Opet tekevät siis itse kokeet ja päättävät mitä niistä tulee. Toki on olemassa valmiita kokeita/pisteytysohjeita, mutta ne eivät ole mitään pakollisia juttuja. Arviointi perustuu kuitenkin lopulta kriteereihin, ei kokeen tuloksiin. (toki hyvä koe on tehty niin, että se tukee kriteeripohjaista arviointia)
Minusta oli vaan aika huono arvosana, kun kuitenkin osasi paljon asioita kokeessa. Ei vaan osannut selittää niitä niin hyvin.
No ensi kerralla paremmin.
Ap
Netistä löydät varmasti hakusanoilla "hyvän osaamisen kriteerit" tietoa siitä, mitä vaaditaan todistusarvosanaan 8 (eli hyvä).
On yllättävää, kuinka paljon kasiinkin jo vaaditaan. Itse opettajana saisin varmaan joka kouluaineesta kutosen noilla kriteereillä...
Jo alakoulussa valtakunnallisen seulan kestävä arviointi on TOSI tiukkaa. Kannattaa olla ihan hyvillään, mikäli luokanope malttaa olla tiukkana numeroiden kanssa. Useinhan tilanne on se, että yläkoulussa tai viimeistään jatko-opinnoissa arvosanat romahtavat, koska alakoulussa arviointi on ollut liian löperöä.
Kurkatkaapa tätä:
http://www.wsoyoppimateriaalit.fi/tehtavat/arvosanalaskuri
Kyllähän toki opettaja voi itse päättää arvioinnista pisteytyksen suhteen, mutta ap:n kohdalla opettajan arviointi on kyllä tiukkahko =40%, erityisesti alakoululaisia ajatellen. Itse käytän ko. arviointiasteikkoa lähinnä yläkoululaisille, alakoululaisille AINA 30% taulukkoa. Vain ja ainoastaan RYHMÄN ollessa erityisen hyvä, kiristän arviointia.
Tuo linkin taulukko on todella hyvä keino myös vanhemmille tarkastaa opettajan arviointia. Itse suosittelisin sen käyttöä kaikille opettajille lämpimästi.
Netistä löydät varmasti hakusanoilla "hyvän osaamisen kriteerit" tietoa siitä, mitä vaaditaan todistusarvosanaan 8 (eli hyvä).
On yllättävää, kuinka paljon kasiinkin jo vaaditaan. Itse opettajana saisin varmaan joka kouluaineesta kutosen noilla kriteereillä...Jo alakoulussa valtakunnallisen seulan kestävä arviointi on TOSI tiukkaa. Kannattaa olla ihan hyvillään, mikäli luokanope malttaa olla tiukkana numeroiden kanssa. Useinhan tilanne on se, että yläkoulussa tai viimeistään jatko-opinnoissa arvosanat romahtavat, koska alakoulussa arviointi on ollut liian löperöä.
pelkästään arvioinnista, vaan kokeiden ja opetuksen tasosta! Kyllähän opettaja voi olla arvioinnissaan "tiukka", mutta samalla hän voi opettaa liian suppeasti (tai liian vaikeatajuisesti), jolloin "hyvän osaamisen kriteerit" jäävät saavuttamatta. Itse yläkoulunopettajana huomaan tämän joka syyslukukausi. Oppilaiden arvosanat eivät todellakaan läheskään aina vastaa heidän taitojaan. Mutta syynä ei läheskään aina ole ollut arviointi, vaan opetuksen taso! Suurimman eron huomaa tässä opetusryhmissä, joissa osa tulee luokanopettajan opetuksesta, osa aineenopettajan. Poikkeuksetta aineenopettajan oppilaiden osaaminen vastaa paremmin heidän saamiaan arvosanoja, ts. opettaja on osannut "oikeasti" opettaa vaaditut asiat.
T: yläkoulun kieltenmaikka
laidasta laitaan. Muutamia tosi hyviä,keskitasoisia paljon ja paljon myös heikompitasoisia kuten maahanmuuttajataustaisia, joille kieli tuottaa ongelmia sekä integroituja.
Ap
Ihmettelee täällä eräs aineenopettaja, jolla on sekä hyviä että huonoja ryhmiä.
Eikö oppilaat ole tuolloin aika eriarvoisessa asemassa, jos arviointia tiukennetaan hyvissä ryhmissä? Heikon oppilaan osuessa hyvään ryhmään, on tilanne suorastaan karmiva.
Kaikenmoisia kollegoita sitä onkin. Sääliksi käy oppilasraukat.
Tulkaapa itse hoitamaan alakouluun opetus- ja ennenkaikkea kasvatustehtäviä. On tietenkin niin, että paria ainetta hum. tdk:ssa opiskellut ihminen hallitsee aineensa sisällöt paremmin kuin kaikkea vähän rääpinyt luokanope.
Kuitenkin luokanopettajien tekemä näkymätön työ on sellaista, jota aineenopet eivät hallitse. Luokanope on se, joka on tahkonnut ne perusasiat (ei lyödä, pidetään huolta tavaroista jne.) oppilaiden kaaliin.
Jos aineenopettajasta tuntuu, että homma hoituisi paremmin aineenopekoulutuksella, niin tervemenoa vaikkapa alkuopetukseen opettajaksi. Ai niin: opetusryhmän koko saattaa yllättää!
Ihmettelee täällä eräs aineenopettaja, jolla on sekä hyviä että huonoja ryhmiä.
Eikö oppilaat ole tuolloin aika eriarvoisessa asemassa, jos arviointia tiukennetaan hyvissä ryhmissä? Heikon oppilaan osuessa hyvään ryhmään, on tilanne suorastaan karmiva.
Kaikenmoisia kollegoita sitä onkin. Sääliksi käy oppilasraukat.
Pelin henki on se, että suhteellinen arviointi rules.
Sääliksi käyvät kollegasi, kun olet noin epäsolidaarinen.
LO
+ putosi pois äskeisestä viestistä pois.