tehkääs palstamammat hiekkisanalyysi: Lintu vai kala??
Mitäs siitä tuumataan täällä jos käyttää muksuja puistossa välillä tiptop laitettuna ja hyvännäköisenä farkut jalassa ja välillä sitten ihan petolinnun perseenä ilman meikin häivää saati että olis edes harjannu hiukset ja vaatteina on kulahtanu tuulipuku, jonka housujen haarakin on ratkennu ja juu, unohdan sen välillä ja muistan sitten kun joku tuijottaa jos istun hiekkiksen reunalla niin et jalat on vähän erillään ja housujen vaalea vuorikangas sieltä mustan keskeltä paistelee :-)
Itse nimittäin saatan toisinaan käydä ensin jossain muualla, jolloin usein on ihan syytä näyttää ihmiseltä ja toisina päivinä tulen suoraan kotoa, jolloin nyt on aivan yksi paskanhailee miltä siellä hiekkiksellä muiden mammojan tai munattomien koti-isien seassa näytän.
Asusta ihan riippumatta välillä luen vaan lehteä tai puhun sivummalla kännyyn ja toisinaan sitten hakeudun juttusille. Enkä ole älynnyt juttusille hakeutuessani edes miettiä et miltä nyt sinä päivänä näytän tai että olisin nyt odottanukaan muuta kun säästä puhumista vieraiden kanssa.
Ylipäätään koko puistokulttuuri on mulle ihan yks hailee eikä juuri napostele, mutta lasten takia siellä käyn, joten sikäli en edes halua varsinaisesti tutustua. Tietty seuraa halutessani nyökyttelen kohteliaasti ihmisten ulkohaalaripohdinnoille ja merkkipipoihastelu-small talkille ja vastaan jotain neutraalia. Mitä tulee omien muksujen vaatteisiin niin ihan tuota perus markettivermettä ne on vaan, joten ei sinänsä mitään ihastelun aihetta. Likasiakin usein ovat heti saman tien kun rymyävät, enkä tod. useammin pese kuin kerta viikkoon rapakautenakaan. Eli tulkitsen niin että ihmiset ihan ok juttelevat hyväntahtoista small-talkia kanssani ulkomuodostani riippumatta. Pariin samalla suunnalla asuvaan olen tutustunu vähän enemmänkin ja yhdestä, jolla on sama ala kuin itselläni, on tullut oikeastaan kaverikin.
Mä en ole nähny tässä mitään outoa niin oman pukeutumisen, käyttäytymiseni tai toistenkaan käytöksen osalta. Enkä kyllä ole tajunnu toisten vaatteita noin tarkkaan edes syynätä. Kai mä olen niin orientoitunu muualle et vaan kroppa on siellä läsnä ja ajatus muualla sitten. Mahdanko siis olla aivan karsee outolintu ja suoranainen korppikotka?
Kommentit (3)
Ilmestyt paikalle sellaisena kuin olet, niin se taitaa aika monilla meistä mennä. :)
p.s. kiva ulosanti sinulla, mukava lukea noita lauseita. :)
Tekstisi oli kopio omista ajatuksistani, kaverisaldokin täsmää. Ainoa poikkeus on tuulipuku, jollaista en omista, lähinnä siis ne farkut jalassa, välillä muodikkaat, välillä suurinpiirtein maaliset "remonttiversiot".
En myöskään koe itseäni oudoksi, lähinnä rennosti elämään suhtautuvana ja suurpiirteisenä ihmisenä.
En ole koskaan ymmärtänyt sitä mammojen ruokalistojen laadintaa puistoissa. Hohhoijaa.