Milloin ihminen on sinusta työnarkomaani?

Luin ketjua, jossa joku ihmetteli, miksi joku jättää työnarkomaanin eikä arvosta mitä tekee.



Oli jännä huomata, että se käsitys mikä minulla on työnarkomaanista (olen seurustellut sellaisen kanssa), niin ei ollutkaan kaikilla muilla. Minun exälleni siis työt meni aina kaiken edelle, ei ollut koskaan kotona eikä häntä kiinnostanut omat lapset tai perhe.



Sen sijaan tuossa ketjussa muutamat piti itseään työnarkomaanin vaimona, vaikka heillä ei minusta ole työnarkomaania miehenä, ainoastaan paljon työtä tekevä mies, joka kuitenkin välitti perheestään ja vietti aikaa heidän kanssaan.



Olenkohan aivan yksin tämän ajatukseni kanssa? Kiinnostaisi tietää, että milloin ihminen on sinusta työnarkomaani?