Nyt voitte pelastaa yhden äidin ja lapsen hermot!
Meillä on ollut ihana kamala päivä. Lapsellani on jonkin sortin känkkis ollut päällä koko päivän. Esimerkiksi on muutaman kerran hypännyt (!) maassa makaavan pikkuveljen päälle, heittänyt parvekkeelta tyhjiä pulloja, uittanut hiuksiaan välipala-jogurtissa, kaatanut kastelukannun vedet lattialle, saanut muuten vaan kamalia napsuja... Olen sortunut huutamiseen, tukistanut ja vienyt kovakouraisesti pois pahanteosta. Mutta nyt on täysi työ hillitä itseni, etten heitä tuota ipanaa seinään!! GGRRRRRRR!!!!!!!
Hänellä on ikää 4 v. ja tuntuu, että jokin kamala uhma tms. vaivaa. Menee levottomaksi, jos ei nuku päikkäreitä ja nyt ei ole nukkunut niitä kolmeen päivään. Eilen illallakaan ei suostunut nukkumaan ennen klo 23, vaikka oli niin väsynyt, että käveli päin seiniä! On tää joskus niin vaikeeta.
Kommentit (4)
Mulla kans " huono äiti" -fiilis kun sorruin känkkikselle huutamaan vähän aikaa sitten. Koko päivä mennyt känkkäränkkänä niin lopulta repesin. Ikää känkkiksellä siis 3v.
Meillä kun mulla palaa pinna (olen se kärsimättömämpi vanhempi) niin mies vie lapsen pihalle riehumaan. Paljon helpompaa muutenkin siis viedä pihalle ja antaa lapsen purkaa siellä paineita. Vaikka sitten se kiukkuinen vanhempikin jos ei toista ole viemään.
Ei auttanut edes pitkä lenkki metsässä. Mä oon ollut tänään tosi väsynyt (liekö alkuraskauden uupumusta), ja ipana tuntuu jotenkin siitä saavan hirveät kiksit pahantekoon. Onneksi on jo ilta... :(((
ja lähdette koko porukka ulos. Jos ette ole vielä syöneet, niin ottakaa eväät mukaan ja menkää piknikille, jos olette jo syöneet, niin menkää vaikka ihan vain kävely- tai pyöräilylenkille tms.
Känkkäränkkämieli joskus " jää päälle" eikä se ole lapsestakaan mukavaa. Hänellä vain ei ehkä ole vielä löytynyt keinoa selvitä tilanteesta kasvojaan menettämättä ja siksi känkkäränkkäily jatkuu.
Raitis ilma ja mukava tekeminen yleensä rauhoittavat mielen ja nukahtaminenkin on illalla helpompaa.