Tättä-kielestä eroon, puheterapiaa?

Missä vaiheessa tuo tättä -kieli oikein häviää? Kun tietyt sanat ja asiat on opittu tättä-kielisinä, niin jakeluun ei kerta kaikkiaan mene oikeakielinen vastine, vaikka sen osaa sanoa vanhempien mallin mukana. Tavattuna lause tulee mallin perässä ihan oikein, mutta heti kun itsenäisesti sanoo lauseen, se kääntyy vanhaan tuttuun tättä-kieleen. Kaikki aakkosetkin osataan luetella, vain x, s, ja r tulevat omalla tyylillä. Pitääkö puuttua jokaiseen lauseeseen, ja korjata puhetta vaiko painaa vain villaisella ja odottaa että kieli selkiytyy? Puhetta on nyt tuotettu n. 1/2 vuotta enempi ja lapsella ikää 2v10kk.



Pitääkö lasta ylipäätään opettaa puheen kanssa vai antaa mennä vaan? Ja jos niin mikä ois paras tyyli? Alkaa pikkuhiljaa tympiä kun kaikki asiat pitää tulkita tutuille/sukulaisille ja kun sitä puhetta tulee paljon! Neuvokaa kokeneemmat?



Neuvo-tättä-ton