Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Helpottuuko vauvan nukuttaminen jne. ajan kanssa?

Vierailija
02.08.2006 |

Meidän tyttöä saa joskus myöhään yöllä nukuttaa-syöttää-nukuttaa monta tuntia putkeen. Helpottuuko tuo ajan kanssa? Onko tuo lähinnä ihan pikkuvauvojen " juttu" ?

Kommentit (26)

Vierailija
1/26 |
03.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oli pakko palata katsomaan tätä ketjua ja nyt pikku sivuhuomautus: Täällä ovat muutkin esittäneet kritiikkiä sinun kirjoituksistasi, eli älä osoita palautettasi yhdelle ihmiselle (allekirjoittaneelle).



T: ei unikoulua alle puolivuotiaalle.

Vierailija
2/26 |
02.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä tyttö 1,5v on nukkunut yönsä paremmin n. 1kk. Tosin ei tietenkään syö enää yöllä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/26 |
02.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

sekä päivä- että yönukkuminen, lapsi 2v 10 kk

Vierailija
4/26 |
02.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juoksentelee illat karkuun pois vuoteestaan ja päiväuniaikaan itkee että ei väsytä. :)

Vierailija
5/26 |
02.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

3kk - 2v nukkui hyvin, mutta sitten tosiaan alkoin se tyypillinen kaksivuotiaan nukuttamisrumba ja kesti muutaman kuukauden.

Vierailija
6/26 |
02.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli nyt kun menee hyvin, niin otetaan siitä ilo irti ja odotellaan sitä aikaa kun saa taas opetella uudet temput...t:3

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/26 |
02.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuinka mielelläni syöttäisinkään tuota 2 -vuotiasta jos hän sillä konstilla nukkusi! Nyt hän juoksee ympyrää, huutaa, nauraa hyppii, pomppii... ja miljoona kertaa illassa...ja yössä!

Vierailija
8/26 |
02.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän 1v5kk on nukkunut noin yksivuotiaasta hyvin, nykyisin ei enää herää ollenkaan. Noin 9kk ikään asti heräsi 4-10 kertaa yössä.



Nukuttamis- ja nukahtamiskäytännöt on vaihdelleet tämän 1v5kk aikana tosi paljon. Pitkään nukahti tissille, sitten lopetin sen noin 7-8 kk iässä, jolloin tyttö alkoi nukahtaa niin että " leikki" itsensä väsyksiin. Tuo oli siis se vaihe jolloin hän halusi koko ajan nousta seisomaan ja konttaamaan jne.



Sitten seurasi vaihe että vedin tytöltä " jalat alta" aina kun yritti nousta koska nukkumaanmeno kesti monta tuntia jos annoin nousta seisomaan. Siihen tottui aika nopeasti ja nukkumaanmenosta tuli nopeampaa mutta tuskallista, koska piti seistä sängyn vieressä vahtimassa ja pitää kättä selän päällä ettei hän aina yrittäisi nousta.



Ja sitten se vaihe vaihtui... annettiin pyöriä ja nousta sängyssä, itse maattiin omassa sängyssä vieressä. Tämä oli noin vuoden iässä.



Sitten jonkin aikaa oli sama, mutta yövalo pidettiin päällä niin että pystyttiin lukemaan samaan aikaan eikä tarvinnut vaan maata pimeässä huoneessa.



Ja lopulta noin 1v3kk siirryttiin siihen että lapsi nukahti itsekseen omaan huoneeseen, aluksi niin että oltiin näköpiirissä, nykyisin ei tarvi olla, huoneen ovi kuitenkin auki edelleen.



Että joo-o pitkän kaavan mukaan on näitä menty. Joku voi kauhistua ja väittää että jos aina olisi ollut sama rutiini niin olisi mennyt paremmin... en usko, sillä lapsi on muuttunut 1v5kk aikana pienestä nyytistä toimeliaaksi nuoreksi neidiksi ja on tyhmää väittää, että aina olisi samat tekniikat takuulla toimineet. Meillä tämä oli hyvä systeemi, että asteittain hänen nukkumaanmenonsa on itsenäistynyt.



Saa nähdä että missä vaiheessa rupeaa ottamaan takapakkia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/26 |
02.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos haluat, että jatkossa vaavisi oppii nukahtamaan ihan itsekseen niin OPETA hänet siihen, äläkä totuta pitkiin nukuttamisrituaaleihin! Älä esimerkiksi yhdistä nukahtamiseen maitopulloa/tissiä, muuten vauveli yöllä herättyään ei osaa nukahtaa uudestaan jos ei saa samaa palvelua yölläkin, siis kun on jo siinä iässä ettei yösyömistä enää tarvita. Totutuista ja saavutetuista eduista on lapsen vaikea päästä eroon, mitä vanhemmaksi kasvaa, joten ei kannata lähteä mihinkään rumbaan nukuttamisen suhteen, jos ei itse välttämättä nauti siitä. Vauveli omaan sänkyyn nukkumaan vielä hereillä ollessaan, taputukset ja pusut ja hyvänyön toivotukset ja jätetään omaan sänkyynsä nukahtamaan itsekseen. Jos parkuu, käydään toki tyynnyttelemässä mutta ei nosteta sängystä enää, jos ei ihan kauheasti karju. Omat kolme lastani opetin näin ja aina ovat nukkuneet yönsä heräilemättä kolmekuisesta asti, paitsi tietysti jos ovat sairastaneet.

Ja kaksivuotiaiden nukuttamisrumbassa kannattaa olla tiukalla linjalla eikä aloittaa palveluita ja passaamisia uudestaan. Lapsi vain kokeilee rajojaan ja että kuinka pitkälle hän voi vanhempiaan juoksuttaa! Tsemppiä vaan, toivottavasti nukuttamisasiat helpottaa1

Vierailija
10/26 |
02.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

siis ei kannata stresata siitä nukahtaako lapsi rinnalle vai pullolle vai vieeen vai miten. Kunhan nukkuu ja jos homma toimii niin hyvä. Kun pidät unikoulun niin seuraavalla viikolla saapuukin flunssa joka romuttaa kaiken kun lasta on hoidettava ja juotettava yöllä jne jne. Minä antaisin lapsen nukahtaa ja nukkua niin kuin haluaa ja joskus 2 vuotiaana ehkä pistäisin sitten kerralla rajat: Iltapala, iltapesut, lasi vettä, nukkumaan klo 20:30 ja sen jälkeen ei mitään ennen aamua (ei juotavaa, ei syötävää, ei syliä, ei juttelua, ei leikkiä).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/26 |
02.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko 10 todellakin aloittanut unikoulun 3-kuukauden ikäiselle vauvalle!?! Sairasta!

Vierailija
12/26 |
02.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joka kuvittelee, että helpot lapset ovat hänen oman erinomaisuutensa ansiota! TAP TAP TAP TAP

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/26 |
02.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Enpä muista, että olisin maininnut mitään UNIKOULUSTA tai että olisin aloittanut KOLMEKUISENA unikoulun, mitäs kummaa meinaat? Ei kyse ole mistään unikoulusta vaan lapsen totuttamisesta nukahtamaan itsekseen, voin taata että on paljon helpompaa kun lapsi osaa nukahtaa itse yöunille sekä illalla että yöllä mahdollisesti herättyään jo muutaman kuukauden ikäisestä kuin että kanniskella ja pullotella ja temppuilla yö ja ilta toisensa perään. Tämä on MINUN mielipiteeni, omat lapseni ovat jo kouluikäisiä kaksi vanhinta ja tarhaikäinen nuorin, joten heidän kanssaan se homma toimi. Jokainen toki taaplaa tyylillään, mutta minusta on aika kurjaa kun moni äiti sitten suree väsymystään kun ei saa itse nukuttua eikä jää omaa aikaa kun lapsen nukuttaminen vie niin kauan. Niin makaa kuin petaa, eikös vaan?

Vierailija
14/26 |
02.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä on nimenomaan unikoulua.



Vauveli omaan sänkyyn nukkumaan vielä hereillä ollessaan, taputukset ja pusut ja hyvänyön toivotukset ja jätetään omaan sänkyynsä nukahtamaan itsekseen. Jos parkuu, käydään toki tyynnyttelemässä mutta ei nosteta sängystä enää, jos ei ihan kauheasti karju. Omat kolme lastani opetin näin ja aina ovat nukkuneet yönsä heräilemättä kolmekuisesta asti, paitsi tietysti jos ovat sairastaneet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/26 |
02.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

unikoulua!

Vierailija
16/26 |
02.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuvailemasi nukutustapa on NIMENOMAAN UNIKOULUA! On se nyt kumma, kun ei mene jakeluun. t: 15

Vierailija
17/26 |
02.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä pahaa siinä muka on, että totuttelee lastaan ns " normaaliin" perherytmiin ja tapoihin, kukas lapselle niitä ohjaisi ja " opettaisi" jos ei äiti tai iskä? Eikös vauva synny perheen jäseneksi jota totutellaan pikkuhiljaa perheen tavoille, eikä perhettä vauvan tavoille? No, kuten jo sanoin, niin jokainen tietysti tekee asiat tavallaan, mutta jos haluaa vauvan nukahtavan helpommin niin ehkäpä siihen suuntaan häntä kannattaa ohjata, vai mitä?Älkää nyt hyvät ihmiset riidelkö kaikesta! Ja omien lasteni hyvä nukkuminen ei ole mitään oman erinomaisuuteni ansiota, toki on olemassa hyvin ja huonosti nukkuvia muksuja mutta omieni kanssa tämä ohjaus itsekseen nukahtamiseen on toiminut, ja eikö siitä saisi olla muka edes vähän ylpeä...?

Vierailija
18/26 |
02.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan järkeenkäypä juttu sinänsä. t.15

Vierailija
19/26 |
02.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


Niin ja meillä ainakin kävi niin, että lapset opetti meidät aikuiset omille tavoilleen vaikkapa juuri nukkumisen suhteen. Saatiin huomata, ettei elämä ole sellaista kuin me kuviteltiin ja lapset ei toimi niin kuin me oltais haluttu, eikä kasvatus tai opettaminen onnistunut niin kuin kirjoissa väitettiin... Upeeta, että sinun ei ole tarvinnut kohdata mitään realiteetteja!

Vierailija:


Mitä pahaa siinä muka on, että totuttelee lastaan ns " normaaliin" perherytmiin ja tapoihin, kukas lapselle niitä ohjaisi ja " opettaisi" jos ei äiti tai iskä? Eikös vauva synny perheen jäseneksi jota totutellaan pikkuhiljaa perheen tavoille, eikä perhettä vauvan tavoille? No, kuten jo sanoin, niin jokainen tietysti tekee asiat tavallaan, mutta jos haluaa vauvan nukahtavan helpommin niin ehkäpä siihen suuntaan häntä kannattaa ohjata, vai mitä?Älkää nyt hyvät ihmiset riidelkö kaikesta! Ja omien lasteni hyvä nukkuminen ei ole mitään oman erinomaisuuteni ansiota, toki on olemassa hyvin ja huonosti nukkuvia muksuja mutta omieni kanssa tämä ohjaus itsekseen nukahtamiseen on toiminut, ja eikö siitä saisi olla muka edes vähän ylpeä...?

Vierailija
20/26 |
02.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

No johan nyt laitetaan sanoja suuhuni, en ole väittänytkään että tiedän miten muiden lapsia hoidetaan, jos sanon vaan, miten olen omieni kanssa toiminut! Ja elämän realiteetit tiedostan kyllä. Voi hyvä tavaton sentään kun on tiukkapipoista porukkaa taas liikkeellä, senkun valvot kirkuvien ipanoittesi kanssa ja odotat ihmettä tapahtuvaksi, joka simsalabim saa pentusi nukkumaan yhtäkkiä ja tuosta noin vaan, ilman että itse autat asiaa! Onnea vaan valitsemallasi tiellä!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kaksi kaksi