Käly alkoi ehdotella lapselle nimiä, ARGH
Kerrottiin kälylle muutama nimiehdotus joita on 2. lapselle mietitty. Oli vähän sellanen vastaus että " no joo... ihan kiva..." . Alkoi sitten ehdotella nimiä ihan omasta takaa, että entäs JOHANNA, mites LINNEA, ja LUMIA?
Sanoin että kyllä tässä on ehkä vähän noita nimiä enemmän mietitty kuin lonkalta vedetty pari... Rv 35 jo. ARGH!!
Kommentit (37)
niin kyllä minä pitäisin sallittuna puheenaiheena jutella enemmänkin nimistä. Ei nimien ehdottelu tarkoita sitä, etteikö uskoisi teidän jo miettineen paljonkin sopivia vaihtoehtoja.
Mikset voi keskustella kälyn kanssa nimistä? Voithan hänen ehdottamiinsa nimiin sanoa, että olette ajatelleet vähän toisen tyyppisiä tms. Ei sun niistä tarvitse tykätä!
Sorry taitaa leijonamamma heräillä tässä, kun musta se on iso loikkaus toisen alueelle ruveta " nimeämään" hänen lastaan. Tottakai nimistä voi puhua tyyliin " minusta kivoja nimiä ovat Lumia ja Linnea" mutta en mä ainakaan herranen aika rupea ehdottelemaan kaverille nimiä lapselleen... heidän asiansa se on. Ehdottelut oli vielä ihan toista plaatua kuin meidän harkitsemat (ja esikoisen nimi), tuollasia uusia suosikkeja kun meillä on vanhoja ja harvinaisia niin että ei ollut mitään hienosäätöä tyyliin Joanna = Johanna...
Ois vissiin pitänyt olla mainitsematta nimiehdotuksia lainkaan, niinpä monet tekeekin.
ap
Taidat kuohahdella muistakin asioista vastaavalla tavalla. Eihän tuo nyt niin vaarallista ole, vaikka ehdottelikin nimiä. Eihän sun tarvitse niitä vakavissaan ottaa!
Taidan kuohahdella muutenkin... no voin valaista että en :D Mutta joo, onneksi et ole mun käly. Kaikkea sitä pitäis kestää.
ap
En itse menisi sitä tekemään, mutta eipä se minusta niin kamalalta asialta kuulosta. Helpostihan sitä voi vaan todeta, ettei tykkää niistä nimistä jne. Todennäköisesti asia olisi sillä selvä. Jos ei olisi, niin sanot vain, että haluatte tehdä pohdinnat miehesi kanssa kahden. Turha tuollaisesta on kuohahtaa.
Noin vähästä tuollatavalla kuohahtaminen tarkoittaa yleensä sitä, että on turhan herkkä muidenkin asioiden suhteen.
Paras strategia raskaana olevien ja synnyttäneiden kanssa keskustelemiseen on, että pitää oman turpansa kiinni ja kuuntelee mamman hölinöitä. Samalla voi miettiä vaikka, mitä tekisi viikonloppuna. Sopivissa kohdissa vain ynisee.
mutta täällä kysellään harva se päivä nimiehdotuksia Joonan, Joonaksen ja Jeminan kohta syntyvälle sisarukselle. Kyllä mä mieluummin ottaisin sukulaisen ehdotuksia vastaan kuin jonkin av-palstalaisen...
Lakkaanpa puhumasta kaikille omille ja miehen sukulaisille, kavereilleni ja miehen kavereille sekä neuvolan terkkarille jonka mielestä meidän poika on ihan Petrin näköinen...
Olimme jo päättäneet nimen ensimmäiselle lapselle mutta emme halunneet sitä odotusaikana kertoa kenellekään. Äitini otti kuitenkin velvollisuudekseen keksiä nimiä meidän lapselle (jonka sukupuolen siis tiesimme jo etukäteen) ja tuputti niitä meille joka käänteessä (ja olimme siis jo kertoneet että nimi on päätetty). Kun sitten emme " huolineet" hänen ehdottamiaan nimiä niin hänpä alkoi kutsua syntymätöntä lastamme eräällä haluamallaan nimellä. Selitti vielä jotain että " minä ainakin alan kutsua vauvaa nimellä xxx" . Oli jo selittänyt isällenikin että lapsesta tulee sitten sen niminen! Siinä vaiheessa piti jo vähän suuttua ennen kuin tajusi lopettaa. Nyt odotan toista lasta ja vihjailut nimestä ovat jo alkaneet. Annan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.... Tällä kertaa olemme myös viisaampia siinä mielessä, että jos saamme jostain syystä sukupuolen tietää niin emme sitä kenellekään kerro.
Miksi ihmeessä se lapsen nimi pitää salata?
ootte itse ajatelleet, mä melkein vaihtasin jos käly ehdottais sitä.
Kai se nyt on ihan jokaisen ihan oma päätös koska haluaa lapsensa nimen julkistaa. Mä en taas ymmärrä miksi se olisi jollekkin ulkopuoliselle iso juttu.
Vierailija:
ootte itse ajatelleet, mä melkein vaihtasin jos käly ehdottais sitä.
Vierailija:
Kai se nyt on ihan jokaisen ihan oma päätös koska haluaa lapsensa nimen julkistaa. Mä en taas ymmärrä miksi se olisi jollekkin ulkopuoliselle iso juttu.
joille on elämän ja kuoleman kysymys, että lapsen nimi paljastetaan vasta ristiäisissä. Me ainakin kerroimme heti, minkä niminen lapsesta tulee. Lähipiirissä oli muitakin lasta odottavia, joten hyvin saimme itsellemme " varattua" sen nimen, jonka halusimme. Sitä paitsi, on vähän outoa, kun joutuisi ensimmäisten kuukausien aikana koko ajan varomaan, ettei vaan lipsauta lapsen nimeä kellekään. Me kutsuimme lasta heti alusta alkaen omalla nimellään.
15
Aika pikkuasiasta on ap tempaissut hernettä nenään. Ehdottaahan voi mitä vain, mutta tehän sen nimen päätätte.
Meillä ainakin heti kerrottu kun on päätetty
Mutta eihän sitä kaikkien tarvitsekaan ymmärtää...
Lapsemme isovanhemmat olivat jopa sitä mieltä että on mukavaa kuulla lapsen nimi vasta ristiäisissä. Mutta kukin tavallaan. En mä nyt tajua miksi kukaan vetää herneen nenään siitä miten muut haluavat asian tehdä.
vain pari viikkoa ennen kaverini lapsen ristiäisiä. Äiti väänsi itkua ja paniikissa miehensä kanssa selailivat kalenteria. Vieläkin jaksaa marista siitä asiasta, vaikka ihan kivan nimen lopulta löysivät.
Mutta kai se on ikävää, jos on vaikka heti raskauden alussa tai jopa ennen sitä päätetty nimet ja päätetty pitää se ristiäisiin asti salassa ja sitten joku toinen " vie" nimen nokan edestä. Kerroin tästä episodista tuttavaperheen äidille ja hän sanoi, että he olisivat ilman muuta ottaneet toisen nimen, jos tämä toinen perhe olisi jo " varannut" nimen. Heillä oli nimittäin aivan loppumetreille kaksi tasavahvaa ehdokasta.
Vielä loukkaantui kun ei otettu hänen ehdotuksiaan vastaan. Onko se nyt sitten ihan normaalia että alkaa ehdotella lapselle nimiä kun on mainittu muutama ehdokas...
ap