Kannattaako työhaastattelussa kertoa, että minulla on erityislapsi?

Tämä erityislapsi vaikuttaa tulevaan työhön niin, että koska hänellä on vammaisuuden lisäksi muitakin perussairauksia (keuhkojen kehittymättömyys ym) niin hän sairastuu helpommin ja tulee enemmän poissaoloja kuin keskivertolapsesta. Lisäksi jokunen kerta vuodessa hänellä on keskellä päivää tutkimuksia ym. joissa tahdon olla mukana. Samoin jos tila huononee niin olen valmis vaikka irtisanoutumaan jotta voin olla lapseni lähellä (näin olen kerran aiemmin tehnytkin)



Kerronko työhaastattelussa tästä erityislapsesta ja jos kyllä niin miten?

muuten en ymmärrä miten se kuuluu työnantajalle?

ap

Erityislapsi ei liity mitenkään työntekoosi, joten mä en näe mitään syytä mainita häntä.



Eihän nyt lapsista nyt muutenkaan ole erityisesti tapana puhua haastattelussa.

Jos et kerro, et huijaa. Kerrotko työnantajalle oman terveyshistoriasi?

Yksityiselämään liittyvät asiat ovat henkilökohtaisia. Jos sinulta kysytään perheestä, voit kertoa, että sinulla on X-vuotias lapsi (joka on koulussa / päiväkodissa).



Heitänpä vielä mietittäväksi: kuinka moni mies kertoisi erityislapsesta työhaastattelussa? Ei varmaan kukaan. Nyt siskot omia työelämäntaitojamme mainostamaan ja yksityiselämäjutut sikseen!

Minusta se ei kuulu kenellekään, eikä niitä ns. terveitäkään lapsia mainosteta työhaastattelussa. sinulla on oikeus kuljettaa lasta tutkimuksissa ja olla pois töistä sen vaatiessa. Mutta jos menet kertomaan, että joudut lapsen vuoksi olemaan useammin pois töistä kun normaalisti niin et tule paikkaa saamaan. Työnantajat ei sääliä tunne, heille tärkeintä on raha etkä poissaoloillasi sitä rahaa yritykselle tuo...

Asiahan tulee ilmi ennemmin tai myöhemmin kuitenkin. Itsellä kivempi tunne kun saa heti kerrottua.



Ei tartte yksityiskohtia retostella. Voit kertoo että perheeseen kuuluu myös mies ja x-vuotias joka sairastaa xxx.

omalta kohdaltani luulen,että mua ei olisi palkattu jos olisivat tienneet mitä kaikkea tuo erkkalapsi tuo mukanaan. Ollaan oltu kuntoutuksissa ja muissa työaikaa vaativissa toiminnossa. Toki olen tehnyt tunnit takaisin tai ollut palkattomana,hoitsuna vaan se poissaolo on aina toisen selkänahasta

tuli päihdeäitien lapsista pätkä. Sanottiin, että monet erityislapset kärsivät vaivoistaan äidin raskaudenaikaisen päihteiden käytön vuoksi. On tietenkin muitakin syitä, mutta tämä syy on yleistynyt rajusti. Miksi näitä erityislapsia muuten on niin paljon nykyisin? 70- luvulla todella harvinainen ilmiö vielä.



En kertoisi työantajalle, ei ole positiivinen asia, eikä työsuhteeseen kuuluvakaan.

ap

ei tarvitse kertoa lasten sairauksia yms..

Jotenkin antaa ihmisestä rehellisemmän kuvan jos asia tulee luontevasti esille. Ellei haastattelija kysy mitään harrastuksistakaan niin eipä tarvii lapsestakaan puhua.

Koska tuo kenties tulee ilmi melko nopeasti, niin aiheuttaa melkoista närää myös työkavereiden keskuudessa, kun ehkä heille tulee sitten sun poissaollessa enemmän hommia. On helpompi sanoa että tämä oli tiedossa ja työhön palkattiin silti. Vaikutusta sillä voisi olla jos on 2 samanarvoista työntekijää. Silloin ehkä työnantaja ottaa mieluummin sen joka aiheuttaa pienemmän riskin, mutta hänhän saattaa olla jo vaikka raskaana. Jos olet maininnut lapsesta haastattelija saattaa ajatella että olet jo kertonut kaikki riskit jotka sinuun liittyy, mutta toisesta hakijasta ei tiedä, joten asia voisi kääntyä vaikka plussaksikin.



En ole koskaan ollut työttömänä. Olen kertonut myös paljon sairastavasta lapsestani, enkä silti ole jäänyt vaille hakemaani työpaikkaa.

tuollaisia idiootteja löytyy joka junaan näköjään (ja joka ketjuun).



Se miksi lapsi on erityinen on harvoin 100% varmaa, saatikka että kuuluisi työnantajalle... Äidin alkoholinkäyttö... ei positiivinen asia... jep jep. Murto-osa erityislapsista on FAS lapsia!



Kenen tahansa lapsesta voi yllättäen tulla erityinen (sairaudet, onnettomuudet), joten mielestäni asia ei kuulu työhaastatteluun. Jos haluat kertoa, kunnioitan rehellisyyttäsi, mutta voi olla että joudut maksamaan siitä kalliisti. Pienet lapset sairastavat paljon, joten jos lapsesi on esim. alle kouluikäinen, niin kyllä työnantajalla on jo "riskit" tiedossa tilastojen valossa.



Tsemppiä sinulle! Ja hyviä vointeja teidän erityiselle =)



t yhden erityisen ja yhden taviksen äippä

on kai varaa iskeä pöytään kaikki "epäilystä herättävät seikat".



Minä en omalla koulutuksellani niin tekisi, koska en muutenkaan pidä ajatuksesta, että toivotuin työntekijä on (lapseton) uraohjus, joka jostaa miten päin vain työnsä eteen. Kyllä sinä joudut kuitenkin venymään ja sumplimaan asioiden kanssa ihan riittävästi ilman, että hattu kourassa haet töitä.

Jos niin ajattelee, voihan kuka tahansa tulevaisuudessa sairastua, vaikka olisi ihan tavisperhe ja tavislapset. Tarkoitan että turha on työnantajan suhteen ennakoida erityislapsesta johtuvia poissaoloja, kun niitä saattaisi tulla ihan kenelle vain.

Sen sijaan mieti, onko se sellainen työpaikka, missä haluat olla töissä. Eli jos sulla tulee siellä ikävät fiilikset sen takia, että joudut olemaan paljon poissa, niin ehkä et viihdy siellä.

Tarkoitan vain sitä, että jos luulet että se on kyräilypaikka, jossa katsotaan kieroon kaikkia jotka eivät asu työpaikallaan, niin sit ei edes kannata hakea.



Jos olet päättänyt että se on just sun paikkas, niin älä kerro!

Asia on sinun yksityiselämääsi kuuluva, eikä työnantajalla ole mitään oikeutta saada siitä tietoja saati sinulla velvollisuutta siitä kertoa.



Mikäli tulet valituksi, ja mikäli asia painaa omatuntoasi - kerro siitä vasta sitten esim. ennen työsopimuksen allekirjoittamista.

koska se vaikuttaa mm niin, että en tee töitä kuin osin virastoaikaan ja teen osin etätöitä kotoa. Mutta mä olen sitten aina näyttänyt myös cv:tä ja julkaisuluetteloa että katsokaa, kaiken tän mä olen saanut aikaan sinä aikana kun mulla on jo ollut tämä erityislapsi - mä siis pystyn hoitamaan tämänkin homman, kunhan saan hoitaa sen tavalla, joka sopii meille kaikille.



Tämä on tietysti ala, jolla poissaolot ja etätyöt ei kaadu kenenkään muun niskaan vaan ihminen voi itsenäisesti johtaa omaa työntekoaan. Tämä on ala, jolla on paljon kilpailua, mutta mä olen myös kiistaton asiantuntija ja useimmat työnanatajat tietävät sen.

Töitä hakiessani en katso oikeutetuksi syrjäyttää minua vain sen vuoksi, että minulla on erityislapsi. Monen tavislapsen vanhemmatkin ovat paljon poissa erilaisten sairastelujen vuoksi.

Toki yritän myös mahdollisimman vähän olla poissa ja yritän sopia näitä sairaalakäyntejä lomapäiviksi (säästän aina lomapäiviä kesältä tällaisiin tarpeisiin).

Ajan kanssa se tieto ei enää muuta työnantajan käsitystä sinusta, kun olet työsi hyvin hoitanut. Alussa kaikkia uusia työntekijöitä seurataan vähän tarkemmin ja luodaan käsitys heidän työnteostaan yms.



t. myös erityislapsen äiti