~0~HELMENKANTAJIEN torstai~0~

Minni olikin jo nopea ja kerkes käydä pinon avaamassa. Ulkona näyttäis olevan täysin karmea keli, vettä tulee kun esterin " saappaasta" ja on tosi pimeää!



Keksiskös joku jotakin mukavaa tekemistä tälle päivälle, ettei nuo lapsukaiset rupea hyppimään seinille, jos ei ulos päästä? Eilen leivottiin, joten siihen hommaan en kyllä tänään enää ryhdy, jotain muuta pitäisi keksiä. Autokin seisoo pihassa toimettomana, mutta mihin sitä mahtais lähteä?



Viime yön nukuin taas tosi hyvin, vain 1 vessareissu ja pirteänä ylös klo 7.00 =) Tää on niin kummallista, ihan kuin olis päässyt alun pahoinvoinnista eroon, samanlainen fiilis, kun tuntuu et ei olis raskaana ollenkaan. Onhan tuota vatsaa tuossa edessä hieman, mutta se on sellainen kiinteä pallo nykyisin eikä nyt juuri haittaa tekemisiä.



Nyt lähden laittamaan taas aamiaista muksuille, joten palaan hiemän myöhemmin. Taisin kaikkiin galluppeihinkin jo vastailla joten nyt jos joku keksis jotakin uutta keskustelun aihetta??? Mun pää on ihan TYHJÄ!



t.kolomonen rv 34+3 (eli 39 päivää LA:n)

Huomenta vaan simpukat. ;) Täällä vatsa kurnii jo ihan mielettömästi (kun jo puol tuntii ollut hereilläkin - aamupala kun pitää saada _heti_), mutta ajattelin kuitenkin nyt aloituksen laittaa ja pari riviä rustata.



[b]Hoitojärjestelyistä [/b]on ollut juttua. Uskokaa tai älkää, niin meillä ei ole pahemmin ollut puhettakaan (vielä) hoitojärjestelyistä. Ehkä syy on se, että äitini on ainoa, kenelle muksut suostuu jäämään, joten taidetaan olla pulassa, jos ei mummolle muksuja hoitoon saada. No, menenhän minä vaikka yksin synnyttämään, jos ei muka muksuja minnekään saisikaan, eli ei näitä heitteille jätetä. Ei turhaa stressiä.. =)



[b]Peräpukamista [/b]on valitettavasti kokemusta. Esikoisen raskausaikana sellaiset ilmaantui, eivätkä ne ole sen jälkeen koskaan kokonaan poistuneetkaan. Tosin olen ollut kyllä siinä mielessä onnekas, että ne eivät ole missään vaiheessa minua vaivanneet (muuten kuin ihan vaan tietoisuudella, että ne siellä on). Nyt ovat taas pullahtaneet enempi esille - toivottavasti eivät ala nytkään/synnytyksen jälkeen vaivaamaan! Muistan kun esikoisen kanssa olin synnärillä, niin huonekaverina oli äiti, joka oli tosi kipeä juuri peräpukamien takia! Kauhistelen vieläkin ajatella, että hän ei tosiaan meinannut sängystä ylös päästä, saati liikkeelle, peräpukamien aiheuttaman kivun vuoksi. =/



[b]Virtsankarkailusta [/b]ei ole kokemusta (ainakaan vielä) - onneksi! Pakko kyllä myöntää, et kahdenkin muksun jälkeen vielä, on lantiopohjanlihasten treenaaminen mulle aika tuntematonta. Kyllä nyt kolmannen synnytyksen jälkeen on pakko alkaa treenaamaan, ettei ihan mahdottomaksi sit jossain vaiheessa menisi.. Ja olen kuullut, että hyvä testaustapa on, kun pissalla käydessä kokeilee näitä lihaksia, eli kesken pissaamisen yrittää stopata suihkun. Eipä onnistu mulla.. =(



[b]Vauvan soseista: [/b]Esikoinen söi paljon kaupan soseita (ei oltu vielä miehen kanssa totuttu kunnon ruokaan kahdeti päivässä, saati säännöllisiin ruoka-aikoihin, joten valmispurkit oli helppoja). Kuopus saikin sitten jo pääasiassa kotitekoista sapuskaa. Tein kerralla satsin lihaa/kanaa/kalaa/kukkakaalia/parsakaalia kattilassa keittämällä, jonka jälkeen soseutin sen, ja annostelin jääpalarasioihin ja sitten pakkaseen. Kun olivat jäätyneet, niin irrottelin ne muoteista ja laitoin pussukkaan, josta oli sit helppo ottaa keitetyn perunan sekaan lisuketta. Suosittelen tätä tapaa lämpimästi, koska on tosiaan melko vaivaton tapa (kun välillä vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja ne satsit sinne pakkaseen tekee), riittää sitten pikkuiselle se perunan keitto (ennen kuin syö muun perheen kanssa samaa ruokaa). Joku mainitsi, että ei niillä kaupan soseilla ole paljoa edes hintaa, mutta olen vähän eri mieltä. Kun lapsi syö sen lämpimän aterian kaksi kertaa päivässä (=kaksi purkkia), ja kaupasta kun hakee muutamankin viikon satsin kerralla (kun ei niitä ihan joka päivä jaksa kanniskella kaupasta kotiin), niin kyllä siihen hintaa tulee aikamoisesti! Hedelmä- ja marjasoseet ollaan kyllä kummallekin kaupasta ostettu purkeissa, ja nehän ovat huomattavasti edullisempiakin (banaani on kyllä kiva antaa ihan tuoreesta banaanista lusikalla " raastamalla" =).



[b]Synnytyksen jälkeen aktiivisuudesta: [/b]Esikoisesta olin sairaalassa melkein viikon (rinnanpäät rikki), ja kun kotiin pääsin, olin pari viikkoa ihan haamuna (en muista edes tuosta ajasta paljoa - yöt ja päivät läpeensä lypsin käsin maitoa vauvalle, kun rinnanpäät eivät imetystä kestäneet - muistan aina joskus havahtuneeni tissi toisesta kädestä ja kulho toisesta kädestä kun olin kesken lypsän torkahtanut, vessanpöntöllekin torkahtelin..). Voitte kuvitella, että vieraita en kaivannut (pakko oli kerran vähän väliä lypsää, ja tee sitä sitten vieraiden läsnäollessa!) - en tosin muista edes, että missä vaiheessa meillä joku (ketä) kävi parin eka viikon aikana (jos kävi). Ja KYLLÄ! Ruokaa olis joku saanut kantaa vaikka kaksin käsin meille! Kuopuksesta olikin sitten jo eri fiilikset. Hän syntyi lauantaina klo01 ja kotiuduimme jo sunnuntaina! Imetys sujui heti ongelmitta, vauvelia vaan piti aina 4tunnin välein herätellä syömään, kun olis muuten vaan nukkunut. Kotiin päästyämme oikein odottelin, että koskas joku tulis käymään. En olis tässäkään vaiheessa kieroon katsonut, jos joku olis taas sitä ruokaakin tuonut tullessaan (en ole koskaan liioin ruoan laitosta välittänyt).



[b]Synnytysasennosta [/b]mulla kokemusta vaan perinteisestä puoli-istuvasta/selällään asennosta sukista kiinni pitäen. Ei ole mikään muu kiinnostanutkaan - siinä sängyllä vaan pyörin avautumisvaiheenkin.



[b]Vauvan liikkuminen supistelujen aikana: [/b]Samaa olen minäkin mietiskellyt, että onko kunnon supistus, jos vauva samalla liikkuu. Olen monesti kuvitellut ainakin tuntevani samalla sekä supistuksen, että liikkeitä, mutta sit olen miettinyt, et oliko sittenkään supistus (ja juu-u, kolmas tosiaan tulossa!)



[b]Pesänrakennusvietistä [/b]joku joskus mainitsi. Minulla myös! Olen kyllä jo parisen viikkoa yrittänyt pää kolmantena jalkana saada kämppää kuntoon (ei välttämättä heti huomais..). Olen yhden kehdon ja lipastonkin tässä hionut ja maalannut, vielä lipaston laatikot odottaa käsittelyä. Eilen pistin miehen kavereineen kantamaan yhden ylimääräisen sohvan ulos ovesta, kun sille ei enää ole sopivaa paikkaa - olivat hekin ihmeissään, että mitä nyt tapahtuu/tuleekohan kohta lähtö.. Pah, minä nyt vaan haluaisin saada tän kaaoksen selvitettyä.. Eikä mulla kyllä ole nyt taas yhtään sellanen olo, et tää ennen helmikuun puoltaväliä syntyis.



[b]Kestovaippoja [/b]en osaa kuvitellakaan edes kokeilevani. Nostan hattua kyllä teille, ketkä edes sitä yritätte - oma aikani ei vaan riitä moiseen.



[b]Vatsalihaksista [/b]lyhyesti.. Mitä ne on?



No niin, näköjään tässä taas tunti(!) vierähtänyt, joten nyt sitä aamupalaa ja äkkiä! Muutaman rivin rustasin.. jep jep. Mukavaa torstaita! =)



Minni & [color=teal]Mulperi [/color]35+3



HUH! Pakko vielä lisätä, et onneksi otin tekstistäni kopion ennen lähetystä!! Oli tietty sisäänkirjautuminen jo kulunut umpeen ja olis muuten mennyt romaanini harakoille.. No, nyt uus yritys.

Vessareissuja vain kaksi yöllä (ei 3-4 kuten viimesen viikon aikana), ei suonenvetoa ja kissa puras (näykkäs) jalasta vain kerran joten ilmeisesti pyörinkin vähemmän... Joten olosuhtet huomioonottaen hyvin nukuttu yö.



Eilen oltiin lasten kanssa kolme tuntia ulkona ja seurauksena vain reipas väsymys, mutta ei mitään supisteluja tms. Mikä piru siinä on että nyt kun vauva on täysaikainen (38.vko) ei supistakaan enää ja 27-34 viikoilla supisti niin hirveesti!!! Tai supistaahan mua joinakin päivinä aika tiukastikin, mutta useinkaan sillä ei ole mitään tekemistä rasituksen kanssa. Vauva kasvaa tai ainakin maha ihan silmissä ja neljä kiloa on pian kasassa. Se kyllä riittäisi!!!!



Mies sanoi että mun pitäis hillumisen sijaan ottaa rauhallisesti, niinhän kuopuskin syntyi kun olin yhden päivän ihan aloillani -> siitä synnyttämään. Mutta ole tässä sitten rauhassa kun 3- ja 5-vuotiaat haluaa pulkkamäkeen aamu- ja iltapäivällä ja pulkkamäki on umpihangen takana. Ja tietty ruuanlaitot ja siivoukset. Helppohan miehen on sanoa että ole ihan hissukseen kun tulee illalla kotiin kuudelta suoraan ruokapöytään siistiin kotiin jossa lapset leikkii jo iltaleikkejään!



Nyt on lähettävä, lapsilla on kerhokuvaus ja on vielä mallattava että on tukat hyvin. Siellä taatusti loppuu happi kun yrittää ryysiksessä saada vuoroaan kuvaukseen, hirvittää jo etukäteen. On vielä haettava yks kappale kaverin lapsia sinne ja huolehdittava hänestäkin. No, harjoitusta kolmesta lapsesta. Mutta en aio hoitaa kolmea omaa lasta mahan kanssa kyllä jatkossa...



Heinä 37+3

Voi että voi päivät vaihella! Nyt on taas ihan puolikuollut olo, en ole saanut nukuttua. Supisteli läpi yön ja lonkkiin ja kylkiin sattuu. ja kun käänsi kylkeä, supisti. Ja sitten pissatti. (Pissattaako teillä aina supistuksen jälkeen..??) Että näin tänään.



Onko teillä vinkkejä tuohon kylki/lonkkasärkyyn, jota tulee kun nukkuu kyljellään? Olen yrittänyt tunkea tyynyjä joka mahdolliseen koloon mutta ei tunnu auttavan. Ainut mikä siis vähän auttaa, on jatkuva kyljen vaihto. Mutta siinäpä ei saa nukuttua.... Kumma juttu, ei mulla viime raskaudssa tällästäkään muistaakseni ollut riesana!



Kyllä se vaan on uskottava että ei se parane meikäläisen liikuskella. Nyt on vaan jaksettava makoilla tää loppuaika ettei supistelisi näin paljon ja pysyisi vauva sisällä aina viikolle 38+0 asti...... Olin just illalla lukennut kirjaa synnytyskivusta ja synnytyksestä. Ja siinä kun hoettiin joka välissä, että mitä rennompi olet, sen paremmin sujuu. Mutta jos tää nyt lähtee syntymään niin musta tuntuu etten osaa olla rento, kun kuitenkin jännitän sitä kun viikkoja näin vähän. Vaikka vakuuttelivatkin sairaalassa että ei enää hätää. Mutta silti...



Synnytysasennoista puheen ollen, olin ite viimeksi puoli-istuvassa. ja sujui kyllä hyvin. Kuitenkin tällä kertaa, jos voimat riittää ja jalat pitää, haluaisin kokeilla polviseisontaa, missä nojataan päällä ja käsillä tukeen. Kokeilin yks päivä eri asentoja (!), ja se tuntui koko kropassa kaikista " kevyimmältä" . Matalalla jakkaralla istuessa jännitän ehkä jaloillani joka tapauksessa (?) joten tuskin luonnistuu multa, jos jalat väpäjää.



Nyt en muista, oliko meillä jotain muita puheenaiheita? Pitää palata myöhemmin.



Viherrys 34+6

ihan ensiksi huhuilen vielä ; EMYLIS ja VAUVA0207, jos olette kiinnostuneita, sovittasko treffit ensi viikolle? jatkosta kun ei tiedä... ehdottakaahan jotain kaffelaa turun keskusta / mylly tms, mä ainakin pääsen mihin vain. tai sit aikasempaan pinoon laitoin mun spostiosoitteen, sinnekin voisi kirjoitella ; )

mä nukun yöt tosi hyvin, oikein ihmetyttää. mitä nyt kerran tai pari saa ravata vessassa. ja joo, heti herättyä täytyy saada aamupalaa, KAUHEE NÄLKÄ ; )

tänään neuvola, tuskimpa siellä mitään ihmeellistä, mun mielestä ei ole vauva laskeutunut vielä...



vko 37 menossa...

Ulkona näyttää taas tosi harmaalta. Kohta pitäisi lähteä hipsimään neuvolaa kohti.



Alkaa olla unen saaminen aika harvinaista herkkua. kahdeltatoista vielä ramppasin vessassa ja kuudelta olin ylhäällä. Siinä välissä 5 kertaa piti heittää vessa reissu..



Oisiko kellään hyviä vinkkejä turvotukseen? Ananasta olen kokeillut, ei auta ja vettä litkin paljon, ei mitään apua. Alkaa olla monet kengät jo pannassa kun ei mahdu jalkaan ja ne kengät mitkä mahtuu puristaa niin pirusti.



Pukama G: ei ole ollut ja toivottavasti ei tulekkaan.



Virtsankarkailu G: Niin ällöa kun se onkin, kun aivastaa saa oikein keskittyä ettei tule mitään nesemäistä housuun, ja välillä joutuukin vaihtamaa alushousuja. Eli jumpat olisi varmaan synnytyksen jälkeen paikallaan.



Lasketunajan G: eli la olisi 1.2, minä veikkaan 25.1. Niin kovasti toivoisin että tulisi jo vaikka tänään.



Uusi G: Joko teillä ystävät ja tuttavat soittelee ja kyselee merkkejä synnytyksen lähestymisestä? Meillä anoppi on ihan mahdoton. Päivittäin soi puhelin ja jos et vastaa, niin se soi koko ajan. Käytiin miehen kanssa elokuvissa. Puolen tunnin sisällä anoppi oli kerennyt soittamaan molemmille 4 kertaa.

Ja ystäviltäkin tulee kommentteja tyyliin, etkö sä ole vieläkään " pamahtanut" ? Rupeaa pikkuhiljaa ärsyttämään ihan urakalla. Asiaa varmasti edesauttaa se että jouduin huilaamaan 15 vko. ettei vauva synytysi etuajassa. Olenkin jo sanonut monelle että varmasti ilmottelen sitte kun on jotain ilmotettavaa. Aarg.. mä käyn täällä ihan kuumana :)



Nyt pitää ruveta vähän laittautumaan että kehtaa lähteä hiihtelemään neuvolan suuntaan.



t.oona+pömppis 38 tasan

Ai niin noista soseista piti lisätä, että mä taas en ajatellut ekana niinkään hintaa, vaan niiden " terveellisyyttä" pidemmän päälle. Siis on kai ne periaatteessa tosi terveellisiä, eihän niitä muuten voitaisi myydäkään, mutta silti rinnasta ne eineksiin ja tuntuisi hullulta syötää lapselle 14 einesateriaa viikossa + aamu-, ilta- ja välipalaeinekset päälle! Ja oon kyllä siinä minnin kanssa samaa mieltä, että pidemmän päälle on edullisempaa tehdä itse. Ja käyhän se yksitoikkoiseksikin pelkkä purkittelu, ei niitä makuvaihtoehtoja per ikäluokka nyt niin tolkuttomasti musta ole. Mutta tämä on vain mun mielipide ja kukin tekee tietysti niin kuin helpoimmaksi ja parhaaksi ratkaisuksi näkee, ihan kuten niissä vaippahommissakin :)



Viherrys edelleen

vielä kun keksis sitä tekemistä täksi päiväksi. Taitaa mennä askartelun puolelle, vettä vihmoo ikkunoihin ja minä kateellisena lueskelin Heinän juttuja PULKKAMÄESTÄ! Meillä ei mäkiä ole lähelläkään eikä kyllä enää luntakaan =(



Minnille: Minä se sanoin noista purkkiruokien hinnoista ja tarkoitin sillä sitä aikaa kun meidän lapset eivät siis ole syöneet oikeasti mitään. 4-5 kk meillä on mennyt kaikki ruoat pitkin poskia, eikä kumpaankaan ole uponnut vatsaan asti juuri mitään. Tuolloin kyllä turhauduin jos olin keitellyt ruokia 1/2 h hikiotsalla ja lopputuloksena on vaan hirveä huuto/sotku! Sitten kyllä tuosta 5-8 kk ikäisestä nuo soseetkin tosiaan maksavatkin jo vähän enenmmän ja ruokia kuluukin jo enemmän. Silloin meilläkin pyritään tekemään soseita itse. Täytyy harkita tuota pakastamishommaa....



Kustannukset ovat tietysti erilaisia joka vauvaperheessä, meillä kun ei korvikkeisiin ole kulunut rahaa kuin pari euroa (varmuuden vuoksi kaappiin ostettuja tutteleita, jotka ovat menneet sitten vanhaksi aikanaan) ja toisilla taas niihin uppoaa aika suuret määrät rahnaa. Kaikki on niin suhteellista.



Joku kirjoitteli eilen VAUVAKUUMEESTA. Mulla on jokin krooninen vauvakuume eli kun mä oon nyt sitten taas 9 kk tätä vauvaa odottanut ei mene varmaan kun kuukausi synnytyksestä niin mulla on taas hirmuinen vauvakuume ja jälleen alkaa se miehelle vinkuminen. Mä kuulostan miehen mielestä lähinnä lapselta joka kinuaa koiranpentua =) No, kolmesta lapsesta me ollaan puhuttu siitä lähtien kun tapasimme, saas nähdä oliskos tämä tuleva 5 henkinen perhe sitten se lopullinen.



T:kolomonen



nyt pysyttelen sitten hiljaa ja annan muillekin välillä tilaa...

Täytyy ny vastailla joihinki kysymyxii mitä muistaa.



Elikäs:



[b]Pukamat[/b] löytyy. Mulle ne tuli jo opiskeluaikana (v.-96) ku olin kax viikkoo ummella. Ja ny o pahentunu raskauxien myötä. Tän synnytyxen jälkee marssin lekuriin, saavat poistaa ne.



[b]Lasten hoito synnyttämään lähtiessä[/b]: Meille tulee joko anoppi (3km päästä), miehen sisko (2½km päästä) tai mun äiti (30km päästä) riippuen lähdön ajankohdasta ja kiireestä.



[b]Synnytysasento[/b]: Kaik kolme oon maailmaan pukannu puoli-istuvassa " sukka-asennossa" , sopii mulle. Eiköhän tää neljäski tuu sillai pusattua ulos.



[b]Vauvan liikkeet supistusten aikana[/b]: En o huomannu ett paljoo liikkuis, mutt tää ny ei liiku muutenkaa enää järin paljoo. Välillä vaa laiskasti kylkee kääntää ja venyttelee. Ja hikkailee =D



Ja nyt sit lyö pää tyhjää.. No, aattelin muutenki palailla askille myöh., neuvola o 12.30 ni kaipa sitä vois tulla rustailee kuulumiset sielt. Ja kommentoida sit mitä ny unohtu. [color=coral][b]Päivänjatkeita Helmenkantajille ja hyviä vointeja!![/b][/color]





Maaret(ti) & örppänä [size=2][color=red]♥[/color][/size] (rv37+6/38+4)

Elikkäs huomenta vaan vaikka kyl täs ollaan jo 3 vai 4 tuntii oltu jo hereillä. Ja vettä sataa niin kuin joku jo mainitsikin eli esterin " sukasta" . PIBAlle ,että mulle sopis ens viikosta näillä näkymin, ma, to tai pe. Ja aika ois mielellään siin puolen päivän aikaan. Vien neidin 8 tarhaan ja haen klo 15. Et siin välis kyl oikeestaan sittenki mikä vaan aika. Ja paikkana ois musta mylly kivempi ku turun keskusta. Myllyyn on niin paljon helpompi ajaa ja parkkeja löytyy. Mut siellä ei paikasta väliä. Mikä vaan kuppila käy. Ja käy mul keskustakin jos sinne haluutte mieluummin.

Olikos se LUPITA vai kuka oli kans TYKSiin menos ja helmikuussa??? Ja muutkin TYKSeilijät vaikka aika ois vasta loppukuustakin. Koska koskaan ei voi tietää.



Mä nukuin viimeyönä taas todella hyvin. Ja edellisyönä en hyvin vaikka nukuinkin. Et sitä näyttää olevan ilmassa, tota öiden vaihtelevaisuutta. Ja toisinaan välillä tuntuu ku ei raskaana oiskaan, ja välillä sitä on taas muidenkin edestä. Kuuluu vissiin tähän taudinkuvan loppuvaiheeseen. Mä oon kuullu myös sellasen vanhankansan sanonnan et juuri ennen synnytystä yleensä nukkuu hyvin, vaikka muuten ois uniongelmia. Kroppa kerää viimiset voimavarat ennen koitosta. Tiiä sit. Toisilla toimii, toisilla ei.



Jokos muuten nyt ootte jo saaneet kelalta tiedot päivärahoista??? Mä sain noin puotoista viikkoa sitten ja saan saman ku esikosta, ku kerran alta 3.vee. Oon ihan tyytyväinen päätökseen.



Emylis 36+4

Täällähän ollaan virkkuina oltu, itse heräilin vasta tunti sitten kun mies konkoili töistä. Raukka on kuumeessa ja muutenkin heikossa kunnossa, joten hakee sairaslomaa loppuviikon, pitää koettaa nyt olla hissukseen että saa nukuttua siihen asti että pitää lähteä työterveyshuoltoon sitä viemään.



Viherrys kyseli kylki/lonkkasärystä. Mulla nimenomaan lonkat puutuu, parhaimmaksi oon huomannu tyynyn polvien väliin + vielä toisen mahan kohdalle tukemaan. Silti täälläkin vaihdellaan vähän väliä kylkeä ja tyynyjä pitää asetella sen mukaisesti :/ Onneksi tämäkin on niitä vaivoja joiden toivon todellakin loppuvan heti laitokselle :)



Noista liikkeistä supistusten aikana, niin ei ole tainnut nykyään liikkua mutta esikoista olin menossa synnyttämään niin kivuttomien supistusten aikana vauva selkeästi liikkui. Oikein voimakkaan supistuksen aikana nytkin on tuntunut selkeää liikettä, kait sekin on yksilöllistä, mene ja tiedä..



En tiedä mitä täällä on puheltu soseista mutta meillä syödään pitkälti kaupan hedelmäisiä soseita. Ja edelleen kaapissa on aina kaiken varalta purkkiruokaa, jos ei ehdi/ ollaan reissuun/ kyläilemään lähdössä. Miehellä on niin epäsääntöiset työt enkä yleensä yksikseni jaksa kokkailla joten silloin tulee tehtyä vaan muksulle jotakin ruokaa ja itse syö eriä. Saa nähdä miten tämän toisen myötä.. Ainakin miehen loman ajan on varmasti säännölliset ruoanlaitot, kuten aina vapaapäivinäkin.



Mutta nyt pötköttelemään hetkeksi sohvalle, kun juilii selkää. Mukavaa torstain jatkoa!



H 37+1

Täällä turhutunut olo jatkuu! Saisi jo syntyä! PLÄÄÄH! Tämä maalle muutto alkaa pikku hiljaa tuntumaan siltä ettei oikein ole mun juttuni! Minä kun olen elämäni ensimmäiset 20 vuotta asunut Suomen kolmanneksi suurimmassa kaupugissa! Ja nyt siis tälläisessa tuppukylässä, missä kaikki tietää kaikkien asiat! Minua alkaa pikkuhiljaa ahdistaan!



Siis, ette usko, mutta tämä on ihan totta, tapahtui viime lauantaina.. Mies oli hakemassa poikaamme anopin luota hoidosta niin anoppi sitten kysyi, että mitenkäs se meidän vanha mikro (ostimme siis uuden, paremmin väreihin sopivan keittiöremontin yhteydessä), että saisiko eräs sukulainen sen kun tarvitsisi. Juu, ei siinä mitään, kyllähän se liikeni kun ihan toimiva oli eikä meillä sille enää käyttöä ollut. Mutta tämä sukulainen oli siis mieheni serkun tyttö, joka asuu Helsingissä, emmekä ole häntä koskaan nähneet! Eikä tämän miehen serkunkaan kanssa olla oltu tekemisissä! Ja kun sitten tuo timpurimme tuli hakemaan sitä mikroa (on naimisissa tämän serkun siskon kanssa eli siis miehen toisen serkun), niin hän oli ihan kummissaan, että onko meillä joku ylimääräinen mikro. Olimme siis luulleet, että kun hän meille on nyt remontteja tehnyt niin puhunut sitten jotain vaimolleen, että meillä mikro vaihtui. Mutta ei! Tämä tieto mikron vaihtumisesta on lähtenyt anopilta ja kiertänyt varmasti koko suvun, että on tullut tämän tarvitsijankin korviin! Siis mielestäni aivan käsittämätöntä, että tuollaista turhaa tietoa on päivitelty 200 sukulaisen kanssa ja varmasti on päivitelty asiaa myös ei-sukulaisille, eli siis suurimmalla todennäköisyydellä koko kylä nyt tietää, että meille on ostettu uusi mikro vaikka vanha oli ihan toimiva! (Täälläpäin kun ei kukaan osaa ajatella, että yhtenäinen linja sisustuksessa olisi jotenkin tavoiteltavaa vaan kaikki ottavat vastaan mitä tahansa toimivaa keneltä tahansa ja se on ihan sama sopiiko se kodin muuhun tyyliin ollenkaan!)



Ja valitusvirttä jatkaakseni: Minua ahdistaa todella paljon sekin, että meillä ei ole enää kuin yksi auto käytössä ja mies kulkee sillä töihin. Eli olen siis jumissa täällä kotona, tuohon kirkollekin kun on yli 10km matkaa. Eli siis en voi mennä minnekään päivisin vaan ainoa tehtäväni täällä kotona on laittaa timpurille ruokaa kun se tekee hommia tuossa ulkorakennuksessa! Ei minua ole luotu tälläiseen oleiluun, turhaudun ihan liikaa.. Kun vain saisi sen auton käyttöönsä, niin tietäisi että on edes mahdollisuus lähteä käymään jossakin! Tosin sekin ahdistaa, ettei minulla ole täällä ketään kaveria, joka ei olisi päivisin töissä tai koulussa, joten seuraakin on turha haikailla..



Ja minua ahdistaa jo valmiiksi se, että tiedän kuinka suuri haloo täällä päin kehkeytyy siitä, että olen ajatellut lähteä heti äitiysloman loputtua johonkin töihin tai kouluun, eli siis en aio jatkaa sen yhdeksän kk:n jälkeen lapsen hoitoa kotona. Enkä siis siksi ota esikoistakaan pois hoitopaikastaan äitiysloman ajaksi. Tästäkin asiasta tulee varmasti kauhea haloo tällä kylällä ja kaikki mummut voivat sitten keskenään päivitellä, kuinka huono äiti olen! Eivät he käsitä sitä, että minun hermoni eivät kestä tällaista oleilua kotosalla vaan tarvitsen sitä aikuistakin seuraa päivisin. Siten pystyn ja jaksan taas olla parempi äiti lapsilleni kun ei tarvitse heidän kanssaan neljän seinän sisällä homehtua. (Anteeksi kauheasti, kuulostan teistäkin jo varmaan ihan hirviöltä, joka ei rakasta lapsiaan! Täällä vain kuin ei ole mitään leikkipuistoja yms, mihin voisi päivällä lasten kanssa mennä ja tapaisi muita kotiäitejä! Eli siis lasten kanssa kotona olo tarkoittaa sitä kirjaimellisesti!)



Mutta jos nyt kommentoisin jotain muutakin, ettei nämä viestini ole täysin valitusta joka päivä..



Vauvan SOSEISTA oli juttua. Juuri viimeksi kun kävin kaupassa näin erään naisen tutkivan noita sosepurkkeja siellä. Silloin pääsi itseltä huokaus, että kohta tuokin on taas edessä! ;) Esikoiselle ostin siis kaiken purkeissa kaupasta valmiina, koska minä olen sen verta erikoinen etten osaa syödä yksin tai tehdä ruokaa itseäni varten. Ja siis silloin olin yksinhuoltaja, joten koin helpommaksi ostaa kaupasta vauvalle ruuat ja itse sitten söin vain jotain leipiä ja jogurtteja yms, kun en yksinäni siis viitsinyt kokata. Nyt en ole miettinyt miten tekisin noiden soseiden kanssa, sen varmaankin aika näyttää sitten!



Ja tuosta ENERGISYYDESTÄ vauvan syntymän jälkeen on ollut puhetta. Itse huomasin esikoisen synnyttyä, että olin ollut erittäin huonolla tuulella viimeiset yhdeksän kuukautta! Ja sitä energiaa ja hyväntuulisuutta sitten riitti synnytyksen jälkeen vaikka kuinka pitkään! :) Siis ainakin ensimmäinen vuosi meni kuin siivillä eikä väsymys vaivannut kertaakaan! Täytyy kyllä tunnustaa, että esikoiseni on erittäin helppo lapsi kun rutiinit pysyy tasaisina. Hän on siis syntynyt huhtikuun lopussa ja on tyypillinen härkä-lapsi!;) Kaikki sujuu hyvin, silloin kun rutiinit säilyy ja lapsi tietää turvalliset rajansa! Jos jotain poikkeamaa rutiineihin tulee, niin sitten on kyllä isoja ongelmia ja paljon huutoa ja hampaiden kiristystä. Mutta kun elää tasaisesti, niin kaikki on helppoa tuon pojan kanssa!:) Ja meillä ei siis ollut mitään koliikkia eikä lapsi sairastanutkaan kertaakaan ennen kuin oli yli vuoden! Eli helpolla olen päässyt!:)

Saa nähdä kuinka tämän tulevan lapsosen kanssa käy, mutta olen aikas varma, että tuon saman huonotuulisuuden häviämisen tulen kokemaan. Ainakin toivottavasti!:)



Niin ja tuosta KESTOVAIPPAILUSTA. Tuskin siihen itsekään viitsin ryhtyä, sillä pyykkivuoret on jo ilman sitäkin meillä mahtavat! Eli ei lisää pyykkiä, kiitos! Meillä ei kyllä tule vaipat kertymään kaatopaikoillekaan kun meillä poltetaan itse kaikki roskat ja biojätteet maadutetaan. Ainoastaan sellainen, mikä ei pala viedään täältä eteenpäin. Eli esim. säilykepurkit, lasi, yms.



Minun on pitänyt myös kiitellä teitä kaikkia kannustuksesta tuon saunamme sisustuksen suhteen! Puolin ja toisin olemme joutuneet kumpikin joustamaan, mutta emmeköhän tosiaan saa siitä ihan hyvän näköisen loppujen lopuksi! Seinäpaneelit on siis ostettu, nyt odotellaan että kauppaan tulisi erä laudepaneeleita, jotka myydään lähes puoleen hintaan, koska ovat hieman liian tummuneita. Ja meillehän se siis sopii, kun haemme nimenomaan mahdollisimman tummia puita saunan rakennukseen!:)



Laitetaanpas uusi gallup: Kertokaahan tytöt nyt kaikki mahdollinen vinkki, millä saisi synnytyksen käynnistymään!?! Siis perinteiset siivois-sauna-seksi kaikki varmasti tietää, mutta olisiko kukaan kuullut tai kokeillut mitään muuta? Vaikka kyllähän kaikki varmasti tietää noiden poppakonstien ' oikean' tehon eli lapsi syntyy kun on valmis, siihen ei välttämättä mitkään rehkimiset auta, mutta ihan näin leikkimielellä olisi kiva alkaa kokeilemaan eri vaihtoehtoja, mikä saisi joudutettua tuota hommaa! ;) Itse olen kuullut, että kylmä vesi saattaisi lisätä suppailuja, vielä en kuitenkaan ole jäätävään suihkuun uskaltautunut!;)



Meillä muuten mies ehdotti eilen illalla, että kun heille on tulossa työpaikan saunailta/koulutustilaisuus 27.1. ja puolisotkin on mukaan kutsuttu (ja ilmeisesti heillekin jotain ohjelmaa järjestetty), niin menisimme silloin sitten Seinäjoelle oikein hotellimajoitukseen! :) Ihanaa, että hänkin joskus suunnittelee jotain hieman romanttista. ;) (Vaikka suurin syy tähän varmasti olisi se, että hänkin saisi sitten hieman ottaa tuolla saunaillassa kun ei tarvitsisi lähteä kotiin ajamaan) No saa nähdä pääsemmekö edes tuohon saunailtaan, jos lapsi onkin jo syntynyt, mutta jos ei, niin kyllä minä ainakin lähden mielelläni hieman tuulettumaan täältä kotoa! :)



SUPPAILU/LIIKE gallupiin: Juuri nyt supistaa ja tunnen samalla vauvan potkut. Eli siis kyllä, vauva liikkuu supistusten aikana! :)



Joku muuten kertoi, että häntä alkaa aina supistuksien jälkeen pissattamaan. Itse olen huomannut, että minunkin on aina lähdettävä vessaan ja yleensä myös isommallekin hädälle kun supistukset laantuvat. Tämä on siis vasta viime aikoina ilmennyt, eli ilmeisesti supistuksen ovat alkaneet oikeasti työntämään vauvaa alemmas ja se sitten painaa tuonne virtarakkoon/suolistoon. Onkos muut huomanneet samoja oireita?



Nyt on pakko lopettaa tämä rustailu kun nuo suppailut alkoivat enemmässäkin määrin. Täytyy siis mennä kävelemään. Minulla siis nimenomaan tuo liikkuminen laannuttaa supistukset, ei lepäily..



-frog2 ja rv37+5

eli torstaita vaan kaikille!



Vauva alkaa laskeutua ja sen tuntee. Istuminen ja autolla ajaminen on välillä hankalaa. Lisäksi pieniä vihlaisuja alapäässä aamuisin sängyltä noustessa. Muuten menee yllättävän hyvin, mitä nyt varmaan näytän lyllertävältä jätesäkiltä mustassa ylisuuressa lainatakissani.



Frog: Huh huh, kylläpä teillä siellä sana kiertää. Vihjaileppa, että sulla ei oo autoa tai äippä-seuraa päivisin, ehkäpä sieltä löytyy kun sana leviää noinkin tehokkaasti ; )



Meillä peruskorjausremontti jatkuu. Olen nyt osallistunutkin pakkelointiin ja saumausten tekoon. Maalata en halua, koska aineista ei oikein tiedä, vaikka ovatkin varmaan ihan " terveellisiä" . Ihanaa kun jotain valmista ja näkyvää jälkeä syntyy. Toivon mukaan ristiäisissä olisi sitten kaikki valmista ja ristiäisiä vietettäisiin vielä alle 3 kk ikäisenä.



Pitäisiköhän aloittaa sairaalakassin pakkaaminen, jos vaikka ensiksi etsisi jostain sen kassin.



Emppuli76

rv 36

En ole kovin aktiivisesti täällä keskustellut, tarinoita kylläkin lukenut! Ja esikoista odottaessani täällä tuli pörrättyä oikein olan takaa. Nyt ajatukset pyörivät kokoajan odotuksessa ja synnytyksessä, joten olen taas aktivoitunut itsekin kirjoittelemaan....



Viime yöstä meni 2-3h menkkakipumaisen alavatsa/alaselkäjomotuksen parissa (vatsa ei kovettunut). Viime viikolla kohdunkaula oli jo lyhentynyt 1,5 cm:iin ja kohdunsuu pehmennyt ja oli sormepäälle auki. Esikoista odottaessani samanlaista kipua oli n. 1,5 viikkoa ennen synnytystä (esikoinen syntyi rv 39+5). Nyt toista odottaessani muutokset kohdukaulalla/suulla + kivuliaat supistukset (=menkkamainen kipu) pari viikkoa ennen kuin viime raskaudessa. Epäilen (ja toivon), että vauva syntyis etuajassa, mutta sitähän ei koskaan tiedä.... Vähän jännittää kun mies on lähdössä tänään työmatkalle (ulkomaille) kahdeksi yöksi. Saa nähdä onko hän 1 vai 2 lapsen isä matkalta palatessaan...



Gallupeista:

PUKAMIA ei ole, vielä. Ajattelin kyllä tänään käydä apteekissa ostamassa Duphalacia.



VIRTSANKARKAILUA on ollut koko ajan, nyt vähemmän(!?).



LANTIONPOHJAN LIHAKSET ovat olemassa, mutten ole treenannut. Sama juttu vatsalihaksilla...



Nukkuminen on vaikeaa, lantio on löystynyt ja kääntyminen hankalaa... Vauva painaa peräsuoleen päin, joten nyt pitäis saada vatsa toimimaan kunnolla ettei tule niitä pukamia. Th sanoi, että jos niitä tulee, ne pitää hoitaa ennen synnytystä.



NÄLKÄ on heti kun aamulla herää. Närästys on valtava, söi mitä tahansa. Viimeisinä neljänä viikkona paino on noussut 1kg/vko, joten täytyy olla tarkkana makean kanssa...



Hyviä vointeja kaikille helmenkantajille! :-)



Ceci Rv 36+3 (LA 12.2.)

Frog:



Kuulosti tutulta tuo maalla oleminen ilman autoa. Mekin asuttiin 13 km päässä lähimmästä kaupungista/taajamasta kolme vuotta eli juuri ne kolme vuotta jolloin molemmat lapseni oli pieniä. Se oli mukavaa silloin kun oli auto käytössä, mutta ilman autoa (kun kakkosauto oli kuukausia pois pelistä toistuvasti) iski kyllä mökkihöperyys. Tykkäsin kyllä kovasti vaunulenkkeillä, mutta ainut tie oli kylätie jossa kulki 80 km/h mm. rekkoja ja busseja joten heti jos oli yhtään huonompi ilma, ei sinne uskaltanut lähteä. Yhtään naapuria ei ollut jonne ois viitsinyt mennä kylään (keski-ikä kylällä n. 60v).



Sinänsä maalla asuminen oli hienoa silloin kun autolla oli mahikset lähteä tarvittaessa johonkin. Pelkkä tieto siitä että VOI mennä kun haluaa, riitti. Ihana oma rauha, iso piha ja tunnelmallinen takka ja puusauna sekä luonto lähellä. Paremmin kyllä viihdyin sitten kun menin takas töihin ja ihmisten ilmoille päivisin. Töistä oli upeeta palata aina kotiin maalle rauhaan. Mutta ymmärrän sua hyvin, jos viettää aikaa pienen vauvan ja/tai pienten lasten kanssa joka ikinen päivä keskenään paikassa jossa ei liiku kukaan, siinä ei lohduta kaunis luonto! Mekin muutetaan takaisin maalle parin vuoden päästä, mutta sitten tilanne on toinen kun tää nuorinkin on jo 1-2v, esikoinen koulussa ja sitten muutamme miehen kotitilalle eli työ on siinä kotona myös miehellä ja on myös auto käytössä aina. Tässä välissä ollaan kylän taajamassa joka tuntuu minusta hienolta tilanteelta, on leikkipuistot, kerhot ja kaupat lähellä ja paljon muita äitejä ja toimintaa. Silti tiedän parin vuoden päästä lähteväni mielelläni takas maalle, vaikka oonkin tosi hyvin viihtynyt muissa töissä ja rivitalossa. Lapsille on hienoa saada elää luonnon lähellä, karjatilalla eläimineen ja kasvimaineen. Ei sitä leikkipuistot korvaa. Sitten tosin on varauduttava kuskaamaan heitä isompana jatkuvasti, mutta kuskaan kyllä jotta saavat nähdä muutakin kuin kotinurkat. Eikä miehestänikään tullut mikään peräkamarinpoika vaikka maatilalla viettikin lapsuutensa.



Asuuko kukaan helmiksistä maalla/maatilalla?



G: oletko tyytyväinen asumismuotoosi tällä hetkellä??? MIten haluaisit asua jos voisit oikeasti valita itse?



Mä asuisin nyt juuri näin, rivitalossa taajamassa järven rannalla lähellä vilkasta leikkikenttää ja talvella hiihtolatuja ja pulkkamäkiä -taajamassa mutta rauhallisessa paikassa. Äitiysloman jälkeen en kuitenkaan haluaisin viedä lapsia hoitoon ja lähteä taas töihin (tyyliin kuudelta ylös, lapset hoitoon, viideltä illalla takas nälkäsenä ja äkäisenä koko porukka, äkkiä ruokaa, ilta menee pahimpien sotujen raivauksessa ja seuraavan päivän valmistelussa ja flunssa lapsilla joka kolmas viikko ja sama show joka ikinen arkipäivä, äkkiä äkkiä...) vaan toivon meidän menevän silloin maatilan pitoon, jossa minulle on alkuun " varattu" vain puolikas päivä töitä maatilalla (tosin 7 pv/vko) , töitä joita voi tehdä lasten " kanssa" tai kun ovat koulussa ja kerhossa ja loput ajat keskityn lasten ja kodin asioihin. En kyllä ole mikään ns. kodin hengetär, mutta lasten kanssa viihdyn kyllä tosi hyvin. En ole kova leipomaan, siivoan vain koska on pakko, ruokaa laitan kyllä suht mielellään jne. ja tosi tärkeetä on sosiaaliset kontaktit, ihmisten tapaaminen. Se tulee ottamaan kovimmalle maalle muuttaessa jos ei löydykään ystäviä sieltä/aikaa tavata heitä! Kuka jaksaa tuijottaa pelkästään ukkoaan, lapsiaan ja lehmiään kaiket päivät!



Tää vauva ei ole yhtään tulollaan. Multakin kysellään jatkuvasti joko syntyy ja se tympii. Haluisin tosiaan et syntyis pian nyt kun ois vielä alle 4kg. Onko se liikaa pyydetty että sais synnyttää ennenku hän on 5kg?!!!



Mutta nyt keittiötä jynssäämään, äh, tympäsee. Ja kauhee karkkihimo. Onneks tulee lunta taivaan täydeltä ja aura-autoa ei näy joten ei iske kiusaus lähteä kauppaan lasten kanssa.



Heinä 37+3

TÄÄLLÄ PYRYTTÄÄ LUNTA! Ihanaa... meinas jo masennus iskeä, kun muutaman päivän näytti pahasti siltä, että lumet sulaa (jälleen kerran) mutta nyt siellä tosiaan tulee hurjaa vauhtia lisää.Pihassakin on jo varmaan 15 cm uutta lunta... kohta saa siis mennä lumitöihin!



Enpä ole muuten tainnut vastailla vielä omaa arviotani tuohon synnytys-päivään, joten mietitäänpäs hetki... hmm. Laskettuhan mulla on siis vasta 27.2. Esikoinen syntyi 39+6 (17.2.04) Jos ollaan optimistisia, niin voisin veikata että tämä syntyy 22.2 (siis rv 39+2) Todennäköisesti arvaus menee metsään ja vauhdilla. =) Yhdestä asiasta oon kuitenkin aika varma, nimittäin oli päivä mikä tahansa, niin tämäkin syntyy yöllä. Se vaan jotenkin tuntuu ihan loogiselta oletukselta. Sopis siis mun tyyliin. =)



Heinä; minä asustelen maalla, tosin nyt tälläisen pienen asutuskeskuksen keskustassa paritalon puoliskassa. Mutta kun asukkaita on n. 5000 kaikenkaikkiaan kunnan alueella, niin kyllä tämä aivan varmasti " maaksi" lasketaan. Pieni takapajula siis. =)

Ja tuohon toiveasumukseen vastaukseksi siis voisin sanoa, että juuri nyt haluan asua juuri näin. Kuitenkin nyt on kaupat ja neuvolat sun muut lähellä, ja silti oman takapihan reunasta alkaa pelto.

Sitten joskus hamassa tulevaisuudessa haluan kyllä sen omakotitalon metsän ja pellonreunan väliin, mutta tällähetkellä on tosiaan hyvä näin...



Mitäs muuta piti kommentoida...

AI NIIN, eli purkkiruoka-keskusteluun... minä tein esikoisen aikana osan ruoasta itse, ja aina välillä laiskoina päivinä käytin myös valmiita kaupan purkkeja, ja uskoisen että tämmönen kultainen keskitie-vaihtoehto tulee nytkin käyttöön.



Nyt maha kurnii siihenmalliin, että ruoan tekoon, palailen vielä myöhemmin!

T: Helmiina

Toiveikastapa hyvinkin -aamulla pyyhälsin sinne neuvolalääkärille esikoinen mukanani ja yllätys, yllätys: lääkäri oli joutunut lähtemään päivystykseen ja minun osaltani siis peruuntui. Et silleen. No, tavallinen nlakäynti sitten oli. Ei taida enää lääkärikäyntiä tullakaan. Olisin vain halunnut kuulla tuon alakerran tilanteen, onko siellä mitään synnytykseen viittaavia merkkejä tapahtunut...



Painosta oli terkka huolissaan, kun ei kahteen viikkoon ole tullut kun 400g lisää... No, sf.mitta oli sentillä kasvanut, on nyt 32cm, viikkoja 36+6.



Joku kaipaili tekemistä... Minä pyöräytin tyttärelleni taikataikinaa. Ensin se teki siitä " vuoren" ja ilmoitti homman olevan ohi (aikaa tuohon meni noin 3min). Sain sen kuitenkin houkuteltua muovailemaan vähän muutakin ja tuolla se nyt palloja, lumiukkoja ja matoja siitä vääntää.



Viherrykselläkös vihloi yöllä kyljistä? Mulla sama homma! Tyynyillä oon yrittänyt itseäni tukea, mutta ainoa mikä mulla auttaa, on nousta ylös ja hieroa. Kivaahan tuo ei ole, kun tuota sattuu viisikin kertaa yössä...



Täällä on niin liukasta, ettei uskalla ulos kävelyllekään, joten taas yksi sisäpäivä tiedossa. Blääääh.



Palaillaan!



Timbe (36+6)

Mua alkaa tää raskaus jo tympimään pikkuhiljaa... Taas oli huonosti nukuttu yö: flunssainen olo, vessassa juoksemista, kipua kyljissä, sänky liian korkealla ja aluslakana ei pysynyt paikoillaan ja makoilin osittain muovin päällä. Täällä on määräyksenä nostaa sänky 80 cm korkeuteen viimeistään ennen rv 37 ja siihen tulee laittaa muovisuojus. No nyt on sänky laittettu kuntoon ja siihen on pimeässä oudokseltaan hankala nousta aina vessaressujen jälkeen. Tuskasta touhua =(



Meillä mies on tän yön poissa kotoa. Hänellä on työpaikkalla jotkut tuplasynttärit ja huomenna jokin paraati niin ei tule yöksi kotiin vaan jää töihin nukkumaan. Mieheni on töissä ilmavoimissa ja hänellä on siellä oma huone, jossa voi halutessaan nukkua pitkän työmatkan takia. Normaalisti hän haluaa aina tulla kotiin, mutta ' ryyppyjuhlien vuoksi' hän pitää huonetta varalla. Kovin on vähiin jäänyt tuon huoneen käyttö.



Niin joku kyseli asuinpaikoista. Asun mieheni kanssa maalla Hollannissa. Asutamme vanhaa päärakennusta. Me emme viljele ja eläiminäkin on vain kaksi koiraa. Olemme vuokranneet osan talosta (kaksion). Koko talossa on neliöitä n. 250 m2. 2x keittiö, 2x olkkari, 2 kylppäriä ja 8 mh. Suurin osa makuuhuoneista on tyhjillään romuvarastona.



Mieheni vanhemmat asuttavat samalla tilalla olevaa vanhaa navettaa joka on muutettu asunnoksi. Heillä on 5 hevosta, 2 vuohta, kanoja, kyyhkysiä, sikoja ja myös kaksi koiraa. Eli ihan maaseudulla ollaan.



Hollannissa maaseudulla asuminen on monen mielestä ihanaa. Itsekin tykkään asua maalla. n. 5 km pyöräilymatka lähimpään keskustaan ja niitä on neljä tuossa samalla säteellä. Ikeaan vain 20 min ajomatka yms. Eli kaikki löytyy läheltä ja maaseudusta saa nauttia... Eli ei tarvi homehtua kotiin, tosin leikkipuistoja ei tällä seudulla ole. Mutta lapset saavat kyllä ikäistään seuraa kun menevät kouluun 4 vuotiaana.



Ennen tänne muuttoa asuntelin Tampereen keskustassa kattohuoneistossa, joten muutos on aika iso.



No nyt tarvii mennä nukkumaan päikkärit.



jjae + merimiina 36+3

Heip,



Ihanaa - täällä on lunta maassa ja sitä tulee taivan täydeltä pyryttämällä! Nyt vaan kun pakkanen pysyisi, niin säilyisi tämä ihana talvi! Toivottavasti muuallekin suomeen saataisiin lunta - olisi lasten kanssa helpompi keksiä ohjelmaa - jota joku tuntui jo tuskailevankin.



Tämä on muutenkin ihan hyvä päivä. Postissa kolahti tulla maisterin paperit. Ei ehkä niin juhlallista kun joskus sen haaveilin olevan - mutta jokatapauksessa hyvältä tuntuu!



Neuvolassa kävin aamulla. Sf-mitta oli hypännyt käyrän ylitse - oli siis jo 36. Vaikka olen viikoilla 35+2. Synnytystapa arvio on ensiviikolla, joten saa nähdä miten meidän vauveli maailmaan saapuu. Jännittää vähän mitä " tuomioksi" tulee. Painoakin oli kertynyt hurjat 1,3 kg viikossa. Johtunee turvotuksesta jota on nyt aikalailla. Pissa oli kuitenkin puhdas ja verenpaine ok. Tähän asti sitä on saanut ylpeillä rauhallisin mielin tätä ihanaa masua, mutta nyt sitä jo kauhulla miettii että mitenkäs tästä nyt näin iso tuli ja miten siitä pääsee eroon :)



Joillakin tuntuu olevan paljon puhtia puuhailla asioita valmiiksi vauvan tuloa varten. Sama täällä. Tekemättömät asiat hermostuttaa ihan eniten! Täytyykin tästä lähteä pyykkäämään ja silittämään vauvan vaatteita...



Iloista mieltä helmiksille!



-Junebug & toukkis 35+2

Lapset ovat päikkäreillä, aah ihanan rauhallista=) Päätin sitten tulla taas piipahtamaan tälläkin palstalla.



ASUMISG: Me ei asuta maalla, mutta olis se vaan niin ihanaa. Mahdoton ajatus silti ainakin toistaiseksi, kun miehellä on sen verran hyvät olot töissä tällähetkellä ettei kannata työpaikkaa ruveta edes kyselemään muualta eikä varmaan ihan helpolla vastaavaa hommaa löydä maaseudulta. Mulle nyt saattais löytyäkin töitä perjaatteessa mistä vaan kun oon ihan myyjän hommia tehnyt, enkä ole mikään kovin suuripalkkainen immeinen!



Me asutaan kyllä ihan kivalla paikalla, n. 40 min päässä helsingin keskustasta, mutta tämä meidän omakotitalo on sellainen vanhemman puoleinen jota olemme remontoineet nyt pari vuotta ja edelleen on remontti kesken. Haluaisin mielummin asua vähän syrjemmässä ja ihan uudessa talossa, jonka siis itse saisin alusta loppuun suunnitella. Meillä ei jostain kummansyystä ole tällä alueella ollenkaan leikkipuistoja (ilmeisesti kun kaikilla on omat pihat) ja lähin puisto onkin tuolla 2,5 km päässä. Autolla sinne sitten välillä ollaan lähetty, mutta kurakeleillä en oo jaksanut kun sit on autot ja kaikki ihan märkänä. Meillä täällä ei kulje busseja lainkaan, junalle on matkaa 1,5 km, joten auto on melkeinpä välttämätön jos tahtoo liikkua jonnekin ihmisten ilmoille järkevästi. Neuvolaan on myöskin 2,5 km matkaa eli ei tällä hetkellä puhettakaan että jaksaisin sinne saakka kävellä lasten kanssa, saatika sitten takaisin sieltä. Toisaalta ihan tyytyväinen olen näinkin, tämä ainainen remontointi vaan rupee kypsyttämään pikkuhiljaa.



Tuli mieleen sellainen että minkäslaisia KESÄ-suunnitelmia teillä on?



Mua himoittais lähteä jonnekin maatilamatkailu-paikkaan ihan täällä kotisuomessa tai sitten jonnekin Etelän lämpöön. Tietysti täytyy katsella ensin miten arki lähtee rullaamaan kolmen lapsukaisen kanssa ja tietysti toivoa että tämä uusin tulokas on myöskin terve. Mutta kun nuo matkamessutkin ovat nyt viikonloppuna niin tuli mieleen että jos sitä rupeis jo alustavasti miettimään mitä kaikkea ensi kesänä oikein puuhaisi.



Onko jotain ihania loman viettopaikkoja joissa olette aikaisemmin olleet?



Nyt meen tekemään vähän rästihommia ja laittamaan ruokaa kohta uuniin.



T.kolomonen (jälleen kerran)