Lue keskustelun säännöt.
Kielen oppiminen.
15.07.2007 |
Olen asunut nyt reilu 4 vuotta Ruotsissa. Pystyn kommunikoimaan ruotsiksi mutta en ole tyytyväinen. Kun ajattelee että olen lukenut ruotsia 5 vuotta Suomessa ennen Ruotsiin muuttoa mutta silti kieli ei ole täydellinen. Monesti änkytän ku yritän puhua ja huomaan tekeväni virheitä. Odotan sitä päivää jolloin puhun ruotsia täydellisesti mut masentaa ku välillä tuntuu että sitä päivää ei tuu koskaan. :(
Aloin miettimään että mitenköhän muilla ulkosuomalaisilla on sujunut maan kielen oppiminen ja siks tulin tekemään tämän aloituksen.
Eli kuin kauan olet asunut asuinmaassasi? Kuin hyvin puhut asuinmaasi kieltä? Ja osasitko ko. maan kieltä jo ennen sinne muuttoa?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli itse muutin 17-18 vuotiaana ekan kerran ulkomaille, kieli oli englanti ja opin sen keskinkertaisen kouluosaamisen tasolta (oli mulla vasta kolmas vieras kieli koulussa) lahestulkoon aidinkielenomaiseksi noin vuodessa. Nykyaan, kun olen asunut englanninkielisissa maissa yhteensa n. 9 vuotta, ja koti- ja tyokieleni on edelleen englanti, se on minulla taysin aidinkielenomaista eika minua yleensa suomalaiseksi tunnistetakaan ainakaan kielen puolesta.
Kakkoskieli oli saksa, muutin n. 30-vuotiaana Saksaan kolmeksi vuodeksi, taustalla koulusaksaa (eka vieras kieli) kymmenisen vuotta. Aluksi ei kehittynyt ollenkaan, en kylla ollut myoskaan paljon paikallisten kanssa tekemisissa vaikka kavinkin kielikursseilla tms. Sitten jouduin viikoksi sairaalaan, huonetoveri ei osannut kuin saksaa, ja saksankieleni edistyi huimasti. Parjaan arkitilanteissa, ja tavallisissa sosiaalisissa keskusteluissa, tyosaksaani aion viela parantaa, ja erityisesti kirjallisessa kielen tuotossa on parantamisen varaa. Ymmarran kylla ihan taydellisesti seka kirjoitettua etta puhuttua saksaa.
Viimeiseksi tuli ranska, eli n. 3 vuotta sitten muutin ranskankieliseen maahan jossa yksi tyokieleni on ranska. Lahtotasoni oli lahes nolla, muutaman kurssin olin kaynyt mutta ei ollut paljon mukaan tarttunut. Tyonantaja laittoi tiiviille ranskankursseille ja taito kehittyi, mutta taas tapahtui isoin hyppays kun jouduin raskaana ollessani yli kahdeksi viikoksi sairaalaan ja huonetoveri ei osannut kuin ranskaa... ;-) Nyt parjaan erinomaisesti arkitilanteissa oman tuottamisen puolesta, vaikka teenkin roimasti virheita; luen sujuvasti myos " virallista" ranskaa paivittain tyoni puolesta, mutta oma kirjallinen tuotto on viela aika horjuvaa.
Mitas johtopaatoksia tasta voisi vetaa? No ainakin sen etta kielia on varmasti helpompi oppia mita nuorempi on; on myos alyttoman tarkeaa olla kontaktissa paivittain paikallisten kanssa ja todella puhua sita kielta. Voisi myos ajatella etta sairaalaan joutumisella on jotain tekemista asian kanssa... ;-) ;-)