Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miehen työ perässä Ranskaan!

21.06.2007 |

Kertokaa kokemuksista muutosta ja siitä miten olette saaneet arjen sujumaan??!

Itselläni on muutoa kohtaan jotenkin ristiriitainen tilanna, olen valmis kokeilemaan uutta maata ja kulttuuria mutta toisaalta peloissani koska en osaa ranskaa ja miten viihdyn. Kielten opiskelu on minulle aina ollut todella hankalaa joka nyt ahdistaa, että miten selviän ja jaksan. Muuttomme olisi lähelle Marseillea eli onko kenelläkään mitään tietoa missä siellä voi opiskella ranskaa?? Mistä sais tietoa siellä asuvista suomalaisista parhaiten? Olen kuullut, että kirkolla on jotain toimintaa mutta ei ole kovin aktiivista.

Poikani on 6v ja osaa raskaa eli hänellä ei ole mitään hankaluuksia. Vaikka kerran kun kysyin, että mitä mieltä hän on jos muutetaan ranskaan sinne missä oltiin lomalla?! Hän sanoi, että kyllä hän voi yhdeksi yöksi muuttaa!! :-)

Onko suomalaisessa ja ranskalaisessa koulussa paljon eroa?

Jos olette osanneet ranskaa jo mennessä niin oletteko saaneet helposti töitä?

Kertokaa ihan kaikista kokemuksista. Minun ajatus on lähteä ensin vuodeksi ja katsoa sitten miten viihdyn!! Työni ja kotini säilytän täällä stadissa.

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
22.06.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen aikoinaan asunut vuoden Ranskassa opiskelujen myötä, lähdin liki nollakielitaidolla. Siellä ei sitten todellakaan osata pääsääntöisesti mitään muuta kieltä, ei edes nuoret yliopistolla tms. Ei haluta yleensä edes yrittää, humalassa ehkä tulee joku " my name is..." -lause. Olin yllättynyt, vaikka paljon olin tästä maailmannapa-asenteesta kuullut. Kun oma kielitaito lähti rullaamaan, eivät joko haluanneet tai eivät tosiaan pystyneet ymmärtämään, jos vähänkään lausui väärin. Ehkä viimeiset 3-4 sujui kielen kanssa ok, pystyin hoitamaan asiani erilaisissa virastoissa (niitä riittää ja byrokratiaa, huh!) ja kanssakäyminen paikallisten kanssa sujui kivasti. Kielimuurista päästyä ovat mielestäni avoimia, ystävällisiä, seurallisia ja kaikkea sellaista. Ilmasto ihana varsinkin seudulla, minne menet (olin siellä viikon lomalla) ja ravintolakulttuuri, ruuat ja juomat NAM! Koulussa on eroa, aloittavat aikaisemmin ja puolilta päivin ruokatauko, jolloin äidit (ja vain äidit, ovat siis kotona...) hakevat lapsensa ruokailemaan kotiin ja palauttavat sitten takaisin. Eniten ehkä kannattaisi paneutua jonkun osaavan kanssa niihin byrokratian kiemuroihin, kaikki mahdolliset virkatodistukset leimoineen (tärkeää!) mukaan ja en osaa nyt edes ajatella, mitä lapsen kanssa muuttaessa pitäisikään olla... Varmaan kaikenlailsta. Työnsaanti saattaapi olla heikkoa, ellet osaa kieltä.



Varmaan haasteita tiedossa, mutta se on ihana maa ja kannattaa varmasti lähteä kokemusta metsästämään.

Vierailija
2/3 |
22.06.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hups, karkasi äskeinen...



Oletko blondi? Hope not. Minä olen ja kaikkea sai kuulla ja sietää. Ihan pakkomielle miehille siellä yrittää iskeä, varsinkin niille siirtolaisille (Turkki, Italia, Marokko...). Siis aivan järkyttävää. Siniset silmät ja vaalea tukka kiinnostaa siis aivan todella, ollaan muka niin ekstoottisia ja erilaisia. Olin silloisen kihlatun, nykyisen aviomieheni kanssa tuon vuoden ja usein liikuttiin tietysti yhdessä. Tämä ei huutelua ja vikittelyä edes estänyt, kummallista! Varmaan ekoja ranskanlauseita mieheni suusta oli lause, jossa ilmoitti minun olevan vaimonsa ja käski miesten häipyä... Iltaisin en uskaltunut minkään puistojen läpi tms. kulkea, paria suomalaistyttöä oli siellä lähdetty seuraamaan tms. Ja olen siis ihan tavallisennäköinen, en mitään missiainesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
28.06.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

taalla toimii etela-ranskan suomi-seura johon kuuluu paljon nuoria suomalais-ranskalaisia perheita alueelta marseille - aix-en-provence ja lahiymparisto. ja pari taysin suomalaista expattiperhettakin loytyy. sen lisaksi on suomalainen pappi joka myos jarjestaa kirkollista toimintaa.

myos kunniakonsuli marseillessa on.

kannattaa ottaa etenkin raha-asioista etukateen selvaa, silla asuntokustannukset ovat taalla aika kalliita. esim. jos aiti kotona ja isa minimipalkalla (tai ihan vahan korkeammalla palkalla kuin minimipalkka) niin elama on taloudellisesta nakokulmasta vaikeaa, vaikka yhteiskunta avustaakin.

terveydenhuolto on mun mielesta kaikin puolin parempaa kuin suomessa.