KULTAINEN 60-LUKU loppuviikkoa!

Turvotus on ikävästi lisääntynyt, kävelin juuri paljain jaloin ulkona kylmillä terassilaatoilla, kun se viilensi niin ihanasti. Taidan olla vähän hullu, mutta kuljen edelleen joka paikassa kesäisissä terveyssandaaleissa, sukat tosin on alla, kun se jotenkin vähentää/estää suurempaa turvotusta.



Supistelut ja vihlonnat vaan lisääntyy, ja yöt sujuvat entistä heikommin. Huomenna taas äitipoli kontrolli, mutta tuskinpa siinä mikään muuttuu, joten tunteja lasketaan ensikeskiviikkoon ja siihen, että oma vauva on sylissä. Maitoa on ruvennut tulemaan enemmän, ja kun telkasta tuli semmoinen mainos, jossa äiti imettää lastaan, niin minullakin tuli oikein paine rintoihin ja tirahti vähän enemmänkin liiveihin.



Kasperina, ikävä että sinulla on noin epäselvä tilanne. Ymmärrän olosi täysin, sillä juuri tuo jatkuva lääkärin vaihtuminen ja erilaiset kommentit oli se syy, että päädyin itse valitsemaan lääkärini. Nimenomaan pelkäsin, että vauvalle voisi sattua jotain vaikka siksi, että yllättäen törmäisin lääkäriin joka noudattaa jotain säästöohjeita vauvan terveyden kustannuksella. Olen kyllä tosi tyytyväinen valintaani, sillä nyt minulla on mielenrauha asian suhteen. Ja taisin jo aiemmin mainita, että henkilökunta on ainakin NKLla ollut loistavaa, kaikki toiveeni on kirjattu ylös ja pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien puitteissa. Saa nähdä miten sitten menee, kn on tosi kyseessä, mutta ainakin nyt olen luottavainen. Millainen henkilökunta kättärillä on? Oletko ollut tyytyväinen? Olen aina ymmärtänyt, että se olisi tosi symppis paikka, kun taas NKL pidetään jotenkin kliinisempänä.



Tsemppiä Hilima uusien vaivojen kanssa, sinähän oletkin ollut loistavassa kunnossa tähän saakka. Tosin tuo olematon painonnousu varmaan auttaa, minusta tuntuu, että suurin osa ongelmistani liittyy tähän valtavaan elopainoon.



Ja Helinälle jaksamista viimeisillä metreillä, tiedään täsmälleen miltä tuntuu, kun on kärttyinen eikä oikein jaksa mitään. Toivottavasti sinullakin vauva putkahtaa pikapuoliin maailmaan.



Hyviä vointeja myös muille perässä tulijoille!

t. Triina 37+1

Täällä olo korjaantunu, ihana kävelläkin ku ei satu mahaan!! Eli osaanpa nyt ottaa jo hiukan kepeemmin nämä hommat, tosissaan hyvin oon jaksellukin ja varmasti asiaa on auttanu tuo painon vähäinen nousu kuten triina arveli! ;)



Aamulla kävin neuvolassa, sf-mitta puonnu sentillä (vauva laskeutunu, tuntuu ainaki niin " täydeltä" tuolla alhaalla..)

Oli tullu epikriisi edellisestä Kuopion reissusta; sormelle auki, kaulaa jälellä 2cm..



Nyt lähen lukemaan hyvää kirjaa, vaihtoehtona oli pullan leipominen, aatelkaa, osasin tällä kertaa valita sen " kevyemmän" homman..



hilima rv37+4

Keikuttelen täsä lasta nukkumaan turvakaukaloon. On pienellä vatsakipuja vaihteeksi eikä mikään muu ole auttanut. :P Nyt päätin, että lopui yletön vastikkeensyöttö. Tuon ikäisellä ei voi olla niin näälkä, että illalla menisi melkein puoli litraa vastiketta ja tissittelyt päälle. Saa isänsäkin luvan ottaa järjen käteensä. Nytkään en antanut muuta kuin rinnan syödä, kun aamulla meni 110 ml yön jälkeen, niin ja tissillinen sitä ennen... Katsotaan, jos vatsakivut hellittäisivät.



Pakko tässä on jotain tehdä, kun vuorokausirytmi on ihan päälaellaan. Viime yönä isänsä sai neidin nukahtamaan puoli kolmelta ja oli ilmeisesti syöttänyt taas sitä ennen pullollisen vastiketta. Olen yrittänyt selittää, että aina vauvan huulten lipominen ja itku ei tarkoita nälkää... Millähän tuon saisi uskomaan? Juu, ja kakkaamiseenkin on löytynyt tahti. Tasan klo 00:00 prujahti housuissa viimekin yönä. Tuo ei ainakaan helpota ajoissa nukkuun menemistä. Juuri terveydenhoitaja soitti eikä hänkään oikein keksinyt muita ratkaisuja kuin mitä itse olen pähkäillyt. Olisiko täällä kenelläkään ideoita? Minulla alkavat konstit olla lopussa...



Teillä, Hilima ja Triina (ja tietty Helinä) alkaa lähtö sitten selvästi olla tosi lähellä. Jännittää puolestanne. Ja kerrallahan nuo pahimmat raskauvaivat sitten oikeastaan hellittävät.. Tposin tilalle tulee uusia, mutta onpahan sitten vauva auttamassa moisten unohtamisessa. :)



Mutta menen kaivamaan nukkuvan vauvan istuimesta selkäystävällisempään paikkaan kohta... Mukavaa viikonlopun odotusta, kultaiset...



-kirahvi ja tupsukorva 6 vko 3 pvää-

aplodeja Hiliman itsehillinnälle kotitöiden valinnan suhteen ;) täällä tuppaa ongelma olemaan enempi tekemättä jättäminen kuin tekeminen. Tosin myönnettäköön, että tuo huonekalun mukava raahaus paikasta toiseen ylittää välillä miehen sietokyvyn...se on varmaan jotain perinaisellista?hormonaalista?



Se vauvan päivärytmin muuttaminen ei ole mikään helppo homma, varsinkin kun tuossa valvomisen vaiheessa omat voimat alkaa olla aika finaalissa, Kirahvi. Tuo syöttämisen suhteen olen ihan samaa mieltä, kyllä vauvakin voida syödä itsensä ihan vatsavaivaseksi...Itse olen yrittänyt tuota rytmiä rakentaa päivää lähinnä noilla vaunu-unilla, ja sillä, etten anna mahdottomia nukkua enää neljän viiden jälkeen iltapäivällä. Kyllä tuo saattaa simahtaa, mutta minä sitten vaan vaihtelen vaippaa ja höpötän hereille kun tuo on vähän aikaa nukkunut. Ja siinä illassa on onneksi isi leikittämässä ja siskot myös, Valiohan käy kouluakin, 8v on rehtori. Melkein se ilta- aika on kainalossa roikottamista ja sylistä toiseen vatkaamista.



Tuo kapalo on tuonut meidän taloon megapäiväunet vaunuissa, eilen 4 tuntia ja sitten äiti , taas, herätti, tänään 3½h. Joten en voi valittaa...

Yöllä tuo on onnnistunut taas purkamaan itsensä paketista ja ruokailuväli on 1½-5 tuntia, mutta sen nyt ihan kestää, kun se kuitenkin vaan syö ja nukkuu eikä kilju.



Nyt pakkaa pesueen autoon ja porhallamme tanssi- ja soittotunneille, mukavaa päivänjatkoa kultaisille!



Pääsky ja Valio 2kk 1vk

Ihanaa Triina, että mulla on " turvotuskaveri" , että ees joku ymmärtää mitä tää raskaus on turvotuksen kanssa ollut, joka mulla alkoi siis neuvolakortin mukaakin huhti-toukokuussa..

Edelleen en voi käyttää norm. sukkia, ettei tule n. 2 cm syvää kuoppaa sukansuusta nilkkaan ja nää sormet on NIIIIIN syvältä..mikään ei pysy käsissä. En saa edes rahoja pöydältä tms..



Pääsky, kyllä mä tosiaan ompelin sen sairaalakassin. Lähinnä sen takia, että kasseista oli puutetta ja en löytänyt mieluista kaupasta ja vielä : tulipahan tekemistä. En ole koskaan ommellut kassia. Hieno tuli ja onhan sillä toki käyttöä sairaalan jälkeenkin..



Kuulin tänään myös uuden vauva uutisen, josta olen kovin innoissani. Läheinen ystävä saa ensi keväänä vauvan. :-))))



Nyt tää hikoileva, isomahainen, huonovointinen, turvonnut, väsynyt ja lopen uupunut äiti lähtee koiran kanssa pienelle kävelylenkille ulkoilmaan.



Huomiseen !



Helinä ja maha 38+3

Kateeksi käy, kun lukee teidän viestejä, vaikka vaivaa onkin monenmoista ja sitä on tosiaan ihan kypsänä. Meidän kakkosesta itekin ajattelin loppusuoralla, että taivaan tähden, tää raskaus on kestänyt takuulla jo kymmenen vuotta. Mutta aatelkaa, miten lähellä maaliviivaa jo ootte! Meitsi saa kitua vielä huhtikuuhun asti.



Mulla on maha jo ISO. Miks mun pitää paisua kuin masussa muhisi identtiset viitoset? JOKA raskaudessa. Hohhoijaa... Noloa ruveta taas vastailemaan ihmettelijöille, että no, vastahan tässä neljäs kuukausi on loppumassa, ei, en mene synnärille vielä ensi kuussa... Arrrgh.



Mulla on ollut nyt joka toinen ilta vässä ja joka toinen vähän virkeämpi olo. Tänään jaksoin haravoidan tunnin + _valmistella pari oppituntia_ , joista jälkimmäinen on niin ällistyttävä ilmiö, ettei sitä olekaan tapahtunut sitten elokuun lopun. Viikonloppua silti odotan hartaasti, huomenna edessä viikon rankin työpäivä.

t. Bonita 15+5

Jännittävää aikaa teillä loppuraskaudessa olevat, ja mulla ainakin se oli aika raskastakin välillä. Voi hyvä ihme, en paremmin sano, menkat alkoivat kamalalla rytinällä..luulin että saan olla jo mokomista erossa mutta ei. Meillä myös vauvan kanssa haetaan rytmiä,illalla se on toiminut jo pitkään, eli puoli kahdeksalta on jo unessa, mutta päivällä ei oikein aina onnistu.Yöllä syö kolmen tunnin välein. Mieluisin päiväunipaikka olis ehdottomasti syli josta saa herätä niin ihanan hikisenä mutta onnellisena. Meillähän ei muita pieniä ole joten nukutaan aika usein sylikkäin. Sofia painaa nyt 7 kiloa ja on 63 cm pitkä. Kovasti kääntyilee ja harjoittelee konttausliikkeitä ja on muutenkin villi ja virkeä. Voimia kaikille tasapuolisesti toivottavat



tuikku ja sofia kohta 4kk

Kiva kuulla sinustakin! Onkos vaunuilu ruvennu sujumaan?

Jos ottavat viikon päästä maanantaina käynnistelyyn niin tuu sitte käymään KYSissä, siinähän saattaa mennä montakin päivää ennenku alkaa mitään tapahtua... sikäli mikäli seuraavassa kontrollissa on vähä " käynnistely-myönteisempi" lekuri ku viimeks...



Minä kyllä oikeesti vieläkin nautin tästä loppuraskaudesta, johtuen varmasti vaivojen vähäisyydestä, varsinki verrattuna edelliseen joka oli 2v sitten siihen pahimpaan helleaikaan.. saatte uskoo että oli turvotusta.. ja kamalan tukala olo, melkein 15kg enemmän painoo kuin nyt.. joka oliki taas puonnu, ei kyllä niin paljoo kuin neuvolan vaaka näytti (1,1kg/2 viikkoo) sillä oli eri vaaka kuin tavallisesti..

Sanoinki tossa illalla isännälle että mietippä miten lähellä se jo on, 2 viikon päästä laskettu aika.. se turva on etteivät yli kuitenkaa päästä kun nuo sokerihommat on..



Mutta nyt pitää pistää akka vaakatasoon, päivällä kun menin sänkyyn kirjan kans ni nukuin 1,5h...



hilima rv37+4

ilmottelehan sitten hilima, niin kipastaan sofian kanssa osastolle verestämään muistoja..tulis vaikka se tietty puoskari vastaan niin löisin..no ei vaisinkaan, pääasia kun sofia ja minä selvittiin hengissä. Vaunuilu on alkanut sujumaan, varsinkin kun on liikkeessä niin menee hyvin,uskaltaa jo kaupungillekkin kävellä neidin kanssa. Vauvajumppa ja perhekerho on meidän harrastukset, ens viikolla askarrellaankin iskälle yllätys. Ostin jo kolme joululahjaa isommille neideille, tai rouvahan noista jo yksi on. Olinko eka vai onko muut jo ostaneet lahjoja?



tuikku ja pieni ihana tahmatassu

Hei vaan kultaiset,



Taas on perjantai ja viikonlopun jälkeen muo odottaa maanantaina rv.39 alkavaksi... huiii..



Kiva kun Tuikkukin pisätytyy morjestamassa vaavin kanssa meitä :-)



Eilen tuli sairaalakeikka. Aloin seuraamaan likkeitä kuuden maissa ja yhdeksältä olin tuntenut selvästi vain n. 3-5 liikettä yhteensä, joten lähdin äitiyspolille. Itkeä tuhrutin jo valmiiksi kun ajatelin tietysti pahinta. No, sielä mut laitettiin sydänkäyrään (vauvan) ja se oli kuulema 10 pisteen käyrä. Oikein hyvin vauva liikkui, mutta mä en vaan tunne mitään kun on toi perkaleen etuistukka ja vauva on selkäranka mun selkärankaa vasten.

Vieläpä ultrattiin ja näin jopa vauvan ihana nöpökasvot, suun,silmät,nenän kädet polvet ja se oli NIIIIIIN suloinen..

Kaikki oli todella hyvin. Hän oli laskeutunut ja mitattiin jopa napanuora virtaus, joka oli hyvä. Tuli niin hyvä mieli ja sain NIIN hyvää palvelua, että oli tippa linssissä. Sekä kätilö, että lääkäri oli ihan enkeleitä.

Nyt hyvillä mielin odottelen h-hetkeä, enkä hötkyile vaikkei aina liikkeitä tunnukkaan.



Hyvää viikonloppua kaikille!



T.Helinä ja söpö rv.38+4

mukavaa kuulla Tuikusta ja Sofiasta, hän on jo iso tyttö! Ja kääntyileekin, meillä on ne vielä edessä... Valio viihtyy lähinnä omia kouriaan tuijottaen ja imeskellen, pohdin juuri voikohan siellä olla jo hampaita tulossa? Valio on viimeisen viikon ' purrut' imettäessä ikenillä ja kaivaa siis suutaan kuola valuen ihan vimmassa, jos vaan kädet irti päästetään. Meillä on 2½kk neuvola ens viikon torstaina, joten Valion paino/pituus on arvoitus vielä, mutta sen tiedän, että painoa ainakin on. Isosiskonsa oli tuon 7 kg 10 kk vanhana, luulen että Valio jonkunverran aiemmin.



Joululahjat on ostamatta, olen ajatellut panostaa tuohon tee-se-itse- osastoon jahka keksin mitä tekisin. Yöpaitoja kummilapsille? Niitä onkin kymmenkunta, joten onhan siinä keksimistä.



Keskimmäinen tuli jo koulusta, joten kiltti kotiäiti menee valmistamaan vispipuuroa välipalaksi ja auttamaan murtoluvuissa...



Pääsky ja Valio, taas nukkumatin luona seikkailulla!

Täällä istuskelen vauva sylissä tutimassa. Meilläkin on syli mieleinen päikkäripaikka... :) Neidillä on vatsa aikas löysällä, juuri sottelin neuvolaan ja kysyin, mitä teen, jos asiaintila jatkuu... Tosin th oli sitä mieltä, että jos kakan väri on ok, voi ihan olla kyse siitäkin, että ilmavaivat ova lyöneet vatsan vähän sekaisin. Pitäkää peukkuja, että kyse on vain siitä. Onneksi äitini tulee huomenna siivou/lastenhoitoavuksi, kun ovat ne ristiäiset viikon päästä ja talon soisi olevan suiedettävän näköinen silloin. Eli hän saa kertoa mielipiteensä, jos löysävatsaisuus jatkuu.



Viime yönä valvominen meni jo ihan rutiinilla. Annoin miehen nukkua, kun hän on ollut jo todella väsyneen näköinen ja katselin muuten pimeässä huoneessa Subtv:tä ja välillä syöttelin vauvaa... Meneehän se aika niinkin. Itse asiassa vauva nukahti jo ennen puolta kahta eli parempaan päin edellisyöstä olemme menosa. Pitää jatkaa tuota vähemmän-ruokaa-enemmän-tissiä-ja tosi-vähän-valoja-illalla -linjaa. ;) Jos vaikka joskus tulevaisuudessa puoliltaöin pääsisimme nukkumaan.



Vai Bonita olet liian isoksi paisunut... Ihmisten huomautukset ovat kyllä rasittavia. Minulla oli ongelma tasan toisinpäin: Itse yunsin olevani loppuvaiheessa iso kuin valtamerilaiva ja ihmiset selittivät, että kyllähän sinulla vielä muutama kuukausi on jäljellä.. Saman kun kuuli joka toiselta vastaantulijalta, alkoi jo ketuttaa. :P



Minä olen joka vuosi yrittänyt edes jotain lahjoja tehdä, kun kerran neulomisesta tykkään, mutta tämä vuosi taitaa jäädä pahasti väliin. Hankin kyllä optimistina jo korutarvikkeita ja ajattelin tehdä helmikoruja naispuolisille yksilöille ja miksen miehillekin, mutta aikomukseksi tällä kertaa jäänee. No, jos ensi jouluna sitten... Muutenkaan en ole oikein vielä osannut orientoitua joulun lähestymiseen. Suvussa on vielä monet synttärit ennen joulua ja nekin lahjat pitää keksiä. Aiempina vuosina olen kyllä saattanut shoppailla joululajoja jo kesälläkin... :) Lahjoja on kiva antaa.



Kiva, että Helinällä säikähdyksestä huolimatta kaikki oli ok ja että Hilimakin tietää jo mahdillista käynnistelyaikaa... Niin ja loppuraskauskin tuntuu hyvältä. Minulla on nyt ollut välillä jo tosi ikävä sitä pallovatsaani, omituinen kuin olen... Jotenkin se oli kaikesta kiusasata huolimatta niin ihana.



Isänpäiväkortteja kai pitäisi alkaa suunnitella. Muillehan sen voi tehdä ihan julkisesti, mutta omalle armaalle pitää yrittää pitää salaisuutena. :) Vaikka arvaneehan tuo, että jotain on tulossa...



Mukavaa viikonlopun alkua kaikille

-kirahvi ja tupsukorva 6 vkoa ja 4 pvää-

Kiitos kaikille ketkä ovat minua tsempanneet palstalla, nämä viime päivät ovat kyllä olleet aivan hirveät. Ja ahdistus siitä, miten " auki" tämä tilanne vielä on näin loppusuoralla...Pääsky, osuit " naulan kantaan" , sillä kyllä nämä huonosti nukutut yöt vielä lisäävät ahdistusta ja pelkoa.



Kävin katsomassa magneettiröntgenputkea ja totesin, että sinne en pysty mennä makaamaan tässä vaiheessa. Selin kun en ole pystynyt olemaan moneen kuukauteen(selin siellä pitää olla, liikkumatta n 15 min) ja koska olen sen verran lyhyt, niin koko päänikin olisi täysin siinä putkessa, vain jalat ja varpaat kurkottaisivat ulos, sitten kaiken lisäksi se kova melu...minä saisin kyllä korvasuojaimet (sikiö on sitten toinen asia, desibeli on luokkaa 70-80). Enkä jaksaisi yhtään lisää stressiä tässä vaiheessa. Olen nyt sitten varmaan " hankala potilas" kun en suostu tutkimukseen. Tämä uusin lääkäri puoltaa sektiota, kun on tämä ahdas lantio epäily. Mutta tosiaan, mitään päätöksiä ei ole missään papereissa, mitään toivomuksiani ei ole kirjattu mihinkään paperille(tietääkseni ainakaan), joten en nyt tiedä, miten tässä toimitaan, jos synnytys lähtisi käyntiin(todennäköisesti katsottaisiin, tuleeko alateitse)??



Triina, kyselit olenko ollut tyytyväinen Kättäriin (aikaisemmin kyllä!) mutta tällä kertaa täytyy sanoa suoraan, että en! Oikeastaan yksi käynti oli asiallinen ja hyvä, mutta se, että lääkärit (ja nyt myös kätilöt) jatkuvasti ovat vaihtuneet (ja kaikilla on ollut eri mielipide ja näkemys asioista) on ollut erittäin stressaavaa, sekä se, että ei oikeastaan ole ollut mitään suunnitelmaa tai mitä puhetta siitä, mitä voisin ehkä tehdä synnytyspelon " voittamiseksi" , päinvastoin, on enemmän ollut sitä pelottamista ja sektion riskien korostamista(etenkin lääkärisuunnalta), jopa niin paljon, että nyt tunnen, että ei ole mitään turvallista tapaa minulla saada tämä lapsi ulos. Pelkään varmasti enemmän näiden käyntien jälkeen kun mitä tein aikaisemmin...Joten jos minä ja vauva selviämme hengissä ja jos vielä joskus on vastaava tilanne edessä, niin harkitsen kyllä vakavasti sitä EML-vaihtoehtoa. Mutta mukavaa kuulla, että sinulla on hyvät kokemukset NKl:sta, todennäköisesti siellä ollaan aika paljon enemmänsektiomyönteisempiä?! Ja on hyvä kuulla positiivisia kokemuksia, sehän antaa toivoa lääkärihenkilökunnastakin!



Toivotan kaikille kultaisille hyvää viikonloppua ja rauhallisia yöunia!



Terveisin, kasperina

(rv 37+2)

Kasperina; mieleeni palasi elävästi joku hetki loppuraskaudesta, kun luin sinun kirjoitusta. Minulla ei siis ollut moista veivaamista synnytystavan suhteen, mutta tuo epätoivo siitä että onnistuuko tää homma ikinä, huoli lapsen/omasta terveydestä ja käsittämätön kärsimättömyys siitä miksi asiat ei ole selviä tuntuu niiiin tutulta. Niinkuin täällä on saatu lukea, yhdellä ja toisellakin on loppuraskauden alakuloa ja kun sitten tilanne on vielä epävarma ja nukkuminen heikkoa, on katasrofin ainekset jo kasassa! Ja niinkuin me kaikki tiedämme, asiat ei edes murehtimalla parane...

Ehkä sinun nyt vaan pitää tukeutua siihen ajatukseen, että lääkärit kuitenkin pääsääntöisesti osaavat asiansa ja yrittää nauttia ihanasta vatsasta, tiedän kyllä ettei se ole helppoa. Minä en muuten myöskään uskaltaisi mennä siihen putkeen, sain kerran lähetteen pään kuvaukseen, kun migreeni oli jatkunut viikon, mutta en uskaltanut mennä. Lantio kuvattiin aikanaan tavallisen röntgenin näköisellä laitteella.



Tsemppiä muillekin loppumetreillä kieriskeleville, niinkuin Kirahvi totesi: me olemme ihan pikkiriikkisen kateellisia...varmaan vaivoista?



Ihan kuulosti niinkuin pahoivoivatkin alkavat nousta suosta, Bonitakin oli valmistellut tunnin! Huomasiko kukaan eroa edelliseen?



Ja tämän tulin kertomaan: pari vuotta vanhasta sykemittarista hajosi taannoin neppari siitä jutusta, joka pannaan rintakehän ympäri. Lähetin maanantaina mailia valmistajalle ja kysyin kuka niitä varaosia täällä myy, sieltä tuli vastaus, että ei sen kuuluis noin pian hajota ja että voit lähettää sen meidän huoltoon katsottavaksi. No tänään sieltä tuli kokonaan uusi se lähetin! Todella hyvää palvelua, minä sentään olin valmis ostamaan kokonaan uuden osan...perjantai on hyvä päivä!



Mukavaa viikonloppua kaikille!



Pääsky ja Valio, joka soittaa isin kanssa pianoa...