Kun lastenhoitajia ei ole
Miten te, joilla ei ole lastenhoitajia lähipiirissänne, hoidatte parisuhdettanne
Itselläni on sellainen olo, että kun on kolme vuotta hoitanut lapsia, omia rakkaita hankkimalla hankittuja, joista en ikinä luopuisi, niin silti olisi kiva päästä miehen kanssa joskus edes illalliselle kahdestaan.
Kommentit (6)
Ajatuksissa on kyllä palkata joku lapsenvahti, esim. joku opiskelija kun vaan löytyisi.
Naapuri tai naapurin teinityttö?
Kyllä hyvä ois joskus kahdenkeskistäkin aikaa olla, pysyy suhde parempana!
olen ehkä vähän arka, meillä kun tilanne on se, että mummot eivät suostu hoitamaan lapsia, koska keskimmäisen temperamentti on aivan mieletön, olen saanut tästä niin paljon kuulla, että olen tullut araksi tarjota lapsia kellekään vieraalle hoitoon, että pärjäävätkö
keskimmäinen tarvitsee supernannyn, enkä tiedä onko noin ostettavissa olevat lapsen likat sellaisia, vai ovatko nuoria hellyydenkipeitä koululaisia?
Ulos ei olla päästy kahdestaan kolmeen ja puoleen vuoteen. kenelle tahansa tuntemattomalle emme lapsiamme hoitoon anna. Pitäisi tutustua ensin. Nuoremman pitäisi kasvaa noin puolitoistavuotiaaksi, että jätettäisiin esim MLL:n hoitajalle kotiin. Pärjäillään. Mies haluaisi kolmannenkin lapsen. On hyvin sitoutunut näihin jo olemassa oleviinkin. Mietitään.
Mutta kun tapasimme äiti-lapsi -piirissä niin eräs äiti kertoi juuri positiivisesta kokemuksesta MLL-hoitajaan, aluksi hoitaja oli tullut MLL:n kautta mutta sitten he olivat vaihtaneet puhelinnumeroita ja nykyään MLL-mummo käy heillä noin kerran kuukaudessa asiasta sovitaan etukäteen ja on ollut todella hyväksi välillä saada vapaa-aikaa.
parisuhdetta hoidetaan pienillä asioilla, toisen huomioimisella ja vaikka illalla nukkumaan mennessä mutama minuutti köllötellään toisen kainalossa. Se saa nyt riittää toistaiseksi, vaikka kyllähän kahdestaankin voisi jotain joskus tehdä ;)