Raskaus kohdunulkoisen jälkeen?

Pahoittelut kokemuksestasi! :(



Mulla todettiin kohdunulkoinen viime elokuussa. Se hoidettiin kahdella sytostaatti (en nyt muista lääkkeen nimeä) piikillä. Sen jälkeen minulla oli aivan mahdoton vauvakuume ja olisin halunnut heti aluilleen uuden vaavin. No eipä ole tärpännyt vieläkään ja vauvakuumekin on hieman hellittänyt siitä pahimmasta (tosin edelleen vauvan haluamme)..



Tsemppiä sinulle! Kaikki me olemme erilaisia ja sinä jouduit kokemaan kuitenkin monta muutakin asiaa kohdunulkoisen yhteydessä, joten ehkä sinulle tekee hyvää unohtaa vähäks aikaa vauvahaave, niin ehkä se toive sieltä taas sitten ajan kanssa nousee. *Jaksuhaleja*

Hei!



Ensiksikin haluan toivoa sinulle jaksamista ikävän asian kanssa :)



Minulla oli kohdunulkoinen raskaus tammikuussa -06 ja nyt olen jo päässyn pahimman yli mutta edelleen itkettää kun kuulee että joku tuttu on raskaana. Minulla oli todella kovat vatsakivut, jonka vuoksi hakeuduin päivystykseen ja lopulta leikkauspöydälle.

Minulla raskaus oli vasemmassa munatorvessa joka jouduttiin poistamaan kokonaan, oli ilmeisesti revennyt niin pahasti että korjaus ei ollut mahdollista.



Meillä on nyt alkanut uudelleen vauvan/plussan odottaminen ja kyllä kieltämättä pelkään että kuinka kauan menee ennen kuin tulen raskaaksi ja jos tulen niin onhan kaveri " oikeassa" paikassa. Olen kuullut että on noin 10-15%:n mahdollisuus että kohdunulkoinenraskaus

uusiutuu.



Onkos täällä muita kohdunulkoisen raskauden kokeneita?

Haluaisin vaihtaa ajatuksia, koska tästä eivät tiedä mitään muut kuin saman kokeneet.



aurinkoisin terveisin lehtonen

Mulla oli kans kohdunulkopuolinen, munatorviraskaus syyskuussa. Olin kuudennella viikolla raskaana kunnes alkoi voimakkaat oikeanpuoleiset vatsakivut. Kaikki tapahtui tosi äkkiä et mä pystyin olemaan muutamia tunteja kotona sitten oli pakko lähteä ensiapuun en meinannut enää päästä edes kävelemään, olin tosi kipee. Ultrattiin ja lääkäri totesi et kohdussa ei ole mitään ja eikun osastolle ja sit seuraavana päivänä metotreksaatti pistos eli solumyrkkyä, olin vielä yhden yön osastolla ja homma oli selvä. Kivut jatkui vielä viikon verran, ei pystynyt nukkumaan eikä tekemään mitään muutakaan. Suruaikaa oli muutama kuukausi ja joulukuussa alettiin

taas yrittämään, mut ei oo vielä tärpännyt. Tuntuu jotenkin epäreilulta ku se ensimmäinen raskaus lähti melkeenpä ekasta kierrosta. Nyt on ollut vähän vaikeempaa kun on ajatellut et munhan pitäis olla tällä hetkelllä mammalomalla, mut kun ei kaikki mee suunnitelmien mukaan. Tässä nyt jatketaan yrittämistä ja ootellaan joka kuukausi et jospa ois tärpännyt, mut pettymys on aina suuri kun menkat alkaa.

tässä meidän tarina



kun aloimme yrittää vauvaa tuli ensi kaksi varhaista keskenmenoa raskausviikoilla 4+, 5+ sen jälkeen tämä kohdunulkoinen.

rv:llä 7-8 alkoi mielettömät kivut ja sairaalassa todettiin kohdunulkoinen. poistettiin vasen munatorvi. tämä tapahtui kesäkuussa juhannuksena. jälkitarkastuksen jälkeen aloimme uudelleen yrittämään vauvaa ja lokakuussa samana vuonna tärppäsi. onnistunut raskaus ja poika on nyt 1v 8 kk. tämän raskauden jälkeen on taas ollut uusi keskenmeno rv 10. ja sen jälkeen ei ole onnistunut tästä on nyt aikaa 10 kk.

Minulla oli tasan vuosi sitten kohdunulkopuolinen ja en tiennyt olevani edes raskaana, kun yllättäen alkoi kovat mahakivut. Tyttö oli tuolloin noin 4kk ikänen ja ehkäisyä emme käyttäneet. Kiireelliseen leikkaukseenhan sitä sitten joutui ja vasen munanjohdin ja pala kohdun kulmasta leikattiin. Cornuraskaudeksi sitä nimittivät, jossa alkio on kiinnittynyt kohdun ja munanjohtimen yhtymäkohtaan. Verenvuoto oli kova ja minullakin verta oli mahassa 2.6l.

Minulle tuli vuoden vauvanteko kieltoa ja tuntuu, ettei monellekaan ole niin pitkää kieltoa. Kova paikka se oli, mutta nyt jälkeen päin olen ihan tyytyväinen ettei toista lasta tullut niin pienellä ikäerolla.

Vuosi on tehnyt hyvää henkiselle puolelle ja nyt olenkin taas raskaana ja huomenna ultrassa ehkä saan tietää onko kaikki hyvin. viikko sitten olin ultrassa ja tyhjä sikiöpussi oli vain. Raskaus oli joko ihan alussa tai sitten kehitys on pysähtynyt. Jännittää tosi kovasti mitä ultrassa näkyy.

Yksi tavallinen keskenmeno mulla on myös ollu ja silloin tuntui siltä, että vauvakuumetta ei tosiaan heti ollut ja surinkin menettettyä vauvaa noin vajaa neljä kuukautta ja sitten yhtäkkiä kaikki kirkastui ja jatkoin elämää eteenpäin.

Anna surutyölle aikaa ja kyllä se vauvakuume taas hetken päästä tulee.

Leikauksetkin on aikas rankkoja kokemuksia ja niistäkin toipuminen kestää jonkin aikaa.



T:Lena