Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En yhtään kaipaa lapsenlapsia
30.03.2015 |
Olenko mielestänne jotenkin kylmä ihminen, kun en yhtään kaipaa elämääni lapsenlapsia? Vauvakuume on minusta jotain niin biologista ja se minulla oli kaksi kertaa voimakkaasti ja kävi niin onnellisesti, että sain kaksi ihanaa lasta. Olen ollut heistä ensimmäisestä päivästä lähtien onnellinen ja ylpeä ja on ollut ihanaa olla heidän äitinsä. He ovat nyt 23- ja 25-vuotiaat. Kumpikaan ei ole aikeissa perustaa perhettä lähivuosina, ehkä ei koskaan.
Olen huomannut, ettei minua yhtään hetkauta se, ettei koskaan tulisi lapsenlapsia. Minun elämääni kuului lasten hankkiminen, mutta lastenlasten "hankkiminen" ei tietenkän ole minun asiani. Lapsiani kohtaan taas kaikki odotukset ovat poissa. He elävät elämäänsä, eikä heidän tarvitse antaa minulle yhtään mitään, oli se sitten lapsenlapsia, hoivaa, seuraa jne. Kaikki joka tulee, tulee, jos on tullakseen, mutta olen tyytyväinen myös ilman. Tällä hetkellä elämässäni on menossa uusi ajanjakso eli uudelleen suuntautuminen lasten lennettyä pesästä pois: uusia harrastuksia, matkustelua, kulttuuria ym. En kaipaa mitään ja jos, en ainakaan mitään, jota lasteni tulisi minulle järjestää.
Kommentit (4)
Ei tuossa mitään kylmää ole. Ihan uteliaisuudesta kysyisin, miten asennoituisit jos lapsesi joskus hankkisivat lapsia?
Minusta sääli on ainoastaan se, että ihmisten tarpeet ja toiveet eivät kohtaa: jotkut lapset ovat ilman isovanhempia, koska isovanhempia ei kiinnosta tai he ovat jo "tehneet oman osuutensa", vastakohtaisesti taas monet kaipaisivat lapsenlapsia, vaikka heidän omat lapsensa eivät halua lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis suurin osa nykyisistä AV-palstalaista ei halua tai varsinkaan kaipaa lapsia puolen kilometrin säteelle itsestään, joten sovit joukkoon hyvin!
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 19:11"]
Ei tuossa mitään kylmää ole. Ihan uteliaisuudesta kysyisin, miten asennoituisit jos lapsesi joskus hankkisivat lapsia?
[/quote]
Tietenkin on vaikea sanoa ihan varmasti, mikä reaktio olisi, mutta luulen, että olisin innostunut ja täpinöissäni. Osallistuisin mielelläni hoitamiseen, jos pyydettäisiin. Olisi iloinen saadessani heidät elämääni. Mutta että lapsenlasten saaminen jonain elämääni kuuluvana asiana ennenkuin se on tapahtunut, on minulle ihan vieras ajatus. Rakastaisin heitä, kun tietäisin, että he ovat heitä ja tuntisin heidät, muttei asiana sinänsä. En rakastanut lapsianikaan ennenkuin tulin raskaaksi. Vähän vaikea nyt selittää, mutta jos ymmärrätte mitä ajan takaa? ap
Alue: Aihe vapaa
Ei kun noin se on just tervettä ja normaalia.