Tänä kesänä sen teen

Suomessa tuntuu olevan yksi asia, jossa ei tunneta mitään armoa. Velka. Etenkin jos velkoja on liikelaitos tai valtio. Ehdotan, että erotat taloudellisen ja moraalisen velan toisistaan. Parisuhteessa ei mielestäni lainata, vaan annetaan ja otetaan vastaan. Minkä miehesi on rakkaudesta antanut, siitä et ole velkaa. Olet siis ilmeisesti antanut elämästäsi jossakin vaiheessa paljon hänelle. Miksi miehesi antamat asiat olisivat arvokkaampia. Jos sinä olet antanut paljon vähästäsi ja hän paljostaan, miksi sinä olisit velkaa?



Haluaakohan miehesi jatkaa suhdetta, jossa nainen riippuu tuntemansa velallisuuden vuoksi ja vielä pettää? Mitä niin ihmeellistä tuolla nykyisellä miehelläsi on, ettet voisi erota ja mennä yhteen sen kanssa, jota rakastat? Tosin tässäkin ratkaisussa voi tulla vastaan se seikka, ettei eroaminen sitten olekaan niin helppoa...

..juttu. Ero vain siinä, että meillä kaikki, asunto, mökki, auto, kaikki on minun nimissä ja minun. Mutta jo kihlausaikana kerroin, että jos haluaa kanssani jatkaa, niin se tekee naintia ainakin kerran, pari viikossa. Ja jos sattuu niitä hillopäiviä, niin silloin tyhjentää minut käsin. Vieraissa saa käydä jos huvittaa, mutta kiinni ei saa jäädä. Minulla paljon paremmat senssit yhden illan panoihin ja käytän tilaisuudet AINA.

meillä ei lasketa kertoja, joskus kerran viikossa joskus 2 kertaa päivässä, ihan miten fiilikset sattuu. Mutta se ei oo ollu kyllä hinta siitä, että mies voi käydä töissä ja tuoda meidän perheeseen rahaa, kun mä hoidan lapset kotona, tosin saan kyllä ihan hyvän ä-pvärahan ja ehdin käydä töissäkin muutaman viikon.. Mutta siis ku me ollaan asiasta juteltu ja tultu siihen tulokseen, että seksi ei oo itseisarvo vaan tapa osoittaa hellyyttä ja rakkautta. Eikä sillä voi käydä kauppaa tai kiristää. Jos ei huvita, hyvä niin, mutta aina parempi jos huvittaa... Miksihän edes on puoliso, ku saahan sitä aika helposti ihan sinkkunakin.. niin ja omaisuus meillä on molempien nimissä, ettei silläkään voi kiristää. Siihen nimittäin kaatu edellinen suhde, ku mies halus pitää kaiken vain itsellään ja valmiiksi jo oli sitä mieltä että ei kuitenkaan kestä,... mitä se sellainen luottamus on...? En kyllä pettäs, en haluais, enkä vois.

..juttu. Ero vain siinä, että meillä kaikki, asunto, mökki, auto, kaikki on minun nimissä ja minun. Mutta jo kihlausaikana kerroin, että jos haluaa kanssani jatkaa, niin se tekee naintia ainakin kerran, pari viikossa. Ja jos sattuu niitä hillopäiviä, niin silloin tyhjentää minut käsin. Vieraissa saa käydä jos huvittaa, mutta kiinni ei saa jäädä. Minulla paljon paremmat senssit yhden illan panoihin ja käytän tilaisuudet AINA.

Tollasta apinaa en kattelis päivääkään!

Btw, puolet sun omaisuudesta on sun vaimos, riippumatta siitä kenen nimissä ne on (ellei teillä oo avioehtoa)

Puolet on vaimon omaisuutta vasta siinä vaiheessa, kun tulee avioero.

Muulloin voi säästöjään käyttää vaikka mihin eikä vaimolla ole mitään sanomista ennenkuin on laittanut eron vireille. Tällöin tulee omaisuuden hukkaamiskielto.

Avioehto ei määrittele omistusoikeutta mihinkään.

-Ei se apina

Btw, puolet sun omaisuudesta on sun vaimos, riippumatta siitä kenen nimissä ne on (ellei teillä oo avioehtoa)

...minun nimissä ja pelkästään minun....Ei ollut epäselvää missään tilanteessa, että avioehto on tehtävä ja kaikki muutenkin hoidettava oikeaan kuntoon. Ei noista ihmisistä koskaan tiedä. En silleen ole kovinkaan tarkka noissa asioissa, mutta pillu on se, jota haluan ja mitä pitää saada...säännöllisesti ja ilman ruinaamista.