Miten toimit elämäntapavalittajan kanssa?
Päivästä toiseen aina jostain asiasta valivalivali, eikä selvästikään mene sosiaalinen vihje perille, kun yrittää olla neutraalina eikä lietsoa häntä ainakaan pahempaan meuhkaamiseen. Eikä ole ystävästä tai muusta tärkeästä läheisestä kyse, sillä sellaista olisin jo vastaavanlaisessa tilanteessa kehottanut terapiaan ja lääkitykselle, eikä pilaamaan kaikkien muidenkin mielialaa ja päivää aivan jatkuvasti.
Kommentit (13)
Niin tekisin 2 minäkin, jos se olisi mahdollista.
aloittaja
Mä yritin tuon ihmisen kanssa (jota siis nykyään välttelen) aina ottaa puheeksi jotain neutraalimpia asiota. En mennyt mukaan hänen haukkumiseensa. Jos olisi pakko olla jatkuvasti tekemisissä, yrittäisin ehkä koota rohkeuteni ja sanoa, että en tykkää puhua asioista tuohon sävyyn.
2
Kartan mahdollisuuksien mukaan. Huomasin meneväni itsekin valitukseen mukaan ja mielialani laski, siksi tapaan häntä nykyisin harkiten.
Annan hänen valittaa rauhassa. Josksu saatan hillitysti kommentoida jotain aavistuksen valoisampaa tulkintaa tai näkökulmaa sekaan, mutta en tuputa sellaisia näkökulmia. Kyllä valittaa saa ihan rauhassa jos valituttaa, ei se minua häiritse. Myötätunnolla kuuntelen.
Minäkin välttelen. Kamalia energiasyöppöjä sellaiset valittajat.
Sanon, että hänen valittamisensa ärsyttää minua, ja pyydän lopettamaan. Valittaminen toiselle on epäkohteliasta.
Jos olisin hindu, ajattelisin heidän seurassaan että ommmmmmm......, mutta kun en ole, niin hengittelen muutan vain rauhallisesti ja hymyilen sisäänpäin. Minulla on onneksi lehmän hermot ja olen hyvä kuuntelija.
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 14:11"]
Minäkin välttelen. Kamalia energiasyöppöjä sellaiset valittajat.
[/quote]
Mä en ole ikinä ymmärtänyt tuota "energiasyöppö"-juttua. Itselleni ei tule ollenkaan sellaista oloa että toisten ihmisten puheet voisivat minulta jotenkin syödä energiaa. Minulla on oma energiani ja mielialani, joka pysyy minulle ominaisena riippumatta muista ympärillä. Valittajaa kuuntelen rauhallisen hyvän olon tilassa, tuntien myötätuntoa sitä toista kohtaan koska hänellä on selvästi vähemmän hyvä olla. Mutta ei se hänen olonsa mitenkään pysty minuun tarttumaan, eihän minulla ole mitään syytä olla alakuloinen.
t. 6
Ajattelen, että heidän aivojensa serotoniinituotanto saattaa olla melko alhaisella tasolla. Suhtaudun sellaiseen ihmiseen mielenkiintoisena haasteena ja kokeilen eri keinoja, joilla saada hänet pois sieltä valituksen syövereistä ja kiinnittämään huomionsa johonkin elämää ilostuttavaan ja piristävään asiaan. Usein olen tässä onnistunut.
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 14:35"]
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 14:11"]
Minäkin välttelen. Kamalia energiasyöppöjä sellaiset valittajat.
[/quote]
Mä en ole ikinä ymmärtänyt tuota "energiasyöppö"-juttua. Itselleni ei tule ollenkaan sellaista oloa että toisten ihmisten puheet voisivat minulta jotenkin syödä energiaa. Minulla on oma energiani ja mielialani, joka pysyy minulle ominaisena riippumatta muista ympärillä. Valittajaa kuuntelen rauhallisen hyvän olon tilassa, tuntien myötätuntoa sitä toista kohtaan koska hänellä on selvästi vähemmän hyvä olla. Mutta ei se hänen olonsa mitenkään pysty minuun tarttumaan, eihän minulla ole mitään syytä olla alakuloinen.
t. 6
[/quote]
Energiasyöppöys syntyy siitä, että tällainen elämäntapavalittaja valittaa jatkuvasti samoista asioista ja vaikka häntä miten yrittää kannustaa, tukea ja rohkaista muuttamaan niiitä asioita, joita voi muuttaa, ja hyväksyä ne asiat, joita ei voi muuttaa, kaikki hyvää tarkoittavat sanasi valuvat kuin vesi hanhen selästä ja sama valitus jatkuu ja jatkuu. Siinä vaiheessa, kun olet pohtinut hänen ongelmiaan viikkoja, kuukausia, vuosia.. selvittänyt virallisia asioita, googlettanut netissä, hankkinut tietoa ja yrittänyt auttaa elämäntapavalittajaa, lopulta turhaudut, koska mikään ei ikinä eikä koskaan kuitenkaan hänelle kelpaa ja hän jatkaa ikuista valitustaan samoista asioista.
Mulla on työkaverina sellainen. Aluksi menin vahingossa siihen mukaan mutta nyt olen oppinut. Saikuttaa aina vähän väliä päivän kaksi uupumuksen ja masennuksen takia. Muuten tosi mukava ja herttainen tyyppi, muutta silloin kun hän aloittaa valittamisen, lyön homman leikiksi tai vaihdan joskus törkeästikin puheenaihetta. Olen varautunut sanomaan etten jaksa kuunnella valitusta, jos joskus huomauttaa asiasta.
Käännä puheenaihe aina johonkin vielä suurempaan asiaan. Eli jos ko henkilö vaikka valittaa rahapulaansa, ala puhumaan Intian köyhistä. Jos hän valittaa jostain sairaudestaan, ala puhumaan syöpäsairaista lapsista tms. Jos hän valittaa työn raskaudesta, ala puhumaan lapsista kiinalaisissa hikipajoissa. Jos hän valittaa puolisostaan, ala puhumaan kuoliaaksi kivitetyistä naisista. Jos hän valittaa asuntonsa koosta tai kunnosta, ala puhumaan niistä miljoonista ihmisistä, joilla ei edes ole kotia tai joiden koti on slummissa oleva hajoamispisteessä oleva hökkeli.
Välttelen!