Pitääkö huolestua, jos 21-vuotias on täysin tuuliajolla?

Mä täytän kohta 30v, olen tuuliajolla enkä ole ikinä edes valmistunut mistään. Ole ihan rauhassa vaan :)

Juuri valmistunut? No hyvänen aika, ota hetki rennosti ja nautiskele vapaasta. Kyllä sinä vielä ehdit stressatakin.
Kunhan pidät huolen ettei se hetki veny kohtuuttomasti.

No oli mun elämää tuossa iässä, vaikka töitä kyllä oli satunnaisesti. Nyt 25v. viikot töissä ja viikonloput tuuliajolla, ei vakituista kumppania (en kyllä juuri nyt sellaista kaipaakaan).

21-vuotiaana vielä elämä edessä. Hitto, 30-vuotiaanakin kerkee viel opiskella, miksei vanhempanakin. Mut yritä silti olla aktiivinen ja viedä sitä elämääsi eteenpäin, jatko-opinnoin tai töin

[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 19:35"]

Juuri valmistunut? No hyvänen aika, ota hetki rennosti ja nautiskele vapaasta. Kyllä sinä vielä ehdit stressatakin. Kunhan pidät huolen ettei se hetki veny kohtuuttomasti.

[/quote]

Miten pitkä aika on kohtuuttomasti? Vuosi? Koska ajatus kokonaisesta vuodesta tuuliajolla ahdistaa minua, mutta en oikein tiedä mitä muutakaan tekisin jos en saa kunnon työpaikkaa. Ajattelin siis lähteä opiskelemaan ensi keväänä.

No mulla oli tuossa iässä oma yritys, lapsi ja olin juuri menossa naimisiin. Omaa taloa olimme rakentaneet jo jonkun aikaa.

No ei tarvitse, on hyvin tavallista tuossa iässä. Itsekin vietin vielä välivuosia tehtaan liukuhihnalla töitä tehden ja juhlien ankarasti. Lähdin sitten opiskelemaan yliopistoon 26-vuotiaana, valmistuin maisteriksi 4 vuodessa ja siitä asti olen tehnyt alan töitä. Enkä pätkääkkään kadu niitä hauskoja rillutteluvuosia nuorena :)

[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 11:32"]

No mulla oli tuossa iässä oma yritys, lapsi ja olin juuri menossa naimisiin. Omaa taloa olimme rakentaneet jo jonkun aikaa.

[/quote]

Mä tunnen nuoren miehen, joka opiskeli tiukkaan tahtiin, kävi töissä, säästi rahaa, valmistui, otti lainan,  rakensi 4 vuotta sitten talon. Hädintuskin 23-vuotiaana siis. Pari vuotta hän asui siinä tyytyväisenä, kunnes tajusi, että liikaa tuli liian nuorena ja tunsi olonsa ihan papparaiseksi, elämä oli muuttunut liian vakavaraiseksi ja tylsän ennakoitavaksi liian aikaisin. Myi talon ja lähti Australiaan hedelmänpoimijaksi ja haahuilijaksi. Halusi olla vielä nuori.

Joten sinä ap, 21-vuotias, minusta tuo on tärkeä vaihe elämässä, juuri tuo, että osa asioista on kunnossa, osa tavallaan vielä ei. Kuuluu asiaan!

Vieta ihan kunnon valivuosi, matkusta maailmalla toita tehden ja mieti mita lopulta haluat tehda. Mutta tee samalla edes jonkinlainen suunnitelma jotta et jaa paamaarattomaksi laahuilijaksi liian pitkaksi aikaa.

Ällättävintä on kun vanhempi valittaa ettei lapsella ole vielä poika- tai tyttöystävää..

Nykyisessä työllisyystilanteessa sinun varmaan tosiaan kannattaakin opiskella lisää. Jos hyvin maailmassa käy, niin muutaman vuoden päästä työllisyystilanne saattaa olla parempi ja sinulla vastaavasti uusi tutkinto kourassa. Älä kuitenkaan opiskele alaa, jonka työllisyysnäkymät ovat selvästi huonot:)

Ja kyllähän sitä opiskelujen lomassa vielä kerkiää bilettämäänki, kuten nuoren kuuluukin:)

Tulevaisuutesi kannalta on tärkeää, että teet jotakin. Syrjäytyneitä nuoria meillä on jo liiankin kanssa.

Ei tarvitse huolestua, mutta kun kyse on itsestäsi niin mieti se raha-asia kuitenkin ja paljonko bilettäessä menee rahaa kurkusta alas. Jos rahaongelmat on sitä, että kuun lopussa ei ole rahaa ruokaan ja syöt kaurahiutaleita ja kaverit tarjoo jonkun siiderin viikonloppuna, niin ok oma valinta, mutta jos rahaongelmat on sitä että pikavipit kertyy koko ajan ja vuokra jää maksamatta, niin se on huonompi juttu.

Jos yrität tulevaisuuttasi hahmottaa, niin pitäisi päästä vähän kiinni niihin tulevaisuusmeininkeihin. Vähintään liikkua ihmisten ilmoilla sellaiseen aikaan ja sellaisissa paikoissa missä liikkuu ne ihmiset, jotka ehkä elää sitä sun mahdollista tulevaisuutta. Ja katsella onko siellä jotakin sellasta, mikä yhtään kiinnostaa ja mitä kohti voisit haluta pyrkiä. Jos pyörit vaan omissa nurkissa niin vaikeahan sieltä on kuvitella millasta elämä voisi olla jos olisi vaikka töitä. En tiedä mille alalle olet kouluttautunut, mutta jos harkitset jatko-opiskelua, niin katso jonkun kiinnostavan oppilaitoksen nettisivut ja soita vaikka sen laitoksen opintoneuvojalle ja kysy lisätietoja. Tai laita sähköpostia. Jos yliopisto kiinnostaa, niin siellä voi käydä kuuntelemassa luentoja (aikataulut netissä tai voit kysyä siltä opintoneuvojalta) vaikka ei olisi opiskelija. Jos saa itsensä sinne paikan päälle ja käy vaikka kahvilla ja luennolla, niin on jo tosi kiinni meiningeissä ja on helppo mietiskellä josko ensi keväänä hakisi sinne.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 19:39"]

[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 19:35"]

Juuri valmistunut? No hyvänen aika, ota hetki rennosti ja nautiskele vapaasta. Kyllä sinä vielä ehdit stressatakin. Kunhan pidät huolen ettei se hetki veny kohtuuttomasti.

[/quote]

Miten pitkä aika on kohtuuttomasti? Vuosi? Koska ajatus kokonaisesta vuodesta tuuliajolla ahdistaa minua, mutta en oikein tiedä mitä muutakaan tekisin jos en saa kunnon työpaikkaa. Ajattelin siis lähteä opiskelemaan ensi keväänä.

[/quote]

Siis itse asiassahan sulla on suunnitelma, etkä siis olekaan tuuliajolla: Sinä aiot lähteä opiskelemaan ensi keväänä. 

mitä noihin muihin huoliisi tulee niin sun kannattais hankkia joku työpaikka, vaikkei se niin "kunnollinen" olisikaan, koska silloin sulla olisi enemmän rahaa. Lisäksi sun kannattaa opiskella pääsykokeisiin, jos sellaiset on, tai muuten hankkia pisteitä kouluhakuun esim sen työkokemuksen tai vapaaehtoistyön kautta, jos sellaisia on mahdollista saada. Kolmanneksi sun kannattaa olla ja katsella maailmaa, jotta tietäisit, mitä tulevaisuudessa haluat.

Ihmisen kuuluu aina silloin tällöin olla tuuliajolla. Koulutusten alut ja loput, työpaikanvaihdokset, perheen muutokset, syntymät, kuolemat ja parisuhteen vaihtomat  jne voi olla tämmöisiä hetkiä. Se on ihan ok ja kuuluu asiaan eikä tee kenestäkään toivotonta. Oikeastaan päinvastoin.

21 vuotiaan kuuluukin olla tuuliajolla! Kunhan et täysin heitä tulevaisuutta hukkaan (ei opiskeluja / paljon pika vippejä jne.).