Mitä tekisit nyt toisin raskausaikana, jos saisit asioita muuttaa?
Siinä se kysymys tulikin!
Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa jotain raskausaikanasi tekemääsi/tekemättä jättämää asiaa, mikä se olisi?
Kommentit (23)
Kävisin enemmän uimassa, se oli ainoa asia mikä auttoi alaselkäkipuun (jota kukaan ei ottanut tosissaan). Ja ehkä olisin ollut itselleni armollisempi, että kun ihan oikeasti sattui ja teki kipeää, niin olisin vaan levännyt enemmän.
Mutta kun eihän raskaus ole sairaus...
Säästäisin enempi rahaa kun olisin vielä töissä.
Sillä tiedolla mikä mulla nyt on ja voisin mennä ajassa taaksepäin niin viimeisimmän raskauden keskeyttäisin. Tai olisin voinut jättää viimeisimmän kokonaan hankkimatta.
Varmasti kuulostaa karulta ja tylyltä ja kylmältä. No can do.
Ottaisin rauhallisemmin. Siis henkisesti. Stressasin ja pelkäsin koko raskausaikani sitä, että jokin menee vikaan, vaikka kaikki oli hyvin.
urheilisin loppuun asti.. lopetin liikunnan melko alkuraskaudesta, koska olin väsynyt, lihoin sen takia ihan sairaasti.. Olis kyllä pitänyt edes hiukan katsoa mitä suuhuni laitoin,,
Liikkuisin enemmän. Mutta toisaalta olin tosi väsynyt ja kun se väistyi, alkoi muut krempat ja vaivat...
Nyt on rv38 ja aika palleroltahan sitä näyttää, mutta tässä kasvatetaan uutta elämää ja ajattelen, että kyllä sitä ehtii sitten, aion jatkaa hyvää syömistä vielä imetysaikanakin niin toivottavasti maidontulo olisi hyvää.. Ihan sama mitä muut ajattelee paksuista poskistani.
[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 14:48"]
Sillä tiedolla mikä mulla nyt on ja voisin mennä ajassa taaksepäin niin viimeisimmän raskauden keskeyttäisin. Tai olisin voinut jättää viimeisimmän kokonaan hankkimatta.
Varmasti kuulostaa karulta ja tylyltä ja kylmältä. No can do.
[/quote]
no toivotaan että hän jää vaikka auton alle tai joku hullu murhaaja tappaa.
Mee hoitoon ! Toivon et tuo on vaan masennusta
[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 15:12"]
[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 14:48"]
Sillä tiedolla mikä mulla nyt on ja voisin mennä ajassa taaksepäin niin viimeisimmän raskauden keskeyttäisin. Tai olisin voinut jättää viimeisimmän kokonaan hankkimatta.
Varmasti kuulostaa karulta ja tylyltä ja kylmältä. No can do.
[/quote]
no toivotaan että hän jää vaikka auton alle tai joku hullu murhaaja tappaa.
Mee hoitoon ! Toivon et tuo on vaan masennusta
[/quote]
Ei ole masennusta. Vuosien taistoa lapsen asioista, sairauksista, diagnooseista, lääkityksistä, hoidoista. Enemmän saan tässä äitinä pelätä, että lapseni on se joka jonkun listii.
Jotta näin.
Olisin syönyt vähemmän herkkuja :P
Tämän itse asiassa totesin kätilöille jo synnytyspöydällä ponnisteaessani lasta jalkatukien varassa ulos toista tuntia. Jos vielä tulen raskaaksi, treenaan reisilihaksia. Niistä olisi saanut nimittäin kivasti lisää voimaa ponnistuksiin, mutta tuossa vaiheessa olivat jo ihan maitohapoilla ja kramppaavat. Itse asiassa reisilihastreeni on kyllä alkanut jo nyt, pienen vauvan kanssa, vaikka kakkonen ei ole suunnitteilla. Vaunut ja ympäristön melkoisen jyrkät mäet ovat hyvä yhdistelmä tähän.
[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 15:15"]
[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 15:12"]
[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 14:48"]
Sillä tiedolla mikä mulla nyt on ja voisin mennä ajassa taaksepäin niin viimeisimmän raskauden keskeyttäisin. Tai olisin voinut jättää viimeisimmän kokonaan hankkimatta.
Varmasti kuulostaa karulta ja tylyltä ja kylmältä. No can do.
[/quote]
no toivotaan että hän jää vaikka auton alle tai joku hullu murhaaja tappaa.
Mee hoitoon ! Toivon et tuo on vaan masennusta
[/quote]
Ei ole masennusta. Vuosien taistoa lapsen asioista, sairauksista, diagnooseista, lääkityksistä, hoidoista. Enemmän saan tässä äitinä pelätä, että lapseni on se joka jonkun listii.
Jotta näin.
[/quote]
no kuulostaapa tuo silti että masennus hiipii.
Olisin liikkunut enemmän enkä olisi syönyt yhtään makeita herkkuja. Näin olisin ehkä voinut välttää raskausdiabeteksen, joka paljastui sattumalta vasta raskausviikolla 34, kun virtsassani oli sokeria. Mä en ollut tuota ennen edes käynyt sokerirasituskokeessa, kun en ollut kuulunut mihinkään riskiryhmään.
Olisin syönyt vähemmän ja saanut näin ollen vähemmän kiloja. Raskauteni oli hyvin kivulias ja olin niiden vuoksi kodin vanki. Ainoa "lohtuni" jatkuvassa tuskassa oli hyvä ruoka, sehän sitten maistui yli 22 kilon verran :(
En söisi itselleni ylimääräisiä kiloja, joiden pudottaminen on tuskaa (vielä melkein 10 vuotta synnytyksen jälkeenkin).
En stressaisi niin paljon painon kertymisestä.
Olisin herkutellut enemmän, nyt imetys karisti kilot liian nopsaan ja liian miinukselle, kun varastorasvaa ei hirveästi ollut.
menisin terapiaan, käsin pahasta masennukseta raskausaikana, mutta en tajunnut sitä silloin