Onko kouluissa oikeasti paljon kielitaidoltaan ummikko-oppilaita?

Ei ole kokemusta kouluista, mutta lähiseudun leikkipuistoista on, eli lähinnä pienemmistä lapsista. (Asumme alueella, jossa on melko paljon maahanmuuttajia.) Ei tule mieleen, että olisi koskaan tullut vastaan leikkipuistoissa yli 3-4-vuotiasta lasta, joka ei osaisi suomea yhtään. Suurin osa tuntuu olevan päiväkodissa, jossa oppii suomea jos ei muualla. Lisäksi täällä on monia eri mamuryhmiä, joten kovin kauaa lapset eivät selviä edes siellä leikkipuistossa omalla kielellään, kun ei ole muuta yhteistä kieltä toisten mamujen kanssa kuin suomi. Yleensä lapset puhuvat parempaa suomea kuin vanhempansa.

Tietenkin jos tulee suoraan kouluikäisenä Suomeen, silloin voi käydäkin noin, että tulee täysin ummikkona tänne. Jos näitä on useita yhtä aikaa, varmasti on haastava tilanne opettajalle. Tosin eikö näille nykyään järjestetä mitään suomi toisena kielenä -opetusta?

Omilta kouluajoiltani (kun Suomessa ja varsinkin pikkukaupungissa oli vielä hyvin vähän maahanmuuttajia) muistan ne muutamat kouluikäisenä tänne ummikkona muuttaneet, jotka puhuivat oikein sujuvasti ja pärjäsivät koulussa hyvin yleensä vuoden kuluttua. Silloin ei käsittääkseni ollut mitään organisoitua Suomen kielen opetusta tulijoille.

No kyllä mulle on yksi ala-asteen opettajana toimiva kertonut, että luokassa on mamu-lapsia, jotka eivät osaa vielä riittävästi suomea ja opelta menee aikaa  sanojen selittelyyn ja suomalaislapset pitkästyvät. Ehkä taustalla on jotenkin naiivi käsitys kielen oppimisesta että se napataan ihan vaan korvakuulolta. Kyllähän suomalaisellekin lapselle selitetään paljon mitä mikäkin tarkoittaa ja kielen oppiminen on myös sitä.

SIinä väitöksessä ne oppilaat oli käyneet suomi toisena kielenä-perehdyttävän kurssin. Joku oli jotain oppinutkin, iso osa ei. Koska kurssille oli tulossa taas uudet maahanmuuttajalapset, niin ne edelliset siirrettiin tieltä pois kouluihin tavallisiin luokkiin syrjäytymään,vaikka kielitaito ei riittänyt.

Monella opella nämä oppilaat oli pari kuukautta olleet mukana esim. liikunta- ja kuvitunneilla. Niillä opettaja oli todennut, että lasten kielitaito ei riitä alkeellisempienkaan ohjeiden seuraamiseen. Silti oppilaat vaan siirrettiin tavalliseen luokkaan kokonaan. Ja vaan 2 tuntia viikossa suomi toisena kielenä opetusta.

Sitten oli tapauksia, joissa joidenkin maahanmuuttajapoikien ei tarvinnut siivota jälkiään, koska se ei kuulu kulttuuriin. Ope laittoi muut oppilaat siivoamaan heidän jälkensä, perusteluna: "meidän kuuluu kunnioittaa heidän kulttuuriaan". Sama perustelu sille, että maahanmuuttajatytön ei tarvinnut käydä suihkussa liikuntatunnin jälkeen.

Olen ihan ihmeissäni. Harkitsen kouluttautumista uudelleen opettajaksi. Minulla ei todellakaan ole mitään maahanmuuttajaoppilaita vastaan, päin vastoin. Mutta minusta on lapsen heitteillejättö ensin ottaa hänet maahan ja sitten varojen puutteessa jättää kunnollinen kielitaito kouluttamatta. Monet opet oli sitä mieltä, että juuri maahan tullut lapsi tarvitsisi kolmen vuoden pohjaopinnot valmistavalla luokalla, jotta olisi tasoissa tavallisessa koululuokassa muiden lasten kanssa. SIlloin vasta olisi reilu peli kaikkien osalta.

En myöskään itse voisi suvaita sitä, että muiden pitäisi siivota toisten sotkut jonkun kulttuurieron perusteella. On ymmärrettävää, jos uskonto ei salli vaikka sianlihaa ja sille lapselle on muuta ruokaa. Mutta kyllä meidän kulttuuriin kuuluu, että kaikki siivoaa itse jälkensä. Ja se on hyväksyttävä, jos Suomessa asuu.

Lapset oppivat tosi nopeasti suomea, muutaman kuukauden jälkeen jo tulkkaavat vanhemmilleen.

Aikuiset ovat tässä se ongelma. Eivät opi suomea. Varsinkaan kotiin jäävät mammat.

Eipä siinä mitään jos luokalla on 1-2 tällaista "suomi toisena kielenä" -oppilasta. Aika nopeasti oppivat. Mutta on luokkia jossa näitä onkin jopa yli 10 ja suomenkielisiä vain muutama. Tällainen on ihan tavallinen tilanne esim. Turussa Varissuolla. Voitte uskoa että tuollaiselta luokalta ei ole ihan helppoa jatkaa esim. lukioon. Opetuksessa edetään todella hitaasti.

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 11:49"]

Eipä siinä mitään jos luokalla on 1-2 tällaista "suomi toisena kielenä" -oppilasta. Aika nopeasti oppivat. Mutta on luokkia jossa näitä onkin jopa yli 10 ja suomenkielisiä vain muutama. Tällainen on ihan tavallinen tilanne esim. Turussa Varissuolla. Voitte uskoa että tuollaiselta luokalta ei ole ihan helppoa jatkaa esim. lukioon. Opetuksessa edetään todella hitaasti.

[/quote]

Kenen etu tämä on? Ei niiden maahanmuuttajalasten. Ei kantasuomalaisten lasten. EI yhteiskunnan. Miksi näin tehdään?

Olen vähän perehtynyt ennalta tuohon opettajakoulutukseen. Siellä ei oikein nähdäkseni anneta keinoja näihin tilanteisiin. Esim. ei ole kurssia, miten ummikko-oppilaan opetus toteutetaan tavallisessa luokassa ilman, että kenenkään opetus (myöskään sen maahanmuuttajan) kärsii.

Olen ollut sijaisena. Ummikkolapsia ei ole tullut vastaan, sellaisia lapsia, joilla on huono kielitaito, sen sijaan on. Samoin on ollut hyvin vaikeita erityislapsia tavallisessa luokassa, sellaisiakin, joiden aivot äidin raskausaikainen päihteiden käyttö on tuhonnut.

Olen suorittanut avoimessa kasvatustieteen opintoja. Niissä kyllä luennoitsija toitottaa, että integraatio on hyvä, kaikki on tasa-arvoisia, kaikki pitää ottaa huomioon, kaikille yksilöllinen opetus.

Kun otan puheenvuoron ja sanon, että on totta, mitä sanoit. Mutta mitäs, kun luokassa on 28 oppilasta, miten 45 minuutin tunnin aikana ope ottaa jokaisen henkilökohtaisesti huomioon? Miten käytännössä toteutetaan se, että erityislapsi oppisi saman kuin muutkin, jos hän ei pysty isossa luokassa edes istumaan paikoillaan? Millainen olisi ihan käytännössä sellainen äidinkielen tunti vaikkapa, missä tämä kaikki hoidettaisiin mallikkaasti? En saa mitään kunnollista vastausta.

Pelkään,että opettajakoulutuksen toteuttajilla ei ole näihin antaa välineitä.