Lue keskustelun säännöt.
kun kerrankin olisin saanut nukkua
12.10.2013 |
98% herään ennemmin kuin mies.
Tänään oli poikkeuksellisesti tilanne että mies lähtee aiemmin ja minä olisin saanut jäädä nukkumaan. Mutta.... mies torkutti herätyskelloa useamman kerran, ähki ja kääntyili niin että mun uneni kaikkos kokonaan ja tilalle tuli aivan järkyttävä vitutus. Miksi ei voisi joskus ajatella toista ja nousta sängystä reippaasti, poistua huoneesta ja antaa toisella mahdollisuus jatkaa unia?
Olen joskus sanonut asiasta ihna kauniisti, tuloksetta. Mieheni on itsekäs mölli.
Tietenkin voisin itse tehdä miehelle samoin mutta sillä ei ole mitään vaikutusta; hän nukkuu kuin tukki ja jos herääkin, saa varmasti unen uudestaa.
Kommentit (13)
Tiedän tunteen. Myös mun mies on tuollainen itsekäs torkuttaja. Onneksi ihan sanomattakin tajuaa pari kertaa vuodessa, että voi ottaa muutkin nukkujat huomioon ja hipsii torkuttamatta ulos huoneesta. Mutta joo, 90% ajasta häiriköi untani torkutuksella.
Mietin usein, ovatko kaikki torkuttajat samanlaisia itsekeskeisiä möllejä, vai jääkö tapa päälle sinkkuajoista. Miksi ei voi ottaa huomoon niitä muita, jotka eivät sammu kuin saunalyhdyt heti, kun pää osuu tyynyyn?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanopas uudelleen asiasta, sano vaikka illalla, että nyt kerrankin kun saat nukkua, niin voisitko nousta heti ja ottaa kaikki tarvittava kerralla mukaasi ja pistää ovi kiinni lähtiessäsi. Tosin jos olet herkkäuninen ja olet yön jo nukkunut, niin silloin syy ei ole miehessä, olisit herännyt joka tapauksessa. Kannattaa siis miettiä ennenkuin vitutustaan mieheen purkaa turhaan.
Onneksi mä sain nukuttua tänään. Heräsin klo 7 kun mies nousi alkoi keittämään kahvia. Ajatelin, että huilaan sen aikaa kunnes kahvi on valmista. No mun huilaus olikin 1,5 tuntia. Nousin 8.30 joka on todella harvinaista minulle. Yleensä olen viikonloppuisin pystyssä viimeistään klo 7.30.
Olen huono heräämään. Ja kotona hoitovapaalla, meillä siis mies käy töissä ja herää töihin ennenkö lapset tai minä ollaan hereellä.
Tunnen syyllisyyttä siitä että viikonloppuna kun mies on "vapaalla" hän nousee lapsen kanssa aikaisemmin kuin minä vaikka oltaisiin saatettu puhua illalla erikseen että hän nousee vasta myöhemmin. Joskus mies tekee itsestään oikein marttyyrin, silloin hän tekee aamupalat, siivoaa puoliasuntoa ja herään mm. imurointiin.
Miehen lepyttelyyn menee silloin pitkä aika ja tuntuu hyvin pitkään kestävän siitä tokeneminen.
Tälläisinä aamuina tekee mieli alkaa itkeä omaa väsymystäänkin. Se että mies herää meitä vajaan tunnin aikasemmin ei tarkoita että hän olisi erityisesti väsyneempi kuin minä. En minä pahalla niin tee, vaan oma väsymys on aito.
Minusta tuossa pitäisi koittaa nähdä toistakin ja selvitä tilanteesta niin ettei pahenna asiaa sillä että alkaa piikittelemään toisen väsymystä jotenkin alempi arvoisena asiana kuin mikä oma olo on. Sillä ihan vaan voisi miettiä sitäkin että nukkuuko tai torkuttaako toinen SINUN kiusaksi, vai onko hänen vaikea herätä?
Minusta sellainen asiallinen käytösmalli sinulle on myös huomioida kumppanisi viat ja vajaavuudet ja silloin kun hän jaksaa nousta ennen sinua tai tehdä asian jonka tiedät hänelle muuten raskaaksi -kehua siitä. Ei nyt mitään liioittelua vaan se että huomioida hänen asioitaan. PS. teen siis itsekin näin. On meillä meinaan asioita joissa mies taas toimii toisin kuin minä tai joku voisi olla taas toisinpäin vuorostaan epäreilua.
Eli kannattaa vähän miettiä kumppaninsakin tuntemuksia ja välttää purnausta kun asia on vaan valitettavaa, olisiko sinusta reilua jos sinun jotain toimintaa noin arvosteltaisiin: torkuttaminen on joidenkin tapa nousta. Ymmärrän että sinä sitten siihen heräisit mutta ei sen tarkoitus ole ajaa sinua ylös.. :(
Meilläkin meni tuon ymmärtämiseen monta vuotta. Nyt kun oon ollut 1 1/2 v vuorotyössä niin mieskin on vihdoin ymmärtänyt sen että toiselle täytyy antaa unirauha.
Mulle korvatulpat on myös arkipäivää.
Kun esim. Teen viikon putkeen iltaa. Oon kotona vähän ennen 12 yöllä. Kyllä mie tajuaa kysymättä että haluan nukkua aamulla. Monesti edellisenä päivänä jo selvitetään että kumpi vie tytön tarhaan. Jos miehellä silloin aikanen aamu niin minä vien 8.30-10 aikaan kunhan herätään. Koululaiset osaa huolehtia omat lähtönsä.
Tästä nukkumisasiasta käytiin monet keskustelut niin rauhallisesti kuin ääntäkin korottaen. Kyllä mulla välillä paloi käämit.
Tällä hetkellä toimii hyvin. Ymmärretään toisia ja annetaan nukkua kun siihen on mahdollisuus.
Mies on huomannut sen että kun saan nukkua aamusta jos nukuttaa niin oon paljon paremmalla tuulella :)
Kyllä ne miehet jossakin vaiheessa tajuaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen voi sentään kouluttaa, minut herätti itsekäs kissa puoli 7:)
En saanut nukuttua sen jälkeen, mutta olihan se ihana herätä kun kissa nuolee kättä, voisi toisaalta tehdä sen hieman myöhemmin.
Mä olen torkuttaja ja nukun sen takia suosiolla eri huoneessa silloin, kun tiedän, että mies ei ole heräämässä mua aiemmin. Herääminen on muutenkin niin epämiellyttävää, että haluan tehdä sen vähitellen torkuttamalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asioista ei tarvitse tehdä vaikeita.
1. Sano asiasta miehelle ennen nukkumaanmenoa.
2. Vie herätyskello toiselle puolelle huonetta.
3. Sopikaa, että jos kello soi kahdesti, mies tarjoaa illallisen hyvitykseksi.
Mun mies on ap samanlainen. Silloin kun nousee lapsen kanssa (eli ehkä kerran kolmessa viikossa), hän tuo takuuvarmasti lapsen (1v) olkkariin eli makuuhuoneen viereen leikkimään. Ei myöskään viitsi yrittää pitää lasta hiljaisena, vaan antaa huutaa ja itkeä ihan rauhassa. Tottakai myös kaikki ääntä pitävät lelut pitää olla siinä hollilla.
Vaihtoehtona olisi toki myös olla lapsen omassa huoneessa, mutta ei.
Mies toki itse nukkuu kuin tukki, ei väliä vaikka pommi räjähtäisi vieressä. Syyttelee minua, kun olen niin herkkäuninen. Että voi voi kun ei voi mitään sille että lapsi ääntelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10 jatkaa- meillä minä herään aikaisin myös silloin, kun yö on mennyt huonosti ja lapsi valvottanut. Mies herää vain, jos siitä on erikseen sovittu edeltävänä päivänä. Ei auta vaikka olisi miten repaleinen yö takana, on ihan turha mennä aamulla herättämään miestä. Hän vain ulisee vastaan, että no ku mää valvoin myöhään ja ei ollu puhetta ja blaablaa... Aivan helvetin ärsyttävää ja noina aamuina tekisi mieli kaataa sangollinen kylmää vettä sen niskaan. Mulla on yli vuoden univelat, mutta miehelle sillä ei ole mitään väliä.
Eiku anteeksi. Mies tekee urotyön joka toinen viikonloppu, kun etälapset ovat meillä. He kun heräävät aamulla jo noin kello 8. Noista viikonlopuista miehen täytyy aina toipua vähintään pari päivää, kun "oli niin rankkaa". Itse siis nousen 1v:n kanssa klo 6-6:30.
Alkoi ihan kiehua päässä kun kirjoitin tätä. Ei auta kuin toivoa, että lapsi alkaa nukkua paremmin. En oikein jaksa enää edes keskustella asiasta miehen kanssa. Mies on siis työtön.
[quote author="Vierailija" time="12.10.2013 klo 09:13"]
Miksi et nukkunut muualla, tiesithän toisen heräävän aikaisin.
[/quote]
Ääliö olet. Muuta ei tähän voi kommentoida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En siis todellakaan ole purkanut vitutustani mieheeni enkä kehenkään muuhunkaan muuta kuin raivopäiseen siivoamiseen =)
ap
Miksi et nukkunut muualla, tiesithän toisen heräävän aikaisin.