Oletteko käyneet luovuttamassa koskaan verta?
Jos ette ole, miksi?
Itse olen käynyt kolme kertaa, viimeksi tällä viikolla. Useamminkin olisin kyllä voinut, toki pari raskautta/imetystä on ollut tässä viime vuosina.
Kommentit (19)
asuimme briteissä pari vuotta niinä vuosina kun oli hullun lehmän tautia, joten eivät huoli vertani. Olin silloin vasta kouluikäinen lapsi joten en ole ehtinyt ennen briteissä oloakaan luovuttaa verta.
Pois lukien raskaus- ja imetysajat. Mulla on hyvä hb, tuolla luovutusvauhdilla 140.
Kuulun myös luuydinluovuttajien rekisteriin. Raskauksien ja imetysten myötä luovutus on vain jäänyt.. Monesti on ollut mielessä käydä luovuttamassa, mutta en vain ole ehtinyt. Kiitos muistutuksesta!
kun painan alle 50 kg. Jos painoni nousisi niin sitten kelpaisin luovuttajaksi, eli muita esteitä ei ole ja sitten varmaan myös luovuttaisin. Ainakin kävisin kokeilemassa millaista se on, siskoni ei pysty luovuttamaan, koska hänelle tuli siitä ihan järkyttävän huono olo koko loppu päiväksi, oli meinannut ihan oksentaa ja molemmat kädet olivat olleet puutuneet seuraavan päivän iltaan asti.
Tiedän toki että kaikki ryhmät ovat tärkeitä sillä saajien jakauma on suurinpiirtein sama kuin luovuttajien, mutta Veripalvelun sivuilta äkkiseltään katsottuna nyt näyttäisi noista harvinaisimmista olevan pulaa.
Itselläni B+, joka on 15 % suomalaisista.
Aika outoa että se Briteissä oleilu tosiaan vaikuttaa ikuisesti, voiko se tauti jotenkin piileskellä veressä vai mihin tämä perustuu...
On kyllä käynyt monta kertaa mielessä, mutta en ole yksinkertaisesti jaksanut nähdä vaivaa.
ja vaikka saisinkin, en tekisi sitä.
ja vaikka saisinkin, en tekisi sitä.
Jos siis saisit?
En halua tukea SPR epäisänmaallisia maahanmuuttobisneksiä ja rahojen omiin taskuihin laittamista
ja vaikka saisinkin, en tekisi sitä.
Siis en saa luovuttaa verta aiemmin siksi että poltin ja nykyisin siksi että tatuointien ottamisesta ei ole kulunut tarpeeksi aikaa.
Mutta se mikä minua estää luovuttamasta, on se, etteivät homot saa luovuttaa verta.
Oon käynyt paikalla kääntymässä. Ikinä ei ole minulta verta huolittu (liian alhainen hemppa). Enää en enää viitsi edes koittaa.
mutta ei minusta saatu ulos mitään, mikä oli pettymys. Se hoitaja vai mikä onkaan ei löytänyt oikeaa suonta, kokeili kumpaakin kättä mutta ei onnistunut.
Ja nyt olen raskaana joten ihan heti en pääse uusintayritykselle.
Minulla on niin paha piikkikammo, että verikokeessakin käynti on minulle suoraan sanottuna täyttä helvettiä. En vain pystyisi makaamaan paikoillani kun kyynertaipeessani olisi neula, joka olisi työnnetty suoneeni ja josta valuisi vertani johonkin pussiin.
vaikka SPR:n toimintaa onkin. Ei ole verrattavissa avustuskeräyksiin. Kuitenkin jokaiselle voi tulla joskus eteen se tilanne, että tarvitsee luovutettua verta ja minä ainakin haluan sen olevan kotimaista ja mahdollisimman turvallista verta, enkä mitään epämääräistä tuontitavaraa. Jos kukaan ei kävisi, ei niitä verivalmisteita saataisi kotimaasta.
Saa sieltä ainakin kaffit ja lisukkeet kaupanpäälle. :)
Olen siis 29v.
Pari raskautta ja pitkää imetystä (1½v./lapsi) sekä 2 keskenmenoa on vähentänyt kertoja, toki useamminkin olisin kerennyt käydä jos olisi saanut aikaiseksi.
Olisi pitänyt niin kauan kun se oli mahdollista. Nyt minulla on todettu perussairaus, johon syön liian vahvoja lääkkeitä. Veri ei enää kelpaa
Appiukko aina muistuttaa ja hoitaa kuljetukset, on itse käynyt säännöllisesti jo monta kymmentä vuotta. Anoppi vahtii sillä aikaa lapsia. Hyvä palvelu. :)
viimeisen lapsen jälkeen (tulivat siis aika tiheään) kävin kerran ja sitten se jäi 1½ vuodeksi ja nyt olen vakikävijä taas sen 2-3 kertaa vuodessa.
Olen saanut vauvana verenvaihdon, joten se motivoi - maksamaan takaisin, mitä itse on saanut.
Olen myös luuydinrekisterissä.
En voi, kärsin sydämen rytmihäiriöistä.