tuhoaako tämä pikkulapsi aika meidän parisuhteen?

jos joku roikkuu iholla koko päivän, niin sitä ihokosketusta on saanut jo riittävästi, ja siihen on puutunut. Ei se silloin vaan tunnu miltään. Useimmitenhan sitä vaan haluaisi olla rauhassa - ennen sai aina olla rauhassa, ja silloin se kosketuskin tuntui ihan eri tavalla stimuloivalta.



Kyllä se tuosta lähtee, kun saat nukuttua ja lapsi pääsee roikkumiskaudestaan yli.

Me olemme miehen kanssa ihan tietoisesti sopineet, että tämä pikkulapsiaika nyt on tällaista, ettei seksiä hirveästi jaksa. Yrittäkää sopia, mikä olisi teillä se riittävä määrä (1 krt/vko tai krt/2vko?) ja yritä edes siihen taipua. Toki seksistä ei missään nimessä saa tulla tunnetta pakottamisesta, koska se syö loputkin halut.



Me olemme sopineet miehen kanssa niin, että aina saa kieltäytyä, mutta yrittää virittäytyä sitten seuraavana päivänä enemmän tunnelmaan.Ja ihan siis tietoisesti olemme hyväksyneet sen, että tämä arki on nyt todella uuvuttavaa ja se syö haluja. Joskus myöhemmin taas jaksaa enemmän. Lupasimme toisillemme, että niin hyvinä kuin huonoinakin seksipäivinä ja nyt on ne huonot menossa.



Mutta noin kaiken kaikkiaan, tiedän mistä puhut. Juuri noin itsekin tunsin ja tunnen usein edelleen. Tuntuu, että lähes koko ajan olen olemassa muita varten ja kun olisi se minun aikani, niin silloin mies tulee esittämään omia vaatimuksiaan.

ja kerta viikkoonkin jo paljon...

1krt/vko tai 1krt/2vko.



Joo, mustakin 1krt/vko on jo paljon silloin kun ihminen kokee elävänsä raskasta ja väsyttävää aikaa. Jotenkin pitäisi osata olla puolisolle armollinen, että toinen ihan tosissaan ei jaksa, ja antaa aikaa ja tilaa jaksaa läpi raskaimman vaiheen. Kyllä se siitä sitten helpottaa.



Itseäni ärsyttää hirveästi ne kommentit, että pitää antaa vähintään niin ja niin paljon viikossa tai mies pettää ihan oikeutetusti. Minusta taas ei ole paljoa pyydetty puolisolta kestämään jokunen vuosi vähän harvemmin seksiä jos ihan oikeasti näkee miten väsynyt toinen on.

Meillä tapana, että mies vie lapsen viikonloppuna puistoon ja minä jään kotiin laittamaan ruokaa ja ehdin siinä sivussa usein lukea Hesarinkin tms. pientä "omaa aikaa". Tulevat syömään, jonka jälkeen lapsi menee päiväunille ja meillä on parisuhdeaikaa...

Mutta kun aikanani itse suurin piirtein samanikäisen lapsen kanssa huomasin tuon saman kuvion, niin otin kyllä ihan asiakseni miettiä, että onko tämä yhden lapsen hoitaminen oikeasti niin rankkaa. Yleensä sitä helposti vähän kuin taantuu siihen omaan arkeensa. On ihmisiä, joilla on saman ikäinen ja muutama vanhempikin lapsi, jotka käy töissä ja silti jaksavat iltaisin tehdä muutakin kuin maata äkäisinä sohvalla. Ja sitten mietin, että millä tavalla voisin tätä tilannetta itse muuttaa... Päivään pitää yrittää ladata asioita, jotka pitää sinut kiinni siinä kodin ulkopuolisessakin maailmassa ja ennen kaikkea muistuttavat kuka sinä itse olet, muu kuin äiti. Jollain tasolla pitää ottaa etäisyyttä myös siihen lapseen, vaikka yhä samalla tavalla pitäisi sylissä ja olisi kotona. Mulle se oli sitä, että aloin uudestaan kuunnella lempimusiikkiani, tanssia (siis ihan vaikka keittiössä lapsen kanssa), lukea jotain vähän vaikeampia kirjoja, ostin vähän uusia vaatteita ja aloin pikkasen huolehtia ulkonäöstä. Jollekin toiselle nämä voi olla itsestäänselvyyksiä ja ehkä joku muu asia on sitten sitä, mikä on se mikä tuo arkeen pientä luksusta.



Ja seksin haluaminen alkoi tulla sitä kautta, että rupesin ihan tosissani myös ajattelemaan sitä asiaa. Eli sen lisäksi että vähän panostin siihen että tunsin oloni pikkasen seksikkäämmäksi, ajattelin seksiä ja miestä päivän mittaan, tein lantionpohjatreeniä, koskettelin aikaisempaa enemmän miestä kun hän oli kotona. Lisäksi sovimme, että mies ei tee enää aloitteita seksiin, vaan minun pitää tehdä ne (piti neuvotella siitä montako kertaa viikossa niitä pitää vähintään olla, ja neuvoteltiin myös siitä mitä miehen pitää tehdä, eli meidän tapauksessa hänen piti olla läheisyyshetkissä mukana vaikka ne ei johtaisikaan seksiin). Voi olla että se ei sovi sellaiselle joka erityisesti syttyy siitä kun mies on aktiivinen, mutta mulle se vallassa oleminen sopi hyvin. Aiemmin olin ottanut etäisyyttä mieheen ettei sille vaan tulisi mieleen että peitto heiluu taas illalla.



Tietty sitten on myös hormonaaliset tekijät. En lopettanut imetystä, vaan sain halut heräämään muuttamalla tuota "valtakuviota".

Siis onko teillä viikonloputkin aikataulutettu ja päiväohjelma suoritetaan rutiininomaisesti, on puisto, hesari, päiväuni ja viikon akti. huh huh.

Ei mikään ihme, ettei äidit jaksa. Ottakaa rennosti, jättäkää pakolliset aikataulut, tehkää jotain hassua, jättäkää jotain kotityötä tekemättä. Viekää lapsi mummolaan ja rakastelkaa koko ilta.

Nimimerillä: ei kostu kelloa katsomalla.

Meillä tapana, että mies vie lapsen viikonloppuna puistoon ja minä jään kotiin laittamaan ruokaa ja ehdin siinä sivussa usein lukea Hesarinkin tms. pientä "omaa aikaa". Tulevat syömään, jonka jälkeen lapsi menee päiväunille ja meillä on parisuhdeaikaa...

olisi kamalaa, jos tärkein ihmissuhteeni olisi pelkkää lihan piilottamista.



Oikeasti: seksi on tärkeää, mutta ei se ole sama asia kuin parisuhde! Haluan olla (ja onneksi olen) miehelle muutakin kuin pelkkä panopatja.

Anna hänen lukea tämä keskustelu.



Ensinnäkin, tuo vaihe on todellakin vaihe ja menee ohi. Imettävällä äidillä tai ihan pienen lapsen äidillä, jonka päivä menee lähikosketuksessa lapsen kanssa läheisyyskiintiö täytyy helposti. Aivan samoin kävi meillä lasten ollessa pieniä. Kun lapset alkoivat tutkia ympäristöään ja suunnata mielenkiintonsa muualle kuin äitiin helpotti. Halut palasivat ja tarve läheisyyteen puolison kanssa löytyi uudelleen.



Toivon siis miehellesi viisautta ja kärsivällisyyttä. Pienen lapsen äiti tarvitsee omaa aikaa ja rauhaa, yksinäisyyttäkin vastapainoksi lapsen hoivaamiselle. Se ei tarkoita etteikö hän rakastaisi puolisoaan ja lapsensa isää.

No kyllä meillä kaikilla on nälkä lounasaikaan ja kyllä, lapsi on tottunut nukahtamaan aika pian lounaan jälkeen. Kiva jos teillä aikuiset ja lapset jaksaa kiukuttelematta ja riehumatta ilman mitään aikatauluja, meillä ei. Aikaa ei edes tarvitse katsoa kellosta, kun oma kroppa/lapsen ilme kertoo, mikä nyt on tarpeen.



Eli pisimmän putken sellaista aikaa, että ei roiku minussa saan juuri tällä järjestelyllä. Hesarin lukeminen rauhassa on yksi niistä asioista, joista nautin ja jonka äärellä olen ikäänkuin oma vanha itseni.



Yhteinen aika miehen kanssa ei aina tarkoita seksiä. Se että ehditään tuolloin juttelemaan luo läheisyyttä, jonka voimalla sitä saattaa jaksaa harrastaa seksiä jossain sopivassa välissä.

No kyllä meillä kaikilla on nälkä lounasaikaan ja kyllä, lapsi on tottunut nukahtamaan aika pian lounaan jälkeen. Kiva jos teillä aikuiset ja lapset jaksaa kiukuttelematta ja riehumatta ilman mitään aikatauluja, meillä ei. Aikaa ei edes tarvitse katsoa kellosta, kun oma kroppa/lapsen ilme kertoo, mikä nyt on tarpeen.

Eli pisimmän putken sellaista aikaa, että ei roiku minussa saan juuri tällä järjestelyllä. Hesarin lukeminen rauhassa on yksi niistä asioista, joista nautin ja jonka äärellä olen ikäänkuin oma vanha itseni.

Yhteinen aika miehen kanssa ei aina tarkoita seksiä. Se että ehditään tuolloin juttelemaan luo läheisyyttä, jonka voimalla sitä saattaa jaksaa harrastaa seksiä jossain sopivassa välissä.

Lisättäköön vielä, että mitään näppärää hoitajamummoa ei ole.