Kotiarestia en oo koskaan käyttänyt.Eikö se ole aika vanha tapa?
Mulla on tapana sen sijaan positiivisella tavalla ottaa negatiiviset asiat käsittelyyn,en silloin korota ääntä vaan ihmettelen lähinnä ja keskustelen miksi lapsi on tehnyt negatiivisen teon.Ymmärtääkö hän itse mitä on tehnyt jne.Jos ongelma toistuisi ottaisin kovemman asenteen,onneksi meillä riittää aina yksi kerta.
Kommentit (4)
meillä lapset haluavat välillä kotiarestia vaikka minä en sitä ikinä muista valvoa.
mitä sillä on väliä onko tapa uusi vai vanha?
Olen kyllä iloinen sun ja jälkikasvusi puolesta, että yksi juttelukerta riittää teillä negojen asioiden kohdalla, ihanan helppoa varmasti!
Tyttö on aikamoinen kyläluuta, joten toimii kuin tauti ja on helpompi jutellakin kun on joskus kotona ;-)
Ei tunneta kotiarestia meilläkään. Puhun lapsille ja nuorille. Jos teini menee tekemään hölmöyksiä, hän ei jätä niitä tekemättä uudelleen siksi, että saa vanhemmat raivostumaan. Vetoan tunteeseen, järkeen.
Siihen mennessä kasvatustyöstä on suurin pohja jo tehty, kotoa voi antaa turvaa ja ohjeita, ei enää rakentaa uutta ihmistä.