kehitysvammaisten parissa työskenteleville kysymys käytösongelmista

Yleensä he ovat sosiaalisia ja tuleva toimeen ihmisten kanssa. Voisi tietenkin ajatella, että he kun ovat sieltä lievimmästä päästä kehitysvammaisia, että silkkaa turhautumistaan alkaisivat pomottaa.

Downiin kuuluu hyvä sauoriutumiskyky yksinkertaisista rutiininomaisista tehtävistä ja he ovat sosiaalisesti sopeutuvia. muilla kehitysvammaisilla voi olla käytösongelmia, haastavaa käytöstä ja autistisuutta ja Down luultavasti turhautuu kun heidän ja asuintoverien tasot eivät kohtaa ja moni asia on downille melko selvää että niin tai näin ei pidä toimia mutta muille taas ei. Tähän asiaan auttaa se, että jaetaan kehitysvammaisia asumismuodoissa siten, että ne vaikeammat kehitysvammaiset asuvat valvotummin ja ohjatummin ja down taas saa asua sellaisessa yksikössä jossa vähemmän valvontaa ja enemmän asiakkaan omaa vastuuta asioista. tasoerot ja niistä johtuva turhautuminen johtaa herkästi ohjaajaan tukeutumiseen kun kaverit ei oikein ole downin kanssa tasavertaisia. mutta jos jossakin on enimmäkseen downeja ja muita hyvin sopeutuvia kehitysvammaisia niin tuo käytös ei ole mitenkään tyypillistä silloin.

Ne vähemmän vammaiset. Ja usein downit on niitä. Sen takia ne on valikoitiuneet opettajien tueksi jne. Myös siksi, että downit usein ovat itse kiintyneitä sääntöihin ja kykenevät tajuamaan niiden pointin (toisin kuin esim autisti, joka kiintyy sääntöön, muttei tajua sen pointtia eikä pusty soveltamaan sitä.) ja yleensä heitä rohkaistaan tähän ja sen nhdään vastuunottona, eikä päällepäsmäröintinä tai rajattomuutena.

Autisteilla on yleensä omat ryhmänsä ja asuinyksikkönsä ja jos ne downien kanssa samaan joutuu, niin hyvin tyypillistä on, että down pomottelee, ellei down-henkilöllä itselläänkin ole lisänä myös autismi.





Mutta entäs jos Down käy kerhossa tai ryhmässä jossa hän on ainoa kehitysvammainen ja muilla on esim epilepsia tai muita oireita mutta muuten ovat tavallisia tai melko tavallisia. Down ei heidän seurassaan ole vaan ohjaajan apuna ohjaa niitä n.s tavallisia ikäisiään ihmisiä joilla ei ole välttämättä muuta ongelmaa kuin epilepsia tai joku oppimisen, hahmottamisen ym häikkä.







jotkut on jättäneet sen ryhmän ja siellä käynnin juuri tuon hankalaksi kokemansa downin vuoksi. Onko Down sitten ylivertainen suhteessa n.s tavallisiin ihmisiin ja onko sellaisella keskivertoihmistä parempi kyky huomioida muut ihmiset ja pitää yllä järjestystä?

jos et tykkää semmosista.

kehitysvammaset ylipäätään on rasittavia, olipa down tai ei. ihan yhtä lailla myös pomottelijakehareita löytyy niistäkin joilla ei oo down. oon nähnyt tapauksen jolla ei ole down vaan joku muu kehitysvamma, mutta pomottelee ja määräilee muita ja oli osittain tuon tyypin takia pakko lopettaa 2 vuotta sitten eräs ryhmä. tuo siis ei ollu down vaan muu kehitysvammainen.







eikö teitä muita häiritse se kun kehitysvammaiset, olipa niillä diagnoosina mikä vain, pomottelee myös niitä joilla on normaali äly tai lievempi kehitysvamma?





ja vaikka ne ei minua pomottelisi niin minua häiritsee se kun joitakin muita komentelevat jatkuvasti. kehitysvammaset on rasittavia enkä tykkää niistä yhtään.

eivät ole vertaisia keskenään ja parasta on aspergerille käydä joko aspergerien tai tavisten ryhmissä jos kehitysvammaiset ärsyttää ja häiritsee noin paljon.

Ne on pelottavia. Toki kehitysvammaisia on niin eri tasoisia. Itse olen kasvanut cpvammaisen ihmisen lähettyvillä mut pää toimii hänellä joten osaa ihan kaikkia vammaisia pelätä. Mut esim. down ihmiset on pelottavia, en vain pidä niistä. En todellakaan haluisi et mun lapset kasvaa sellaisen paikan lähellä jossa nitä on paljon, koska niiden käytös saattaa toisinaan olla arvaamatonta. Toisaalta en mä silti lapsilleni sano et on kyseessä outo tapaus ja työharjottelussakin oli yksi down poika mulla joskus kun olin töissä pienessä ravintolassa. Ihan ok viikko oli mut oli se silti pelottavaa kun pojasta ei ottanut mitään selvää ja sit siinä koitat ohjata aikuista nuorta miestä joka ei osaa oikein vastata mihinkään ja käytös oli outoa. Eli musta itestähän se lähtee, mut varmaan se etten tiedä tai ole kokenut niiden kanssa olemista, tekee sen etten tykkää..

Lapsi on autistinen ja agressiivinen. Mitä suosittelitte?

http://keskustelu.suomi24.fi/t/13523251#comment-78636576

se on muuten joissakin tapauksissa totta että downit pyrkii pomottamaan ja muutenkin ovat rasittavia pitemmän päälle muutenkin.

se on muuten joissakin tapauksissa totta että downit pyrkii pomottamaan ja muutenkin ovat rasittavia pitemmän päälle muutenkin.

kysyin tuosta downien pomottelusta terapeutilta ja terapeutti sanoi, että siitä on monet muutkin, esim downien läheiset ja dukulaiset ja esim opettajat sanoneet, että pomottamista tapahtuu ja monet ihmiset kokee sen rasittavana. Mutta se liittyy siihen, että downilla on ongelmia kielellisessä kommunikaatiossa ja tuo käytös ei ole pahuutta, vaan down yrittää päästä mukaan tilanteeseen. Jos muuten ei pääse, hän turvautuu pomotteluun.







onko teistä joku n.s ammattilainen sitten joskus tietoisesti värvännyt downin valvomaan, ohjaamaan ja pitämään järjestystä jne muille vammaisille, esim autistille? jos on niin miten on mennyt ja onko ollut toimiva ratkaisu?









Down sopii kyllä ohjaamaan esim lapsia tai itseään vaikeammin kehitysvammaisia, esim just vaikeasti autistisia tai esim Rettin tai Angelmanin oireyhtymää tai AGU-tautia jne potevia. Mutta lievästi kehitysvammaisia tai neuropsykiatrisia asiakkaita, mielenterveysongelmaisia aikuisia jne en suosittele downin alkavan ohjata. moni sellainen voi loukkaantua kun downia pidetään parempana ja vastuullisempana kuin heitä. Neuropsykiatrisia ja psykiatrisia sekä lievemmin kehitysvammaisia ohjaamaan paras vaihtoehto on terve ihminen.

ja läksin pois eräästä ryhmästä kun down alkoi pomotella ja ruveta ohjaajan apulaiseksi ja oli niin leuhka ja leso kuin voi olla. mutta hän oli sitä sen takia kun hänen tavallisen työpaikan työkaverinsa joka arvostaa downeja enemmän kuin aspergereja oli hänet siihen värvännyt.

Minua ei ainakaan Down-mongoloidit komentele se on ihan varma!!!!!

Näin se on: yleensä Downin syndroomaisia kehoitetaan ja rohkaistaan huolehtimaan toisista ihmisistä mutta esim Aspergereja kehoitetaan huolehtimaan vain omista asioistaan.

tää on tuttua mulle: jos sanon osaavani jotakin, liittyipä se mihin asiaan tahansa, kukaan ei halua minun kanssa yhdessä tehdä mitään eikä huoli minun apuani. Mutta jos jossakin muualla sitä teen, esim omassa kotonani niin sitä vastaan ei kellään ole mitään.

Mutta jos Down jotakin haluaa tehdä niin nimenomaan downin kanssa yhdessä halutaan tehdä ja annetaan vastuuta ja huolitaan HÄNEN apu kaikkeen siihen mitä nyt yleensäkin ihmiset voi tehdä.

Minun kanssa ei kaikki esim lääkärit tai hoitajat halua jutella mistään eikä edes hoitaa minua, mutta downin kanssa jutellaan ja downia pidetään jopa lempi potilaana ja oletetaan vaikka että jonkun Downin nimi olis vaikka Riikka, niin kun hän saapuu jonnekin polille potilaaksi niin ylilääkäri saattaa sanoa: "Voi että, meidän Riikka, lempipotilaani!" ja jopa halata häntä.

mutta, jos minä tulen niin sama henkilö tylysti vaan lemppaa minut pois osastoltaan ja antaa jonkun muun hoidettavaksi koska ei halua kohdata minua, ei nähdä minua eikä olla kanssani tekemisissä. Hän hoitaa vain minua kodkevat paperiasiat, ei muita. Hän ei koskaan suoraan edes keskustele kanssani vaan kaikki mitä haluan tietää kulkee minulle hoitajan, psykologin, kollegan tai muitten välikäsien kautta.

Että näin!

Down-ihmiset ovat hyviä sosiaalisilta taidoiltaan vaikkeivat oppisi lukemaan. Aspergerihmisest sen sijaan ovat huonoja sosiaalisilta taidoiltaan, mutta oppivat lukemaan. Aspergerihmiset tarvitsevat tukea sosiaalisten taitojen oppimiseen. Epäsosiaalinen käytös on heillä siis yleistä ja he tarvitsevat harjoitusta, jota Down-ihmiset harvoin tarvitsevat.