Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En voi muuttaa miesystäväni kansa yhteen hänen lapsensa takia.
03.11.2012 |
Tai oikeastaan sen takia miten lapsi on kasvatettu, tai siis ei ole kasvatettu (ja mies on ylpeä vapaasta kasvatustavastaan). Ongelmaa ei olisi, jos minulla ei olisi lasta. En vaan millään keksi hyvää selitystä omalle lapselleni, että miksi hänen täytyy mennä klo 21 omaan huoneeseensa, mutta miehen lapsi saa pelata tai katsoa vielä klo 23 dvd:tä niin halutessaan ja nukkua sohvalla jos siihen kesken ohjeman nukahtaa. En myöskään osaa selittää lapselleni että miksi hänen täytyy syödä ruoka keittiön pöydän ääressä eikä olohuoneessa, niinkuin miehen lapsi tekee. Miehen lapsen ei myöskään tarvitse mennä kouluun, jos ei jaksa, minä en anna oman lapseni olla poissa koulusta ellei ole sairas. Näitä esimerkkejä on lähes joka asiasta mitä lastenkasvatuksessa vaan voi tulla vastaan. Miehen lapselle ei saa laittaa mitään sääntöjä, hän ei kuulemma sopeudu niihin.
Minäkään en ole mikään tiukka kasvattaja. Lapsen ei tarvitse mennä nukkumaan klo 21, vaan hän voi omassa huoneessaan leikkiä, piirtää, lukea tms, rauhallista, ja käy sitten nukkumaan kun itse haluaa. Välillä saa syödä myös olohuoneessa, mutta ei joka ateriaa joka päivä.
Molemmat lapset ovat n. 10-vuotiata. Kaikki muut asiat miesystävän kanssa menee todella hyvin, mutta tämä asia mättää. Yhteisiä lapsia ei olla tekemässä. Lasten takia on ilmeisesti pakko luopua yhteenmuuttosuunnitelmista.
Kommentit (17)
Siksi antaa tehdä sen mitä tykkää.
Meidän 9v katsellut sukulaisten toimintaa jossa lapsi määrää vanhempia ja tyrannisoi ja on tedennut että kivempi asua meillä kun meillä on niin hyvät säänöt ja meillä välitetään. Tuntui hyvältä tietää että lapsi kokee olevansa turvassa.
Sukulaislapsi vielä nuorempi ja hakkaa/potkii/sylkee venhempiensa päälle, saa pelata rajattomasti ja yleisiä hyviä tapoja ei tarvitse noudattaa eikä öasta rnagaista huonosta käytöksestä. Leluilla ja peleillä lahjotaan ja niitä saaa viikoittain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vapaan kasvatuksen ongelmat eivät yleensä ainakaan vähene murrosiässä. Et halua olla todistamassa sitä vaihetta.
Nuo teidän kasvatuserimielisyytenne kuulostavat kyllä niin isoilta ettei niitä saada sovittua. Ja sitä paitsi miehen pitäisi tehdä muutokset jo ennen kuin asutte saman katon alla, muutenhan lapsi laittaa kaikki muutokset sinun syyksesi.
Kuulostaa jopa siltä, että mies etsisi sopivaa syntipukkia, jolle lapsi raivoaa sitten, kun tulee kaikkia uusia rajoituksia.
Meilläkin yksi lapsista on monta kertaa kertonut tuntemastaan perheestä, jossa lapset saavat tehdä mitä haluavat. Lapsi lisää siihen usein, että on onnellinen siitä, että meillä lapset eivät saa tehdä kaikkea mitä haluavat.
Uusperheen äitinä sanon sulle ap ihan samaa kuin nämä monet järkevät ihmiset tässä edellä. Ymmärrän, että sydän vetää ja kaipuu yhteiseen arkeen on varmaan joskus kovakin. Silti on hienoa, että pystyt näkemään jo ennalta sen, että yhteiselonne olisi vaikeaa.
Uusperheen muotoutuminen on aina haastava, vuosien mittainen prosessi. Jos lapset ovat ihan erilaisia keskenään tai jos perheiden tavat, säännöt tai arvot ovat olleet aivan erilaisia, siitä uusperheestä ei välttämättä koskaan tule perhettä.
Itse viisi vuotta uusperheäitinä eläneenä olen monesti todennut, että meidät pelastaa se, että me mieheni kanssa ajattelemme lasten kasvatuksesta ja yhteisistä pelisäännöistä niin samalla tavalla. Kun jo lasten kanssa saa vääntää ihan arkisista asioista - nukkumaanmenoajasta, syömisestä, hampaidenpesusta -, olisi tosi raskasta käydä se sama keskustelu joka kerta kahteen kertaan, ensin miehen ja sitten lapsen kanssa.
Älä muuta yhteen. Viettäkää yhdessä lomia ja viikonloppuja, myös lasten kanssa. Jos sinun ja hänen rakkaus kestää, elätte kahden aikuisen yhteistä elämää sitten joskus myöhemmin.
Tuohon kuvioon et voi muuttaa lapsesi kanssa. Miksi ette voisi asua omissa luukuissanne, ja jakaa vapaita hetkiä ja lomia yhdessä? Jos todella olette ne oikeat toisillenne, voitte kyllä odotella sen n. 8 vuotta, ja lasten aikuistuttua muuttaa yhteen.
Jos se sun miehesi ei osaa kasvattaa lastaan, niin ei se lapsen vika ole. Eli et voi muuttaa yhteen miehesi kanssa hänen itsensä takia. Älä lasta syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Loppu onkin sitten miehen piiloarvostelua. Miksi olet yleensä yhdessä miehen kanssa jota et arvosta?
Ensin sanot, että miehen lapsi on syy siihen, ettette voi muuttaa yhteen. Sitten korjaat, että syy on siinä, miten lapsi on kasvatettu. Kuka on kasvattanut?
Yrität nyt jotenkin ulkoistaa ongelman, joka oikeasti on se mies. Hän on sen lapsen kasvattaja ja täysin syyllinen tuohon hommaan. Onneksi ette ole hankkimassa yhteisiä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä luopuisin myös ukosta
Yhdyn edelliseen mielipiteeseen.
On takuulla varmaa, että tämä ei jää ainoaksi ristiriidaksenne.
Toki on hieno havaita, että teet jo nyt järkeviä johtopäätöksiä, vaikka uudessa suhteessa ei ongelmia vielä tunnu olevankaan.
Ehdottomasti jätät yhteenmuuton tekemättä.
Kenties joskus, jos mies itse yhteenmuuttoa vielä kovasti haluaa, voit pitää kynnyskysymyksenä omia kasvatusperiaatteita ja niiden siirtämistä myös yhteiseen kotiin. Pitkän päälle näistä hyötyy myös miehen poika, mikäli tähän epätodennäköiseen tilanteeseen päädytte.
Tässä jos missä punnitaan, onko sinulle tärkeämpi miesystävä vai oma lapsesi
Uusperheet eivät ole helppoja muutenkaan mutta jos tuo on lähtökohta niin eihän siitä mitään tulisi. Molemmilla lapsilla pitäisi olla samat säännöt.
Jos miehesi luulee tuota lapsen rakastamiseksi niin ampuu kyllä omaan nilkkaan myöhemmin. Tuo on rajatonta välinpitämättömyyttä lasta kohtaan. Mies vain menee sieltä missä aita on nurin, kurinpito kun on ikävää ja vaatii vähän vaivannäköä.
Miksi sinä muuten edes haluaisit muuttaa yhteen? Eikö sinulle riitä elo omissa kodeissa? Etenkin kun sinullakin on lapsi? Olisiko parasta lapsellesi asua tuollaisessa tilanteessa ? Vai mietitkö nyt vain itseäsi ja haluasi asua jonkun ukon kanssa?
Minä en muuttaisi, missään tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sun lapselle niin väärin. Yhteisiä linjoja täytyy olla uusperheessä. Usko pois - miehellä tulee vielä olemaan ISOJA ongelmia lapsen kanssa tämän takia...huhu... t uusperheessä elänyt jo 13vuotta missä oli 3+2 lasta alussa.
että uusperheeseen ei siirretä yhtä (toisen vanhemman) kasvatusmallia vaan luodaan omat, yhdessä sovitut uusperheen säännöt.
Sitten varsinaiseen tapaukseen eli ongelmana on - niin kuin moni muu jo sanoi - tämä miehesi. Ei miehen lapsi vaan miehesi. Mies ei ota vastuuta lapsesta, ei hänen kasvatuksestaan, kehityksestään eikä tulevaisuudesta. Hän antaa lapse ajelehtia, koskoa ei itse jaksa olla vanhempi.
Vaikka mies haluaisi muuttaa yhteen ja sopisi, ettei tapaa lastaan kuin jossakin muualla (ja tässäkin kohtaa täytyisi miettiä, minkälainen mies olisi valmis hylkäämään oman lapsensa tuolla tavalla), niin eihän tuo perusongelma muuttuisi mihinkään. Hän ei jaksa olla aikuinen sinunkaan lapsellesi. Hän ei siis aseta rajoja, eikä kykene olemaan turvallinen. Lapsi saisi mennä ja tehdä mitä vaan, aina kun sinä olet poissa. Toisin sanoen asuisit miehen kanssa, joka elää omaa elämäänsä ja sinun on hoidettava lapsesi täysin yksin - jopa ihan hoitajia myöten, vaikka mies kotona olisikin. Et voisi missään tilanteessa luottaa, että mies huolehtisi lapsestasi, kun ei huolehdi omastaankaan.
Teillä on iso arvoristiriita, joka ei johdu vain lapsista. Se arvoristiriita jatkuu, vaikka lapset lentävät pesästä. Toinen saa rahaa mankumalla, maksetaan vuokrat ja hoidetaan lapset, reiluako sekin? Uskon, että tällainen arvoristiriita näkyy myös kaikessa muussakin, rahan käytössä, omissa menoissa, luottamuksessa ylipäätään. JOs lapsi saa ihan huvikseen lintsata koulusta, niin eiköhän miehen omakin moraali ole löyhä tällaisissa asioissa esim. pettämisessä. MIes ei selvästi kunnioita auktoriteetteja, sovittuja asioita, sopimuksia tai sääntöjä.
Ihanko todella haluat edes seurustella tämän miehen kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se joka haluaa enemmän yhteenmuuttoa. Ottaa asian lähes joka päivä puheeksi. Sanoo ymmärtävänsä kasvatusristiriidan, mutta uskoo, että pystyttäisiin asiat yhdessä sopimaan sitten kun muutetaan yhteen. Minäkin uskoin aluksi, mutta en usko enää enkä halua alkaa asioita selvittää ja sopia vasta sitten kun on liian myöhäistä perääntyä. Mitä sitten jos asioista ei päästäkään yhteisymmärrykseen. Asutaan erillään niin kauan että asiasta päästään yhteisymmärrykseen, vaikka sitten siihen asti että lapset muuttavat omilleen. Ehkä olen pessimisti kun ajattelen näin.
Tämä on niin vaikea tilanne...
-ap
on se, että muutatte yhteen 8 vuoden kuluttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vapaan kasvatuksen ongelmat eivät yleensä ainakaan vähene murrosiässä. Et halua olla todistamassa sitä vaihetta.
Nuo teidän kasvatuserimielisyytenne kuulostavat kyllä niin isoilta ettei niitä saada sovittua. Ja sitä paitsi miehen pitäisi tehdä muutokset jo ennen kuin asutte saman katon alla, muutenhan lapsi laittaa kaikki muutokset sinun syyksesi.
en missään nimessä muuttaisi yhteen, vaikka mies haluaisikin. Ajattele oman lapsesi tulevaisuutta. Ehkä sitten kun lapset ovat vanhempia ja jo murrosiän ohittaneita, mutta siihen on toki pitkä aika.
Voitte sopia säännöistä mitä ne yhdessä asuessa olisivat(esim. Nukkumaanmenoajat) ja testaa pystyykö mies noudattamaan niitä esim 3kk. Sitte on enempi mille yhteenmuuttopäätöstä perustaa.
Alue: Aihe vapaa
Miten voit vaan katsoa sivusta miehesi tapaa laiminlyödä lapsensa hyvinvointi ja etenkin tehdä karhunpalvelus tulevaisuudessa. Nyt selität miehelles ettei lasta VOI kasvattaa noin! Jollei usko niin velvollisuutesi on tehdä lastensuojeluilmoitus!