Haetko työttömyyskorvausta vai elätkö mieluummin pompottelun ulkopuolella?

työelämän ulkopuolelle jättäytymisen. Vaatimaton elintaso.

avulla opiskelen työttömän omaehtoisena opiskeluna uuden ammatin, jolla saan mitä todennäköisimmin töitä seuraavaksi yli 20 vuodeksi, eläkeikään asti. kyseessä hoitoala.

downshiftaan vajaakuntoisuuteni vuoksi.

Työttömyyskorvausta olen hakenut aina kun on ollut mahdollista. Ei minua ole silti ole mitenkään pomputettu, kun olen ollut niin reipas ja ahkera työnhakija.

Me elämme molemmat...mies ja minä...ihan omilla säästöillä+osingoilla. Eli emme käy töissä ja emme ole työttömiä työnhakijoita eli ei ole liiton rahoja tai työkkärirahoja.

Asumme jo maksetussa omistusasunnossa ja emme tarvitse mitään asumistukea.

Emme myöskään ole sossun asiakkaita vaan pärjäämme ihan itse.

Emme tee myöskään pimeästi töitä.

Lapsilisät saamme 2 lapsesta...ei muuta yhteiskunnan apua tai tukea.

Hyvin pärjätään.

Lopetin työkkärin, harvakseltaan osa-aikatyötä. Kuulusteluista vapaa.

Haen välillä työmarkkinatukea, mutta en kesäisin. Toimeen tullaan hyvin pelkillä miehenkin tuloilla, mutta mielelläni menisin esim. osa-aikatöihin. Työaikojen suhteen olen kuitenkin vaativa, koska käyn viikoittain terapiassa ja haluan tapaamiset päiväsaikaan. Työnantajat eivät suhtaudu ilolla siihen, että minulle oma hyvinvointi on ykkösprioriteetti.

Olen valinnut elää pompottelun ulkopuolella. Teen silpputöitä ja tulot ovat välillä olemattomat, mutta elän mieluummin pienillä tuloilla näin kuin stressaan nykytyön muotoja ymmärtämättömän työkkärin kanssa.