Lue keskustelun säännöt.
Miksi teidän perheessä ei saa olla koneella kuin 30-60min tai katsoa telkkaria per päivä?
Kommentit (23)
että löytyy esimerkkejä tietokoneen ääressä roikkumisen haitallisuudesta.
Sukulaispoika(nyt jo kolmekymppinen mies) oli lpasena ja nuorena aina tietokoneen kimpussa. Ei harrastuksia, ei kavereita, ei muuta elämää, lukeminen taisi olla ainoa aktiviteetti tuon lisäksi. Nyt kolmekymppisenä on syrjäytynyt, työtön, eristäytynyt ja asuu edelleen vanhempien kanssa.
Meillä ei olla kellontarkkoja, mutta n.tunti päivässä on alakoululaisilla tietokoneaikaa ja vähintään se aika minkä on käyttänyt koneella, täytyy käyttää liikuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi ei itse tiedä kohtuutta, siksi vanhemmat asettavat rajat. Isompi osaa jo itse sovitella tietokoneaikansa.
Mielikuvitusleikit ovat paljon parempaa ohjelmaa kuin tietokoneella tai tv:n ääressä istuminen.
ei olla rajoitettu mitenkään pojan telkkarin katsomista eikä pelaamista, nykyisin on jo 17v lukiolainen.
TV:n ja tietokoneen käytön suositus (lapsille) on 2h/vko yhteensä. Meillä on parempaakin tekemistä kuin istua ruudun edessä päivästä toiseen. Siksi.
En antaisi lapsen lukea kirjaakaan tuntitolkulla joka päivä. Kohtuus kaikessa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotka rajoittavat lastensa ruutuaikaa. Meillä lapsi ei katso telkkaria, mutta sai pelikonsolin eikä tekisi muuta kuin pelaisi. Joka ikinen hetki. Aamuisin hän herää aina meitä aiemmin, ja kun ennen tuli kainaloon jatkamaan unia, hiipii nyt alakertaan pelaamaan. Tultiin mistä tahansa, niin pyytää aina peliä itselleen.
Jos olisin tiennyt, mikä riesa pelistä tulee, ei sitä oltaisi koskaan meille hankittu. Koko ajan pitää kontrolloida tuota pelaamista, että se pysyisi edes jotenkin kohtuuden rajoissa. Eikä se aina pysy; joskus lapsi pelaa kaksikin tuntia putkeen, mikä on ihan liikaa nelivuotiaalle.
En antaisi lapsen lukea kirjaakaan tuntitolkulla joka päivä. Kohtuus kaikessa!
Vaan luin kirjaa tuntitolkulla. Käski mennä pihalle leikkimään, minähän kilttinä tyttönä menin... kirja kainalossa. Musta oli vaan niin mieluista lukea kirjaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidät vain aloittamasi tiukan linjan ja hetken päästä huomaat ettei lapsi edes pyydä lupaa pelaamiseen. Meillä oli jatkuavaa taistelua pelimääristä, mutta kun pidettiin linjamme, ei lapsi enää ruinannut. Tiesi ettei kuitenkaan saa pelata. ;) Nyt sitten joskus pelaa 2-3 krt/vk ja joskus menee kuukausi (ylikin) ettei koske koko pelikoneeseen. Ikää 6 v.
jotka rajoittavat lastensa ruutuaikaa. Meillä lapsi ei katso telkkaria, mutta sai pelikonsolin eikä tekisi muuta kuin pelaisi. Joka ikinen hetki. Aamuisin hän herää aina meitä aiemmin, ja kun ennen tuli kainaloon jatkamaan unia, hiipii nyt alakertaan pelaamaan. Tultiin mistä tahansa, niin pyytää aina peliä itselleen.
Jos olisin tiennyt, mikä riesa pelistä tulee, ei sitä oltaisi koskaan meille hankittu. Koko ajan pitää kontrolloida tuota pelaamista, että se pysyisi edes jotenkin kohtuuden rajoissa. Eikä se aina pysy; joskus lapsi pelaa kaksikin tuntia putkeen, mikä on ihan liikaa nelivuotiaalle.
ei osaa sitten ohjata elämäänsä muuten kuin tiukilla säännöillä.
Kai niillä on itselleenkin elämä noin rajoitettu minuutilleen: esileikkejä 7 minuuttia.
Suihinottoa 1,5 minuuttia.
Yhdyntä.
Suihkuun 6 minuutiksi.
Kakkaaminen 3 minuuttia.
Aamupala 20 minuuttia..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kulkenut paljon noita nipojen lapsia kylässä ja omia lapsia ärsyttää kun ne ei haluais tehdä muuta kuin pelata. 90-luvulla kun ei noita pelejä vielä ollut, oli esikoisella semmoisia kavereita, jotka halus kattoa vain videoita kun kotona ei saanut katsoa.
Tosi rasittavaa kun omat lapset haluais leikkiä niiden kavereiden kans. Kun se pelaaminen ei meillä ole mikään kielletty hedelmä.
Pidät vain aloittamasi tiukan linjan ja hetken päästä huomaat ettei lapsi edes pyydä lupaa pelaamiseen. Meillä oli jatkuavaa taistelua pelimääristä, mutta kun pidettiin linjamme, ei lapsi enää ruinannut. Tiesi ettei kuitenkaan saa pelata. ;) Nyt sitten joskus pelaa 2-3 krt/vk ja joskus menee kuukausi (ylikin) ettei koske koko pelikoneeseen. Ikää 6 v.
jotka rajoittavat lastensa ruutuaikaa. Meillä lapsi ei katso telkkaria, mutta sai pelikonsolin eikä tekisi muuta kuin pelaisi. Joka ikinen hetki. Aamuisin hän herää aina meitä aiemmin, ja kun ennen tuli kainaloon jatkamaan unia, hiipii nyt alakertaan pelaamaan. Tultiin mistä tahansa, niin pyytää aina peliä itselleen.
Jos olisin tiennyt, mikä riesa pelistä tulee, ei sitä oltaisi koskaan meille hankittu. Koko ajan pitää kontrolloida tuota pelaamista, että se pysyisi edes jotenkin kohtuuden rajoissa. Eikä se aina pysy; joskus lapsi pelaa kaksikin tuntia putkeen, mikä on ihan liikaa nelivuotiaalle.
ruudun ääressä pitäisi kököttää kauemmin.
Meillä on lapsilla 60 min telkkariaikaa per päivä. Sen saa käyttää putkeen illalla tai aamulla (käytännössä vain viikonloppuisin) tai jakaa kahteen osaan, illalla 30 min ja aamulla 30 min.
Lisäksi molemmilla on 2 pelipäivää viikossa, kumpanakin päivänä max. tunti.
Tosin meidän lapsilla on niin paljon muutakin puuhaa ja toimintaa, etteivät läheskään joka päivä/viikko edes käytä ruutuaikojaan. Ajattelevat, että ne ovat hyvää ajanvietettä, kun ei ole muuta tekemistä tai ulkona on tosi kurja ilma tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kulkenut paljon noita nipojen lapsia kylässä ja omia lapsia ärsyttää kun ne ei haluais tehdä muuta kuin pelata. 90-luvulla kun ei noita pelejä vielä ollut, oli esikoisella semmoisia kavereita, jotka halus kattoa vain videoita kun kotona ei saanut katsoa.Tosi rasittavaa kun omat lapset haluais leikkiä niiden kavereiden kans. Kun se pelaaminen ei meillä ole mikään kielletty hedelmä.
Pidät vain aloittamasi tiukan linjan ja hetken päästä huomaat ettei lapsi edes pyydä lupaa pelaamiseen. Meillä oli jatkuavaa taistelua pelimääristä, mutta kun pidettiin linjamme, ei lapsi enää ruinannut. Tiesi ettei kuitenkaan saa pelata. ;) Nyt sitten joskus pelaa 2-3 krt/vk ja joskus menee kuukausi (ylikin) ettei koske koko pelikoneeseen. Ikää 6 v.
jotka rajoittavat lastensa ruutuaikaa. Meillä lapsi ei katso telkkaria, mutta sai pelikonsolin eikä tekisi muuta kuin pelaisi. Joka ikinen hetki. Aamuisin hän herää aina meitä aiemmin, ja kun ennen tuli kainaloon jatkamaan unia, hiipii nyt alakertaan pelaamaan. Tultiin mistä tahansa, niin pyytää aina peliä itselleen.
Jos olisin tiennyt, mikä riesa pelistä tulee, ei sitä oltaisi koskaan meille hankittu. Koko ajan pitää kontrolloida tuota pelaamista, että se pysyisi edes jotenkin kohtuuden rajoissa. Eikä se aina pysy; joskus lapsi pelaa kaksikin tuntia putkeen, mikä on ihan liikaa nelivuotiaalle.
Minä kiellän ihan suoraan pennuiltani pelit jos sikseen tulee. Ei tartte aikatauluja ja joskus katselee pidemmän ajan.
Omat pennut harrastaa, tekee mielikuvitusjuttuja yms. Ei todellakaan tartte sanoa että milloin pelataan ja miten kauan se kone saa olla auki.
8
Meillä esikoinen on syntynyt 92 ja silloin jo kävi esim. lestadiolaislapsia katsomassa telkkaria salaa. Eivät olisi muuta tehneet. Sitten lapsia, jotka olis halunneet katsoa vain piirrettyjä videoilta kun kotona ei saanut katsoa, hyvä kun pikkukakkosta.
Nuoremmilla on ollut ongelmanan näitä kavereita, joiden kotona on esim. läppäri ja pleikalla ei saa pelata kuin yhtenä päivänä 2 tuntia. Tai joka päivä puoli tuntia. Meillä ollaan silmät selällään kun katsotaan isompien lasten pelejä ja haluttais vain pelata koko kylästelyaika kun kotona ei saa pelata.
Omilla lapsilla ei ole ollut mitään peliaikoja, mutta eivät ole niin viihtyneetkään pelaamassa. Joskus saattavat innostua pelaamaan kaverin kanssa netissä. Mutta yleensä viihtyvät ulkona tai leikkivät jotain.
Mutta se kielletty hedelmä.....
Meillä on kulkenut paljon noita nipojen lapsia kylässä ja omia lapsia ärsyttää kun ne ei haluais tehdä muuta kuin pelata. 90-luvulla kun ei noita pelejä vielä ollut, oli esikoisella semmoisia kavereita, jotka halus kattoa vain videoita kun kotona ei saanut katsoa.Tosi rasittavaa kun omat lapset haluais leikkiä niiden kavereiden kans. Kun se pelaaminen ei meillä ole mikään kielletty hedelmä.
Pidät vain aloittamasi tiukan linjan ja hetken päästä huomaat ettei lapsi edes pyydä lupaa pelaamiseen. Meillä oli jatkuavaa taistelua pelimääristä, mutta kun pidettiin linjamme, ei lapsi enää ruinannut. Tiesi ettei kuitenkaan saa pelata. ;) Nyt sitten joskus pelaa 2-3 krt/vk ja joskus menee kuukausi (ylikin) ettei koske koko pelikoneeseen. Ikää 6 v.
jotka rajoittavat lastensa ruutuaikaa. Meillä lapsi ei katso telkkaria, mutta sai pelikonsolin eikä tekisi muuta kuin pelaisi. Joka ikinen hetki. Aamuisin hän herää aina meitä aiemmin, ja kun ennen tuli kainaloon jatkamaan unia, hiipii nyt alakertaan pelaamaan. Tultiin mistä tahansa, niin pyytää aina peliä itselleen.
Jos olisin tiennyt, mikä riesa pelistä tulee, ei sitä oltaisi koskaan meille hankittu. Koko ajan pitää kontrolloida tuota pelaamista, että se pysyisi edes jotenkin kohtuuden rajoissa. Eikä se aina pysy; joskus lapsi pelaa kaksikin tuntia putkeen, mikä on ihan liikaa nelivuotiaalle.
Minä kiellän ihan suoraan pennuiltani pelit jos sikseen tulee. Ei tartte aikatauluja ja joskus katselee pidemmän ajan.
Omat pennut harrastaa, tekee mielikuvitusjuttuja yms. Ei todellakaan tartte sanoa että milloin pelataan ja miten kauan se kone saa olla auki.
8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teidän lapsia ei kiinnosta pelaaminen mutta kuitenkin ne vieraat haluaa katsella kun ne teidän lapset pelaa.
Meillä esikoinen on syntynyt 92 ja silloin jo kävi esim. lestadiolaislapsia katsomassa telkkaria salaa. Eivät olisi muuta tehneet. Sitten lapsia, jotka olis halunneet katsoa vain piirrettyjä videoilta kun kotona ei saanut katsoa, hyvä kun pikkukakkosta.
Nuoremmilla on ollut ongelmanan näitä kavereita, joiden kotona on esim. läppäri ja pleikalla ei saa pelata kuin yhtenä päivänä 2 tuntia. Tai joka päivä puoli tuntia. Meillä ollaan silmät selällään kun katsotaan isompien lasten pelejä ja haluttais vain pelata koko kylästelyaika kun kotona ei saa pelata.
Omilla lapsilla ei ole ollut mitään peliaikoja, mutta eivät ole niin viihtyneetkään pelaamassa. Joskus saattavat innostua pelaamaan kaverin kanssa netissä. Mutta yleensä viihtyvät ulkona tai leikkivät jotain.
Mutta se kielletty hedelmä.....
Meillä on kulkenut paljon noita nipojen lapsia kylässä ja omia lapsia ärsyttää kun ne ei haluais tehdä muuta kuin pelata. 90-luvulla kun ei noita pelejä vielä ollut, oli esikoisella semmoisia kavereita, jotka halus kattoa vain videoita kun kotona ei saanut katsoa.Tosi rasittavaa kun omat lapset haluais leikkiä niiden kavereiden kans. Kun se pelaaminen ei meillä ole mikään kielletty hedelmä.
Pidät vain aloittamasi tiukan linjan ja hetken päästä huomaat ettei lapsi edes pyydä lupaa pelaamiseen. Meillä oli jatkuavaa taistelua pelimääristä, mutta kun pidettiin linjamme, ei lapsi enää ruinannut. Tiesi ettei kuitenkaan saa pelata. ;) Nyt sitten joskus pelaa 2-3 krt/vk ja joskus menee kuukausi (ylikin) ettei koske koko pelikoneeseen. Ikää 6 v.
jotka rajoittavat lastensa ruutuaikaa. Meillä lapsi ei katso telkkaria, mutta sai pelikonsolin eikä tekisi muuta kuin pelaisi. Joka ikinen hetki. Aamuisin hän herää aina meitä aiemmin, ja kun ennen tuli kainaloon jatkamaan unia, hiipii nyt alakertaan pelaamaan. Tultiin mistä tahansa, niin pyytää aina peliä itselleen.
Jos olisin tiennyt, mikä riesa pelistä tulee, ei sitä oltaisi koskaan meille hankittu. Koko ajan pitää kontrolloida tuota pelaamista, että se pysyisi edes jotenkin kohtuuden rajoissa. Eikä se aina pysy; joskus lapsi pelaa kaksikin tuntia putkeen, mikä on ihan liikaa nelivuotiaalle.
Minä kiellän ihan suoraan pennuiltani pelit jos sikseen tulee. Ei tartte aikatauluja ja joskus katselee pidemmän ajan.
Omat pennut harrastaa, tekee mielikuvitusjuttuja yms. Ei todellakaan tartte sanoa että milloin pelataan ja miten kauan se kone saa olla auki.
8
on television katselu ja pelaaminen rajoitettu, ja jos on kavereita, niin ei saa pelata tai katsoa telkkaria ollenkaan.
Olen varmaan nipo, mut mun mielestä lapselle ei vaan sovi noi laitteet kuin pieninä annoksina. Itellänikin menee pää vähän jumiin, jos kauan olen koneella.
Mitä pussiin puhumista siinä on. Lue kunnolla, niin ymmärrät lukemasi.
Siis katsotaan isompien lapsien pelejä. Siis niitä pelejä. Miten ihmeessä saat tuosta luettua, että sitä kun isommat lapset pelaa. Minusta siinä lukee ihan selkeästi, että pelejä.
Hohhoijaa......tätä aina ihmettelen tällä palstalla, että pitää väkisin vänkyttää vastaan ja lukea vaikka väärin ja ymmärtää väärin, että saa vänkytyksen jälkeen vänkyttää.
Teidän lapsia ei kiinnosta pelaaminen mutta kuitenkin ne vieraat haluaa katsella kun ne teidän lapset pelaa.
Meillä esikoinen on syntynyt 92 ja silloin jo kävi esim. lestadiolaislapsia katsomassa telkkaria salaa. Eivät olisi muuta tehneet. Sitten lapsia, jotka olis halunneet katsoa vain piirrettyjä videoilta kun kotona ei saanut katsoa, hyvä kun pikkukakkosta.
Nuoremmilla on ollut ongelmanan näitä kavereita, joiden kotona on esim. läppäri ja pleikalla ei saa pelata kuin yhtenä päivänä 2 tuntia. Tai joka päivä puoli tuntia. Meillä ollaan silmät selällään kun katsotaan isompien lasten pelejä ja haluttais vain pelata koko kylästelyaika kun kotona ei saa pelata.
Omilla lapsilla ei ole ollut mitään peliaikoja, mutta eivät ole niin viihtyneetkään pelaamassa. Joskus saattavat innostua pelaamaan kaverin kanssa netissä. Mutta yleensä viihtyvät ulkona tai leikkivät jotain.
Mutta se kielletty hedelmä.....
Meillä on kulkenut paljon noita nipojen lapsia kylässä ja omia lapsia ärsyttää kun ne ei haluais tehdä muuta kuin pelata. 90-luvulla kun ei noita pelejä vielä ollut, oli esikoisella semmoisia kavereita, jotka halus kattoa vain videoita kun kotona ei saanut katsoa.Tosi rasittavaa kun omat lapset haluais leikkiä niiden kavereiden kans. Kun se pelaaminen ei meillä ole mikään kielletty hedelmä.
Pidät vain aloittamasi tiukan linjan ja hetken päästä huomaat ettei lapsi edes pyydä lupaa pelaamiseen. Meillä oli jatkuavaa taistelua pelimääristä, mutta kun pidettiin linjamme, ei lapsi enää ruinannut. Tiesi ettei kuitenkaan saa pelata. ;) Nyt sitten joskus pelaa 2-3 krt/vk ja joskus menee kuukausi (ylikin) ettei koske koko pelikoneeseen. Ikää 6 v.
jotka rajoittavat lastensa ruutuaikaa. Meillä lapsi ei katso telkkaria, mutta sai pelikonsolin eikä tekisi muuta kuin pelaisi. Joka ikinen hetki. Aamuisin hän herää aina meitä aiemmin, ja kun ennen tuli kainaloon jatkamaan unia, hiipii nyt alakertaan pelaamaan. Tultiin mistä tahansa, niin pyytää aina peliä itselleen.
Jos olisin tiennyt, mikä riesa pelistä tulee, ei sitä oltaisi koskaan meille hankittu. Koko ajan pitää kontrolloida tuota pelaamista, että se pysyisi edes jotenkin kohtuuden rajoissa. Eikä se aina pysy; joskus lapsi pelaa kaksikin tuntia putkeen, mikä on ihan liikaa nelivuotiaalle.
Minä kiellän ihan suoraan pennuiltani pelit jos sikseen tulee. Ei tartte aikatauluja ja joskus katselee pidemmän ajan.
Omat pennut harrastaa, tekee mielikuvitusjuttuja yms. Ei todellakaan tartte sanoa että milloin pelataan ja miten kauan se kone saa olla auki.
8
Meillä esikoinen on syntynyt 92 ja silloin jo kävi esim. lestadiolaislapsia katsomassa telkkaria salaa. Eivät olisi muuta tehneet. Sitten lapsia, jotka olis halunneet katsoa vain piirrettyjä videoilta kun kotona ei saanut katsoa, hyvä kun pikkukakkosta.
Nuoremmilla on ollut ongelmanan näitä kavereita, joiden kotona on esim. läppäri ja pleikalla ei saa pelata kuin yhtenä päivänä 2 tuntia. Tai joka päivä puoli tuntia. Meillä ollaan silmät selällään kun katsotaan isompien lasten pelejä ja haluttais vain pelata koko kylästelyaika kun kotona ei saa pelata.
Omilla lapsilla ei ole ollut mitään peliaikoja, mutta eivät ole niin viihtyneetkään pelaamassa. Joskus saattavat innostua pelaamaan kaverin kanssa netissä. Mutta yleensä viihtyvät ulkona tai leikkivät jotain.
Mutta se kielletty hedelmä.....
Meillä on kulkenut paljon noita nipojen lapsia kylässä ja omia lapsia ärsyttää kun ne ei haluais tehdä muuta kuin pelata. 90-luvulla kun ei noita pelejä vielä ollut, oli esikoisella semmoisia kavereita, jotka halus kattoa vain videoita kun kotona ei saanut katsoa.Tosi rasittavaa kun omat lapset haluais leikkiä niiden kavereiden kans. Kun se pelaaminen ei meillä ole mikään kielletty hedelmä.
Pidät vain aloittamasi tiukan linjan ja hetken päästä huomaat ettei lapsi edes pyydä lupaa pelaamiseen. Meillä oli jatkuavaa taistelua pelimääristä, mutta kun pidettiin linjamme, ei lapsi enää ruinannut. Tiesi ettei kuitenkaan saa pelata. ;) Nyt sitten joskus pelaa 2-3 krt/vk ja joskus menee kuukausi (ylikin) ettei koske koko pelikoneeseen. Ikää 6 v.
jotka rajoittavat lastensa ruutuaikaa. Meillä lapsi ei katso telkkaria, mutta sai pelikonsolin eikä tekisi muuta kuin pelaisi. Joka ikinen hetki. Aamuisin hän herää aina meitä aiemmin, ja kun ennen tuli kainaloon jatkamaan unia, hiipii nyt alakertaan pelaamaan. Tultiin mistä tahansa, niin pyytää aina peliä itselleen.
Jos olisin tiennyt, mikä riesa pelistä tulee, ei sitä oltaisi koskaan meille hankittu. Koko ajan pitää kontrolloida tuota pelaamista, että se pysyisi edes jotenkin kohtuuden rajoissa. Eikä se aina pysy; joskus lapsi pelaa kaksikin tuntia putkeen, mikä on ihan liikaa nelivuotiaalle.
Minä kiellän ihan suoraan pennuiltani pelit jos sikseen tulee. Ei tartte aikatauluja ja joskus katselee pidemmän ajan.
Omat pennut harrastaa, tekee mielikuvitusjuttuja yms. Ei todellakaan tartte sanoa että milloin pelataan ja miten kauan se kone saa olla auki.
8
Koska sillä on ne kiintiöt sopivassa määrin? :)
Kyllähän oma muksu kitisee kotonakin että saako katsoa, mutta sen kiellän jos kiellän. Ei taida mennä jakoon.
Kyllä meillä kaverit joilla rajoitetaan pelaamiset yms yhtälailla kinuaa. Ja joskus meillä kaverit saa katsoa telkkaa tai pelata vaikkei kotona saa.
8
Meillä on kulkenut paljon noita nipojen lapsia kylässä ja omia lapsia ärsyttää kun ne ei haluais tehdä muuta kuin pelata. 90-luvulla kun ei noita pelejä vielä ollut, oli esikoisella semmoisia kavereita, jotka halus kattoa vain videoita kun kotona ei saanut katsoa.
meillä oli Atarin pelikonsoli, elektroniikkapelejä, Commodore 64, Amiga... kaikki härpättimet mitä silloin pystyi olemaan. ei meistä mitään hulluja peliriippuvaisia tullut ja sisaruksista 2 on it-alalla töissä koska kaikki tuollainen näpertely kiinnosti.
Kaikkea voi tehdä kohtuudella.
koska se ruinaaminen on meidän periaatteen takia harvinaista. Lapsi tietää, että pelata saa, kun nätisti pyytää ja nätisti lopettaa eikä ruinaa peliaikaa joka päivä. Se pelikonsoli ei ole kielletty hedelmä, mutta se ei myöskään ole se ainoa asia jota lapsi haluaa tehdä. Ja kun tietää ettei sitä kuitenkaan saa joka päivä pelata, niin lapsi ei edes pyydä. Ei ne muksut tyhmiä ole!
t. tuo tiukan linjan kannattaja
Meillä on kulkenut paljon noita nipojen lapsia kylässä ja omia lapsia ärsyttää kun ne ei haluais tehdä muuta kuin pelata. 90-luvulla kun ei noita pelejä vielä ollut, oli esikoisella semmoisia kavereita, jotka halus kattoa vain videoita kun kotona ei saanut katsoa.Tosi rasittavaa kun omat lapset haluais leikkiä niiden kavereiden kans. Kun se pelaaminen ei meillä ole mikään kielletty hedelmä.
Pidät vain aloittamasi tiukan linjan ja hetken päästä huomaat ettei lapsi edes pyydä lupaa pelaamiseen. Meillä oli jatkuavaa taistelua pelimääristä, mutta kun pidettiin linjamme, ei lapsi enää ruinannut. Tiesi ettei kuitenkaan saa pelata. ;) Nyt sitten joskus pelaa 2-3 krt/vk ja joskus menee kuukausi (ylikin) ettei koske koko pelikoneeseen. Ikää 6 v.
jotka rajoittavat lastensa ruutuaikaa. Meillä lapsi ei katso telkkaria, mutta sai pelikonsolin eikä tekisi muuta kuin pelaisi. Joka ikinen hetki. Aamuisin hän herää aina meitä aiemmin, ja kun ennen tuli kainaloon jatkamaan unia, hiipii nyt alakertaan pelaamaan. Tultiin mistä tahansa, niin pyytää aina peliä itselleen.
Jos olisin tiennyt, mikä riesa pelistä tulee, ei sitä oltaisi koskaan meille hankittu. Koko ajan pitää kontrolloida tuota pelaamista, että se pysyisi edes jotenkin kohtuuden rajoissa. Eikä se aina pysy; joskus lapsi pelaa kaksikin tuntia putkeen, mikä on ihan liikaa nelivuotiaalle.
ettei enää mikään muu tekeminen kiinnostanut. Otettiin pelikonsoli kokonaan pois ja taas alkoi muukin tekeminen kiinnostaa.
Keskimmäinen ei ole palannut koskaan, nyt isompana surffaa netissä. Sen hyväksyn, jo koulu sujuu hyvin, jos ei, tulee nettikieltoa.
Kuopus on taas koukussa konsolipeleihin ja pelaamista rajoitetaan kunnolla.