Mies kävi käsiksi! :(
En olisi ikinä uskonut joutuvani tähän tilanteeseen!
Meillä on kolme pientä lasta, joista nuorin vielä vauva. Lapset ovat nyt muutaman päivän sairastaneet. Eilen tuli aamulla riitaa, koska vauva oli itkuinen eikä ruoka ole maistunut. Kaikki oli tietenkin minun syytäni. Vauva oksentaa herkästi, koska limaa on kurkussa ja yskittää.
Mies oli koko aamun istunut tietokoneella ja ollut omissa oloissaan. Olin koko aamun tehnyt kotitöitä, huolehtinut lasten aamuhommat ennenkuin itse pääsin suihkuun, jotta ehdin töihin.
Se oli virhe, koska minun olisi kuulemma ensin pitänyt huolehtia vauvalle ruuat (oli aamupalan jälkeen oksentanut jonka jälkeen olin kyllä imettänyt) Ajattelin että ehdin ensin suihkuun ja sitten syötän vauvan ja laitan päikkäreille.
Mies sitten syötti vauvaa, joka ei suostunut syömään, vaan itki. Minä yritin selittää, että antaisi olla ja yrittäisi syöttää uudelleen unien jälkeen.
Mies sitten raivostui minulle. Ensin haukkui idiootiksi, sitten huusi turpa kiinni ja samalla puristi minua naamasta.
Uhkasi myös sanoen, että nyt on lähellä.
Hän ei ole ikinä aiemmin käyttäytynyt näin uhkaavasti minua kohtaan!
Sen jälkeen emme ole puhuneet, kuin muutaman lapsiin liittyvän asian työpäiväni jälkeen. Yritin illalla avata keskustelua, mutta hän ei sanonut sanaakaan.
Tuntuu, että maailma romahti. Nyt vain odotan, että milloin aloite tulee miehen puolelta keskustelulle. Päätin illalla, että annan hänelle nyt aikaa miettiä itsekseen asiaa. Mitä minä teen?
Kommentit (9)
Varsinkin jos miehesi ei tee aloitetta puhumiseen ja ole vilpittömästi pahoillaan ja katuvainen.
Toivottavasti miehesi avaa keskusteluyhteyden ja taustalta löytyy joku todella hyvä syy väsymykselle tms. Jos saatte sovittua tallenna silti tämä tapahtuma takaraivoosi ja jos toistuu, niin ero lienee varteenotettava vaihtoehto, jo senkin takia ettet anna lapsille sellaista esimerkkiä että väkivaltaa pitää kestää. Voimia!
Olette varmaan molemmat väsyneitä sairaiden lasten hoitaisesta, ja miestä varmasti harmitti että vauvan hoito ei oikeni onnistunut.
ei kuitenkaan mielestäni mikään kuvailemassasi tilanteessa ole niin vaikeata että sen pitäisi saada tuollainen reaktio aikaan.
Kirjoitat, että mies ei ole ennen käyttäytynyt noin uhkaavasti sinua kohtaan. onko uhkaavia tilanteita kuitenkin ollut? väkivaltaisia, tai sellaisia joissa on väkivallan uhkaa mukana? Onko mies ikinä menettänyt hermoaan ja ollut raju lapsia kohtaan?
anna tilanteen rauhoittua hetki. Kehottaisin kuitenkin tarkkailemaan miehen käytöstä, oliko kenties jostain työ- ym. muusta stressistä liittyvä purkaus. tai onko teillä muuta riitaa, uskottomuutta ym joka voisi selittää?
sanot miehelle että se on nyt ainoa vaihtoehto tai eroatte,muuta mahdollisuutta ei ole.ja ole tiukka kun sanot,älä huuda tai itke tms.sinä tarvitset lastenhoito apua nyt.jos mies noin pinnassa voi satuttaa vauvaakin.ota tämä nyt tosissaan.
ei aloitetta tilanteen selvittämiseksi, asia on sillä loppuunkäsitelty. Joudut aina pelkäämään milloin miehellä kilahtaa uudelleen, olemaan varuillasi ja pelkäämään lastesi puolesta. Lopulta, ennemmin tai myöhemmin, sellainen johtaa eroon.
Jos miehesi taas näkee tehneensä väärin ja haluaa muuttua jne, teillä on toivoa. Mutta sen pitäisi tulla miehestä itsestään, muuten se ei toimi.
Kolmen lapsen kanssa on varmasti rankkaa, siksi teidän pitää pitää myös itsestänne huolta! Hoitoapua niin, että pääsette välillä hengähtämään ja lataamaan akkuja. Ja keskustelua siitä, miten toimitaan kun ollaan äärimmäisen väsyneitä ja miten tunteita hallitaan. Tsemppiä.
Mies on töissä arkipäivät ja minä viikonloppuisin yleensä yhden päivän. Lapset ovat kotihoidossa. Tämä järjestely on yhdessä sovittu. Tätä työpaikkaa edelsi miehen työttömyys.
Mies hermostuu aika herkästi, mutta ei ole koskaan ollut väkivaltainen. Lapsille on tiukka kasvattaja, mutta ei ikinä tee heille pahaa!
Riitoja meillä on silloin tällöin. Usein on pitkä seesteinen kausi ja sitten mies hermostuu jostain ja on pieni riita. Ja sitten taas rauhallista.
Riidan jälkeen yleensä sovitaan aika pian asiat. Nyt olen huomannut, että aloite sovintoon on tullut enemmän minulta. Ehkä mies ajattelee, että hänessä ei ole vikaa, mutta en minäkään ihan kaikkeen syypää ole! Varsinkin kun välillä riidan syy on todella pieni, kuten nyt yksi syy oli myös se, ettei meillä ollut kaapissa tavallista buranaa. Muita särkylääkkeitä oli kuitenkin ihan tarpeeksi. Tämä oli siis tietenkin minun vika, koska minun olisi pitänyt varautua kaikkeen.
Minä huolehdin meillä suurimmasta osasta asioista. Lasten hoidon ohella. Siivoukset, pyykit, tiskit, eskarilaisen kuljetuksen ym. Ruokaa hän tekee välillä.
Toki viikonloppuisin hän on lasten kanssa, kun minä olen töissä.
Ap.
Pienten lasten kanssa oleminen voi viedä ihmisen hermoromahduksen partaalle. Tarkkaile miestäsi, koska hän ei tunnu kestävän vanhemmuutta ja saattaa vielä ratketa väkivaltaan.
On inhottavaa, että hän purkaa pahan olonsa sinuun. Lapsethan usein pilaavat miehen elämän, ja katkeroituneina he sitten syyttävät mielessään naista.
Älä selittele asioita itsellesi parhain päin. Jos tilanne muodostuu sinulle tai lapsille uhkaavaksi tai ahdistavaksi, valmistaudu eroon.