Lue keskustelun säännöt.
Eskari-ikäisen "arkaluontoiset" kysymykset
27.01.2012 |
Haluaisin kuulla mielipiteitänne seuraavasta asiasta;
Kohta seitsemän vuotta täyttävä tyttäreni oli innoissaan mukana kolme vuotta nuoremman pikkuveljen odotusaikana ja on siitä lähtien tiennyt että vauva kasvaa äidin masussa sille tarkoitetussa pussissa ja kehittyy siemenestä oikeaksi vauvaksi ja että naisen alapäässä on ihan oma reikä sitä varten että vauva voi syntyä.
Pari kuukautta sitten hän tiedusteli että miksi pikkuveljellä on kaksi pussia pippelin takana. No, vastasin että sitten kun pikkuveli on jo iso niin niissä kasvaa vauvansiemeniä jotta voi tulla isäksi.
Asia jäi siihen mutta nyt pari päivää sitten tyttäreni halusi tietää että miten ne siemenet saadaan sinne äidin sisään. Meikä oli hetken ihan kuin ö aapisen laidassa mutta päätin sitten vastata kysymykseen kysymyksellä: "Niin, mitenhän se voisi tapahtua?" Tyttäreni alkoi tirskumaan ja sanoi että isi laittaa pippelin äidin pimppiin. Kysyin että miten hän sen tietää, onko joku kertonut. Tyttäreni sanoi että on päätellyt sen itse. Siihen ne meidän iltajuttelut sitten jäi ja kaikki o.k.
Nyt sitten olen kertonut sen muutamalle äitikaverille, joilla on samanikäisiä tyttöjä ja kaikki ovat tosi hämillään tai suoraan sanottuna kauhuissaan. On kuulemma liian aikaista tietää näistä asioista. Olisi pitänyt kieltää kaikki, sanoa että vauvat syntyvät navasta ja että ne kivekset on vaan koristeena siinä. Ovat nyt paniikissa sen takia että tyttäreni menee kertomaan heidänkin lapsilleen tämän kamalan tiedon.
Mieheni mielestä toimin aivan oikein mutta siitä huolimatta asia painaa mieltäni. Asun katolisessa maassa. Voisiko se vaikuttaa asiaan vai olisiko tämä ihan kauhea juttu nykyajan Suomessakin? Muistaakseni itse jo 6-7 vuotiaana tiesin näistä asioista. Pari vuotta vanhemmat sisarukset ja kaverit pitivät kyllä siitä huolen. Ihan normaali olen. Asiallisia mielipiteitä kaipaisin, kiitos.
Kommentit (19)
Lapselle pitää vastata ikätason mukaisesti ja tuohan oli loistava veto kysyä lapselta, kuinka hän itse arvelee sen tapahtuvan. Minusta nuo keksityt jutut (vauvat syntyvät navasta jne.) ovat aivan järkyttäviä.
t. äiti, lto ja luokanope, joka juuri opettaa tokaluokkalaisille ihmisen biologiaa ja lisääntymistä. Kukaan ei kysynyt luokassa tarkempia yksityiskohtia, joten niihin ei kajottu (myöskään kirjassa). Valmistauduin toki vastaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tietenkin lapsen tasolle sopivasti. Mutta en mä nyt viittis ruveta valehtelmaan noin isolle, että navasta ne lapset tulee. Johan tuo saa kavereiltaa "oikeaa" tietoa joka sitten on täysin ristiriidassa vanhempien juttujen kanssa.
Ehkä ongelmana on tosiaan tuo katolinen kasvatus. Muistelisin että mulla oli sellainen "Mistä minä olen tullut"-kirja. Joskus 5-6 vuotiaana vanhempani lukivat mulle sitä (olen 70-luvun lapsi). Aika yksityiskohtaista tietoa siinä oli ja ihan tavallinen ihminen musta on tullut.
T: Ap
kerroin pojalleni 6-vuotiaana, kun silloin ne kysymykset tuli.
Joskus tuntuu hankalalta luovia kahden hyvin erilaisen kulttuurin välillä ja yrittää kasvattaa lapsista kunnon kansalaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulehan, kun äiti kertoo, miten vauvat syntyvät! Äidillä on kohtu, jossa vauva kasvaa. Sitä ennen äidin keho on kehittänyt munasolun, jonka isän siittiö on hedelmöittänyt ja sitten siitä on alkanut vauvan kasvaminen siellä kohdussa. Vauvat syntyvät pimpistä. Jutellaan näistä asioista aina, kun sinulla on kysyttävää. :)
kun olisit voinut sanoa, että pojilla on kivekset.
Minusta noin pienen ei tarvitse tietää vielä noin paljon.
Ehtii myöhemminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, siinä se emämunaus kuulemma äitikavereiden mielestä on. Ei olisi pitänyt puhua niistä siemenistä kiveksissä. Tällä tavoin yksi kysymys ei olisi johtanut toiseen ja olisimme siirtäneet myöhemmäksi tätä vaikeaa aihetta. Onko tosiaan liian aikaista tietää? Mitä haittaa siitä voisi olla?
Eiköhän näissä asioissa kuitenkin ole parempi tietää ennemin, kuin myöhemmin. Käsittääkseni maissa, joissa näistä asioista hyssytellään, on teiniraskaudet hyvin yleisiä. Tietysti kannattaa kiinnittää huomiota tapaan, jolla asiat kertoo, mutta sinun esittämäsi oli oikein oivallinen.
Itsekin olen pyrkinyt siihen että vastaan aina, ehkä melko niukasti, mutta totuudenmukaisesti. Ja olen aina painottanut, että näistä asioista saa kysellä ja jutella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä 4v on kyselynsä kautta saanut tietoon, että vauvat tulee pimpistä ja isi laittaa siemenen mahaan kasvamaan. Ei tosin sen tarkemmin ole kysynyt. En ikinä voisi valehdella, ja miksi valehtelisinkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapselle voi ja pitää kertoa siinä vaiheessa, kun alkaa kyselemään, eli ihan oikein olet mielestäni toiminut. Salailu ja valehtelu vaan tekisi asiasta lapsen silmissä epäilyttävän ja jotenkin häpeällisen.
aika nuorena, ehkä 4-5-vuotiaana, mutta en uskonut että se voi olla totta. Miten ihmeessä muka pystyttäisiin tunkemaan pojan pippeli sinne jonnekin mistä tytöillä pissa tulee, eipä kuulostanut kovin uskottavalta.
Lapset puhuvat näistä asioista keskenään, jo hyvinkin paljon ennen kuin oikeasti mitään tästä asiasta ymmärtävät. Niin on aina ollut, ja tulee varmaan aina olemaankin. Ei huolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eskarilainen ei ole näitä vielä kysellyt? Pitäisikö olla huolissaan? Yksi päivä kaupassa vauvanvaatteita tyttö katseli ja sitten sanoi, että "sun pitää äiti toivoa tähdenlennolta oikein kovasti niin ehkä meille tulee vauva" :D Tuumin siihen vain, että "ai tähdenlentoko ne vauvat tuo?" ja tyttö tuumas, että hän ei tiedä, kun ei ole tähdenlentoa vielä nähnyt ja kokeillut toteuttaako se toiveet.
Mielestäni lapsesi on viisas, kun pohtii asioita. Hänen tuskin kuitenkaan tarvitsee sen enempää tietää ja voisi olettaa, että kun nyt tietää miten lapsia saadaan niin se uteliaisuus ja puhe siitä unohtuu?
Meillä 5v poika alkoi tenttaamaan ja kysyin sitten että "kestätkö kuulla" ja mulla oli sellainen hieman huumorilla sävytetty kirja (Kun äiti muni)joka luettiin. Oli hiukan että "yääk, minä en isona sitten tee niin" ja "mä pidin silmiä kii kun tulin sieltä äidin sisälmyksistä". Kun isosisko 7v tuli koulusta kotiin, poika heti kertomaan, mitä oli kuullut. Ja kun isi tuli kotin, niin varmisti isiltä, että ihanko totta siihen tarvitaan isiä ; )
Tyttö ei ole koskaan kysellyt, enkä ole tullut kertoneeksi, onneksi pikkuveli otti puheeksi. Mutta siitä asiasta ei ole sen koommin kumpikaan kysynyt. Luotan kai siihen neuvoon, että vastaa vain siihen mitä lapsi kysyy. Toisaalta olen ajatellut tytön (nyt kohta9v) kanssa jollain lailla ottaa nämä asiat puheeksi tässä lähiaikoina ennen esimurkkuikää, sitten voi olla kokea kiusallisena että äiti selittää.
Ja kyllä mun mielestä 9-vuotiaalle pitää kertoa jos hän ei itse ota puheeksi.
Katolisista maista: mieheni on irlantilainen ja kysyin häneltä mitä sanaa käytetään tytön pimpasta englanniksi lapsille. Mieheni ei keksinyt yhtään sanaa, eikä anoppikaam. Hän kuulemma vältti sanomasta mitään. Käly ehdotti sanaa flower, mutta hei camoon. Jos pojalla on pippeli, niin tytöllä on kukkanen?!? Lopulta päädyttiin ilmaisuun foo foo.
Tulipa hyvä mieli ja ihanaa kun kaikki vastaukset olivat asiallisia. Tuli vielä mieleen että viikko sitten katsottiin Disneyn Dumbo-elokuvaa ja siinä ihan alussa se haikara jakaa niitä eläinvauvoja. Tyttö oli aivan ihmeissään, että miksi se haikara niitä vauvoja tuo, eihän se noin mene :)
T: ap
Juu, katolisuus rules! Nyt vain toivotaan ettei tyttäreni mene kertomaan tätä kammottavaa totuutta ystävilleen. Mut potkittaisiin varmaan pois äitiporukoista.
Mikä fiksu lapsi. Eikä todellakaan ole "liian aikaista tietää". Elele rauhassa, seuraavan kerran varmaan keskustelette aiheesta vuosia myöhemmin ja yhtä fiksusti.