Lue keskustelun säännöt.
Miten saada 5 vuotiaalta valehtelu kuriin?
10.02.2012 |
Meidän 5 vuotiaamme on alkanut valehtelemaan ja aina ei kyse mistään harmittomista valheista.
Äitinikin kai oikeasti luulee että pahoinpitelen lastani. Lapsi oli kertonut hänellä kuinka olin kuristanut tätä ja sanonut että jos ei pidä turpaansa kiinni, niin tapan hänet.
"Turpa kiinni" ei edes kuulu sanavarastooni, enkä ole koskaan uhkaillut väkivallalla tai ollut väkivaltainen lasta kohtaan. Tästä ollaan monesti puhuttu ettei saa valehdella, mutta sama meno vaan jatkuu. Kyseessä ei siis ollut eka kerta kun lapsi puhuu tuollaista tai sen tapaista muille.
Eihän tästä varmaan sen isompaa aiheudu kuin korkeintaan lastensuojeluilmoitus ja se että tilannettamme selvitetään, mutta ikävää tämä on.
Tunnen jotenkin itseni myös huonoksi äidiksi sen vuoksi että lapsi puhuu minusta pahana muille. Mitä olen tehnyt väärin?
Kokemuksia, neuvoja?
Kommentit (15)
jälkeen jutelkaa siitä miten Pekan kävi ja miten voi olla, että sinä et enää pysty uskomaan hänen ihan tosi juttuihinkaan sen jälkeen jos jatkaa valehtelua ja luottamus menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta tuntui, että lammaslauman paimennus oli liian kauakana arkielämästä.
jälkeen jutelkaa siitä miten Pekan kävi ja miten voi olla, että sinä et enää pysty uskomaan hänen ihan tosi juttuihinkaan sen jälkeen jos jatkaa valehtelua ja luottamus menee.
teki tahallaan haavoja ikeniini niillä noidankynsillään. Tämä siis, kun uskalsin yhden kerran valehdella ystävälleni pihalla, että menemme Linnanmäelle seuraavana viikonloppuna. Valehtelin, koska niin kovasti sitä toivoin, että rupesin jo siihen itsekin uskomaan (mielikuvitus teki vissiin tepposet). Niin, siellä Linnanmäellä ei tosiaan käyty kuin kerran kymmenessä vuodessa).
Musta tuntui, että lammaslauman paimennus oli liian kauakana arkielämästä.
jälkeen jutelkaa siitä miten Pekan kävi ja miten voi olla, että sinä et enää pysty uskomaan hänen ihan tosi juttuihinkaan sen jälkeen jos jatkaa valehtelua ja luottamus menee.
oman lapsiryhmän kanssa tätä satua olen paljon käyttänyt ja on toiminut. Mutta ehkä joukkovoima ja auktoriteettini ovat auttaneet myös.
pojalle piiskaa pyllylle. Kyllä nää nykyajat lapset ja nuoret on menny niin kurittomaksi, tekee mitä sattuu eikä välitä mitä vanhemmat sanoo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän lapsilta on kaikilta tullut mitä hulluimpia juttuja 5-vuotiaina. Päiväkodin tädit oikein nauroivat, että sen ikäisiltä kuulee hurjimmat jutut, mutta tietävät niiden olevan satua.
on aika yleistä juuri tuossa iässä. Meidän 4-vuotias on aika sepittäjä, esikoinen ei ollut ikinä. Hakee huomiota jutuillaan, kun muuten on "liian pieni". Jättäisin jutut paljolti omaan arvoonsa ja kiinnittäisin muuten lapseen runsaasti myönteistä huomiota. Eiköhän lasten kanssa työskentelevät tiedä käytännössä paljon pikkulasten sielunelämästä eli joka juttua eivät ota tosissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän lapsilta on kaikilta tullut mitä hulluimpia juttuja 5-vuotiaina. Päiväkodin tädit oikein nauroivat, että sen ikäisiltä kuulee hurjimmat jutut, mutta tietävät niiden olevan satua.
3-4 vuotiailla sitä on aika paljon
95% prosenttia sijoittuu "normijakaumaan", mutta ne molempiin päihin jäävät 2,5% on myös normaaleja.
5-vuotiaat satuilevat myös. Ilmeisesti myös osa 2-vuotiaista, jos osaavat sen verran puhua. :)
Meidän lapsilta on kaikilta tullut mitä hulluimpia juttuja 5-vuotiaina. Päiväkodin tädit oikein nauroivat, että sen ikäisiltä kuulee hurjimmat jutut, mutta tietävät niiden olevan satua.
3-4 vuotiailla sitä on aika paljon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
95% prosenttia sijoittuu "normijakaumaan", mutta ne molempiin päihin jäävät 2,5% on myös normaaleja.
5-vuotiaat satuilevat myös. Ilmeisesti myös osa 2-vuotiaista, jos osaavat sen verran puhua. :)Meidän lapsilta on kaikilta tullut mitä hulluimpia juttuja 5-vuotiaina. Päiväkodin tädit oikein nauroivat, että sen ikäisiltä kuulee hurjimmat jutut, mutta tietävät niiden olevan satua.
3-4 vuotiailla sitä on aika paljon
niin se vain on
hän ei uskalla kertoa totuutta
- yritä luoda luottamus lapseen, niin häne ei tarvitse peitellä totuutta- hyväksy hänet omana itsenään
ps valehtelu voi olla myös vilkasta mielikuvistusta- esim taitelijoilla ja kirjailijoilla on vilkas mielikuvitus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja sossut tuli käymään ja lähtivät nauraen kotiin, kun kuulivat lapsen tarinointia meillä kotona
että jos hän on ihan oikeasti sitä mieltä, että äiti lyö häntä, silloin hänen täytyykin kertoa siitä jollekin. Mutta jos kyseessä on vain höpöjuttu, niin ihmiset voivat oikeasti huolestua siitä, ja sitten myös pettyä ja suuttua, jos käykin ilmi, että lapsi valehtelee.
Ja että jos kovin monta kertaa kertoo ihan valheita, niin sitten ihmiset eivät enää usko mitään, mitä lapsi sanoo, koska ikinä ei voi tietää onko lapsen jutut totta vai valhetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kehita joku upea juttu jota mukula oikein odottaa ja kun lahdon aika koittaa sanot vaan etta valehtelit.
Saa tuntea nahoissaan milta se valehtelu tuntuu.
5-vuotiaalla tytöllä oli kausi, jolloin hän valehteli mitä kummallisimpia asioita tutuille ja ventovieraille. Riippumatta siitä olimmeko me vanhemmat paikalla. Valheita lipsahti sellaisista asioista kuin oma nimi, missä oltiin, mitä oltiin tehty, "meille tulee hevonen", "meillä on koira nimeltä Mimmi", mummi haukkui minua, olin kaverilla jne. Luulen, että hän itsekin uskoi näihin juttuihin = mielikuvitus teki tepposet.
Kerran rangaistukseksi takavarikoin lauantaikarkit viikoksi ja hänen piti tsempata olla valehtelematta tuo koko viikko. Välillä meinasi lipsahataa, mutta muisti heti korjata, että "oho, ei pitänytkään paikkaansa".
Nyt tuo "tapa" on jäänyt pois, kesti muutaman kuukauden.