miksi haluat loukata hyvää/ parasta ystävääsi, etkä pyydä häntä kummiksi??

Mä olen valinnut lasteni kummeiksi läheisiä, jotka ovat myötäeläneet kanssani myös lapsen odotusta (Heitä joita edes vähän kiinnostaa mitä tulevalle äidille kuuluu.) Minulle ainakin kävi esikoista odottaessa niin, että monet kaverit ns. "unohtivat".



Tietenkin on tärkeää, että kummit ovat myös muutenkin "lapsimyönteisiä" eli pitävät lapsista ja jaksavat muistaa/pitää yhteyttä kummilapseensa.



Munkaan mielestä sen ei pitäisi mennä niin, että kun sä oot mun lapsen kummi niin mä oon sitten sun lasten kummi. Ja itse halusin muutenkin lapsilleni ihan omat kummit. En siis molemmille samoja kummeja. ;)

se perhanan paras ystävä on jehovantodistaja, niin se oli hienoinen este

En välttämättä valitsisi jotain lapsuudenystävää toiselta paikkakunnalta, koska itselläni oli juuri tuollainen äidin lapsuudenystävä -kummi. Sitten vuosien kuluessa tapaamiset harvenivat ja joskus kymmenvuotiaana lakkasivat lahjatkin tulemasta. Olin kateellinen siskoilleni, joilla oli äidin siskot kummeina ja yhteydenpito jatkui.

Kiinnostaisi tietää millä perusteella pyydätte kummeja lapsillenne? Onko toisella paikkakunnalla asuminen este?

eli lapsen vanhempien sisaruksista on kummit valittu. Lisäksi kuulumme kirkoon, monet hyvät ystävämme eivät kuulu. Ei kummeja valita niin, että valinnalla halutaan loukata jotakuta toista. Ei yhdelle lapselle nyt kuitenkaan 10 kummia oteta. Aina ei voi voittaa!

- sukulainen

- ei omia pieniä lapsia

- riittävän läheinen käymään meillä, vaikka ei olisi kummi



Ystävät lähes kaikki samassa tilanteessa kuin me eli pienten lasten vanhempia. Kiitos ei heitä kummeiksi.

potentiaalisia kummeja on paljon, esim. kaksi sisarusta sekä minulla että miehellä, molemmilla vaikka kolme hyvää ystävää, lisäksi muutama serkku, jotka läheisiä, niin kaikkia ei vain voi pyytää. Itse näen sopivana kummien määränä 2-4. ELi monta hvyää kummivaihtoehtoa jäi vain siksi valitsematta, että vaihtoehtoja oli enemmän kuin tarjolla olevia paikkoja.



Yhtä ystävää en pyytänyt, koska ei kuulu kirkkoon.



Yhtä en pyytänyt, koska tiedän hänen kieltäytyneen muista kummi pyynnöistä ja mielestäni kummin tulee olla sellainen, joka haluaa pitää yhteyttä myös lapseen, ei vain äitiin.



Yhtä en pyytänyt, koska hänen miehensä ei halua olla meidän kanssa missään tekemisissä ja olen tottunut, että vakituisessa virallisessa suhteessa eläviä pyydetään kumpaakin, jos pyydetään. Olisi ollut outoa kutsua tuota miestä edes ristiäisiin, koska emme tosiaan tunne häntä ja hän ei edes meihin halua tutustua. Lisäksi tämä ystävä on vain minun ystävä, ei mieheni, ja jotenkin pyydän mieluummin sellaisia, jotka ovat läheisiä ja tärkeitä meille molemmille. En minäkään haluaisi lapsen kummiksi jotain miehen kaveria, jota en itse tunne lainkaan.

ME emme valinneet parasta ystävääni siksi kun mieheni ja hänen mihensä eivät oikein tule toimeen keskenään. Pyydettiin sitten sellaiset kummit joista molemmat tykkää

kummin tehtävänä on kertoa lapselle jeesuksesta ja muusta kristillisestä paskasta.

Emme usko jeesukseen emmekä jumaliin.



Toki voimme ottaa nimellisesti jonkun kummiksi, jos tarjoutuu. Olisimme otettuja että joku haluaa olla laspemme kummi. Emme kuitenkaan halua tyrkyttää mitään vanhentunutta vastuuta kenellekään.

Kaksi parasta ystävääni on saanut lapsen ja kummankaan lapsen kummiksi en kelvannut. Ja noita ihmisiä ajattelin pyytää oman lapseni kummeiksi aikanaan, mutta en sitten taidakaan pyytää.

uskontoa meillä kuin lapsi, muu kummi voi ollakin, mutta valitsemme kummit kyllä sen mukaan, onko sellaista kummiainesta vai ei.

peruuttelee tapaamisia jopa, kun tapaamisen olisi pitänyt aikaa sitten alkaa.



Kaikki tapaamiset täytyy sopia hänen ehdoillaan, ei voi joustaa ollenkaan.





Muuten erittäin mukava ystävä, mutta tuolla käytöksellään tuottaisi lapselle monta pettymystä.





Toista ystävääni en valinnut sen tähden, koska kristillinen maailmankuvamme eroaa suuresti. Minua ahdistaa hänen näkemyksensä lapsuuden kokemusteni takia. Muuten kyllä on ihanan lämmin ihminen. Kummin tehtävä on kuitenkin tukea vanhempia kristillisessä kasvatuksessa, joten ristiriitoja syntyisi ihan turhaan.

uskontoa meillä kuin lapsi, muu kummi voi ollakin, mutta valitsemme kummit kyllä sen mukaan, onko sellaista kummiainesta vai ei.

Kaksi parasta ystävääni on saanut lapsen ja kummankaan lapsen kummiksi en kelvannut. Ja noita ihmisiä ajattelin pyytää oman lapseni kummeiksi aikanaan, mutta en sitten taidakaan pyytää.

Olen jättänyt pyytämättä kummiksi mm. siksi, että näemme enää äärimmäisen harvoin tai siksi, että ystävä ei pidä lapsista. Kiva kummi sellainen, jonka mielestä lapset ovat kiusankappaleita. Ei kummius ole mikään palkintopysti, jotkut haluavat kummiksi tietyn ihmisen, esim. siksi, että hän on lämmin ja lapsirakas.

ja hän pyysi taas erästä ystäväänsä ja siskoaan oman lapsensa kummiksi, enkä ollenkaan tästä pahoittanut mieltäni. Eihän sen tosiaan tarvii olla niin että sä oot meidän lapsen kummi ja mä oon sitten teidän!!

ollut tosi tiivis ystäväporukka (5 naista) ala-asteelta saakka eli yli 30 vuoden ajan. Kukaan meistä ei ole toisen lapsen kummi ihan vaan siksi, että meillä ei ole selkeästi "parhaimpia" tai "läheisimpiä" ystäviä ja koska kaikkia puolisoineen ei voi kummeiksi pyytää niin ollaan sitten pyydetty kummeiksi muita.