insinöörit ovat parhaita miehiä :)!

ja kyllä opiskeluaikojen suurin huvitus oli naureskella niille nörteille... :)

itselläni on hiljainen ja ujo DI, jonka sydän on puhdasta kultaa :).

Tero

Mä taas en ikinä ottais insinööriä miehekseni. Kaikki tuntemani ovat takakireitä, niuhottavia ja kaikin tavoin tosi ärsyttäviä pilkunviilaajia.

panevat ne hiljaiset nörtit ihan tossun alle.

itselläni on hiljainen ja ujo DI, jonka sydän on puhdasta kultaa :).

Veit sanat suustani, kuin omani olisivat:)

Itsekkin insinööri ja minulla insinöörimies joka on reipas, reilu, auttavainen, iloinen ja tekee ihan mitä vaan.



Valitettavasti ei ole myynnissä vaan meinaan pitää loppuun asti tämän valioyksilön jonka olen saannut kiinni.



Täytyy kyllä myöntää että aika suuri osa insinööriopiskelijapojista oli sellaisia etten olis koskenut "pitkällä tikullakaan". Mutta tekussa riittää naispuoliselle valinnanvaraa...

Arvostan häntä ihan liikaa, jotta alkaisin pompottaa. Ja vaikka kuinka koittaisinkin pompottaa, niin ei tuo mies siitä hätkähtäisi.



Mies on luotettava, ahkera ja tervehenkinen. Ei ryyppää eikä rällää. Piirilevyt kiinnostaa enemmän kuin toiset naiset ja muutenkin on arvot kohdillaan. On hyvien miesten haaskausta, että tuollasia on paljon sinkkuina.

Mullekin yksi!



Tosin mulla oli yksi insinööri amk ja se petti, joten mäpä otin ja jätin.



Nörtti kelpaisi mainiosti. Kunhan ei tietsikkapelit ole koko elämä.

Mieheni ei ole ihan tyypillinen insinööri, vai kannattaako heitä yleensäkään tyypitellä? itsevarma, hillitty, luotettava ja tasapainoinen....jo yli 40-v. komistus.