Mies haluaa naimisiin minä en

en mitään, näen siinä vain huonoja puolia. En myöskään halua olla mikään vaimo. Mä en halua luvata loppuelämää, enkä halua että kukaan sitä lupaa mulle, koska lupaukset pitää pitää, enkä halua, että kukaan on mun kanssa vain koska pitää lupaustaan. Mä en halua luvata kenellekään ikuista rakkautta, koska sitä ei voi tahdolla hallita. En halua häitä, en halua mitään juhlia, en mekkoa, en sormusta. En halua muuttaa sukunimeäni. En halua rustittaa sitä "avioliitossa"ruutua lomakkeiden siviilisääty kohdasta.



Jos en keksi mitään syytä, miksi haluaisin naimisiin, miksi pitäisi mennä naimisiin, tai miksi kannattaisi mennä naimisiin, miksi menisin naimisiin? Mies ei keksi yhtään perustelua, ei yhtään vastausta kysymykseen "miksi" muuta kun "mä haluun"

Mäkin ajattelin ennen, etten halua naimisiin. Tai siis en nähnyt syytä, miks pitäis mennä naimisiin.

Mut sit haluttiin mieheni kanssa pitää kavereille ja sukulaisille hauskat kolmipäiväiset juhlat ja se kyllä kannatti. Eipä tulis muuten saatua samaan paikkaan molempien sukulaisia ja kavereita.

Mutta en vaihtanut sukunimeä, ei ollut kirkkoa ja sormuskin on sellainen, että harva on tajunnut, että se on vihkisormus. En ole nähnyt tarpeelliseksi korostaa, että olen "rouva".

Pääsyy oli tietenkin juridiset mutta aika vahvana kakkosena tuli pippalot. Eipä meidän naimisiinmenolle muita syitä ollut.

Maistraatissa vihittiin ja minulla yksinkertainen hopeasormus.

Mutta mulla on takana avioliitto väkivaltaisen miehen kanssa. En vaan pysty enää menemään naimisiin.

Ja oikeastiko kuvittelet että se on avioliitto joka sen parisuhteen romuttaa, teillä kahdella ei ole siinä osaa eikä arpaa? Ja muuten aika moni avioliitto kestää, se on ihan kiinni teistä itsestänne, ei siitä onko naimissa vai ei. Avoliitoista muuten hajoaa vielä useampi, joten ei sekään mikään tae ole mistään, siinäkin on kaksi ihmistä joiden on homma klaarattava. Ihan sama avioliitossa.

En sano että sun pitäis mennä naimisiin, mutta sen sanon että noi sun perusteet ei kyllä oikein kestä. Jos sä nyt olet varma parisuhteestasi niin miten ihmeessä se avioliitto kaiken tuohoaisi? Muututteko te ihan eri ihmisiksi kun pappi/henkikirjoittaja teidät vihkii?

Mä en vaan kertakaikkiaan ymmärrä miten se avioliitto voi sotkea kahden ihmisen keskinäisen parisuhteen? Kyllä se sotku on lähtöisin ihan jostain muualta.

Eipä kait sillä nykypäivänä enää niin väliä ole. Te kuitenkin kait olette yhdessä, olitte naimisissa tai ette.

Ja oikeastiko kuvittelet että se on avioliitto joka sen parisuhteen romuttaa, teillä kahdella ei ole siinä osaa eikä arpaa? Ja muuten aika moni avioliitto kestää, se on ihan kiinni teistä itsestänne, ei siitä onko naimissa vai ei. Avoliitoista muuten hajoaa vielä useampi, joten ei sekään mikään tae ole mistään, siinäkin on kaksi ihmistä joiden on homma klaarattava. Ihan sama avioliitossa.

En sano että sun pitäis mennä naimisiin, mutta sen sanon että noi sun perusteet ei kyllä oikein kestä. Jos sä nyt olet varma parisuhteestasi niin miten ihmeessä se avioliitto kaiken tuohoaisi? Muututteko te ihan eri ihmisiksi kun pappi/henkikirjoittaja teidät vihkii?

Mä en vaan kertakaikkiaan ymmärrä miten se avioliitto voi sotkea kahden ihmisen keskinäisen parisuhteen? Kyllä se sotku on lähtöisin ihan jostain muualta.

ei muuta mitään, miksi mennä naimisiin?

Toivottavasti miehesi löytää naisen, joka haluaa avioitua

voiko nykymaailmassa jonkun (miehen tai naisen) AINOA toive parisuhteelta olla avioliitto?

kitinä kun sanoin häitteni hintaa :))) kyllä oli muuten sen verran kallista, että ei ihan heti mennä.. ja koska en todellakaan halua missään maistraatissa mennä naimisiin... ja ei kuuluta kirkkoon.. noh vaikeaksi menee :)



ps. kihloissa ollaan kyllä oltu jo 8 vuotta ja lapsikin on..



lottovoitto auttaisi asiaa :)

Oletko koskaan ajatellut miltä miehestäsi tuntuu? Se on enemmän kuin isku vasten kasvoja jos toinen torjuu naimisiinmenon noin vahvasti. Ei varmaankaan tunne olevansa kovinkaan tärkeä ihminen sulle.

Mies kyllä kyllästyi jankuttamaan. Enää ei asiasta juuri keskustella. Sanoin muinoin miehelle, että ok mennään naimisiin maistraatissa lounasaikaan kahdestaan. Mies ei suostu tuohon, haluaa isot bileet.

etsii uuden naisen, joka haluaa naimisiin.

meilläkin on mies monta kertaa kosinnut. Mutta ei enää pitkään aikaan kun tietää minun kantani asiaan. Itse en aio koskaan mennä naimisiin ja enkä koskaan halua mitään yhteisiä rahoja ja ehdottomasti haluan pitää ikuisesti oman sukunimeni. Hyvä parisuhde ja yhteinen lapsi riittää minulle. Sitä paitsi joka toinen avioliitto hajoaa. 12 vuotta avoliitossa ja vieläkin ollaan onnellisia, kuinka moni avioliitto kestää niin kauan ? Sitä paitsi avioliitot kuuluvat aikaa ennen -90-lukua !!!

Jos miehesi rakastaa sinua, niin hän hyväksyy ettet halua naimisiin, jos alkaa kiristimään niin sano suoraan hasta la vista ja hankit uuden miehen !!

Aiempien ketjujen perusteella kertomasi ei voi olla totta, koska naiset aina haluavat naimisiin, ja miehet ovat lähtökohtaisesti vastahankaisia. Naisen täytyy saada mies suostumaan naimisiin joko huijaamalla tai hurmaamalla, ja se on osoitus siitä, että mies on tosissaan. Naiselle avioliitto on tärkeää taloudellisen turvan takia, sekä myös siksi, että siten uskoo pitävänsä miehen aina luonaan. Mies ei lähtökohtaisesti haluaisi niin suurta sitoumusta (ellei ole ihan varma). Mies ottaisi mieluummin yhteisen kodin, yhteisen elämän ja yhteiset lapset, koska näiden jakaminen on aina helpompaa kuin avioliitosta poistuminen. Naiselle taas millään muulla ei ole niin suurta merkitystä kuin avioliitolla.



No joo. Mutta vakavasti puhuen: ei kai siitä auta kuin keskustella. Miksi avioliitto olisi miehelle niin tärkeää?

Mäkin ajattelin ennen, etten halua naimisiin. Tai siis en nähnyt syytä, miks pitäis mennä naimisiin.



Mut sit haluttiin mieheni kanssa pitää kavereille ja sukulaisille hauskat kolmipäiväiset juhlat ja se kyllä kannatti. Eipä tulis muuten saatua samaan paikkaan molempien sukulaisia ja kavereita.



Mutta en vaihtanut sukunimeä, ei ollut kirkkoa ja sormuskin on sellainen, että harva on tajunnut, että se on vihkisormus. En ole nähnyt tarpeelliseksi korostaa, että olen "rouva".