Ärsyttää kaiken maailman sählät jotka leikkii gurua
Harva se baari-ilta kun keskustelua ei kaappaa täysin haltuunsa joku (usein keski-ikäinen tai sitä lähestyvä) avautuja jolla riittää tarinaa teinivanhemmuudesta, huumeista, perheväkivallasta, vankilasta, alkoholismista ja rikollisuudesta. Kaikki tietysti omakohtaisia kokemuksia. Tämän tuntien tilityksen jälkeen kun muu seurue on huudettu hiljaisiksi ja keskeytysyritykset lannistettu, seuraa pätemissaarna joka perustuu mokailun määrään ja joissain tapauksissa avautujan ikään. Tässä vaiheessa ilta on jo mennyt samasta likaviemäristä alas kuin avautujan elämä, ei niinkään tarinoiden rankkuusasteen vaan kertojan ylimielisen ja pollean asenteen ansiosta. Jos jollakulla seurueessa kehtaa olla yhtä värikäs elämä, se ei ole voinut olla yhtä rancca kuin avautujan, sillä siitä ei ole pidetty yhtä isoa meteliä. Avautuja tietää että muut ovat maitonaamoja ja katsovat häntä ylöspäin sillä hänellä on näin monen kokemuksen tuoma viisaus, huolimatta siitä että hän on edelleen väkivaltainen suhteessaan ja parhaillaan toista viikkoa kännissä.
Nämä istuvat aina minun pöytääni. Pitää lakata olemasta niin empaattinen, nämä imee aina yhtä kuiviin.
Tylsäähän se on.