Te joiden ruokien raaka-aineet ovat mieltymysten mukaan rajalliset

jotain on yhteisillä aterioilla allergioiden ja mieltymysten vuoksi. Mies on allerginen mereneläville, minä sienille. Nätäkin kuitenkin laitetaan jonkun verran, esim. mies laittaa sieniä pizzaan tai on joskus tehnyt sienikastiketta kun en ole paikalla, ja merenelävien kanssa minä olen toiminut samoin. Ja sitten osa niistä ruuista mistä itse ei tykkää on helppo tarjota niin että halukkaat voivat syödä ja muut jättää ottamatta (esim. juustojen kanssa).

Välillä sitten on tehty niinkin että on laitettu ruokaa josta jompikumpi aikuinen ei niin tykkää (ei kyllä mitään mitä toinen inhoaa ihan totaalisesti) - ja tuloksena on välillä ollut iloisia yllätyksiä! Esim. minä olen alkanut pitämään artisokasta ja mies vuohenjuustosta. Mutta ei aina, minä en edelleenkään tykkää hernekeitosta eikä mies maksalaatikosta joten näitä ei meillä laiteta vaan luotetaan siihen että lapset pääsevät maistamaan niitä muuallakin :)

Aika ennakkoluulottomasti meillä kyllä mennään, usein testaillaan aineksia jotka ovat kaikille uusia.

Maistatatteko kuitenkin lapsellanne ihan kaikkea maan ja taivaan välillä? Vai rajoittuuko heidänkin ruokavalionsa teidän makumieltymystenne mukaan?

Saavatko lapset ihan oikeasti makukokemuksia ja itse valita millaista ruokaa haluavat? Esimerkiksi ihmiset jotka eivät syö lihaa, saavatko lapsenne kuitenki syödä lihapullia tms. jos itse tahtovat?

Ja valitsee yleensä tutut ja miellyttävät maut ja raaka-aineet. Olemme moukkia.