Lue keskustelun säännöt.
Kysymys tyttöjen vanhemmille
21.03.2011 |
Itselläni on siis poikia enkä tätä asiaa ymmärrä enkä kykene oikein hyväksymään. Toivoisin, että valaisette minulle vähän, miksi tällainen käytös on hyväksyttävää ja miksi sitä tuetaan. Toistaiseksi siis en ole tavannut ainuttakaan poikaa, joka käyttäytyisi näin. Jos olette, toivon teidän siitäkin huomauttavan.
Siis, olen viime aikoina törmännyt useampaan tyttölapseen (osa poikani kavereiden kavereita, osa ystäväperheiden lapsia), jotka eivät voi istua pojan vieressä. Siis eivät vain voi. Tytön vieressä voivat ja aikuisen vieressä voivat mutta eivät minun kohta 5 vuotta täyttävän pojan vieressä. Yksi kerta oli outo kokemus enkä siitä välittänyt, vaikka siis huomasin, että poikaani se loukkasi syvästi. Kyseessä oli vieläpä tyttö, jolla oli samanikäinen pikkuveli kuin oma lapseni. Selitin pojalle, että tyttö käyttäytyi typerästi.
Tässä tapasin erään tutun, jolla oli tyttären kaveri mukana ja taas sama juttu. Tämä tyttö ei voinut istua poikani vieressä, minun vieressä sitten voi. Tällainen tilanne on syntynyt nyt puolen vuoden aikana neljä kertaa (siis joku tyttö, jota tuskin tunnemme - vain yhden siis tunsimme entuudestaan - ei kykene istumaan pojan vieressä) ja kukaan äideistä/lapsesta vastuussa olevista aikuisista ei ole reagoinut asiaan mitenkään muuten kuin vain toteamalla, että tämä ei nyt halua istua pojan vieressä, voimmeko vaihtaa paikkaa.
Onko tämä oikeasti tyypillistä ja normaalia? Eilen lapseni tuli päiväkodista ja kertoi, että heillä on ryhmässä kaksi allergista lasta: toinen on allerginen tomaatille ja toinen pojille.
Miksi minua ei naurata? Lapseni ainakin oli ihan tosissaan. :(
Kommentit (13)
Meillä on välillä naapurin poika jopa yökylässä ja nukkuu ihan samassa siskonpedissä kuin kaikki muutkin.
Sinälläänhän tyttöjen ja poikien maailmat erkaantuvat tuossa eka-tokaluokalla, mutta ei se vieressä istumista sentään yleensä estä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole kyllä tällaiseen törmännyt. Tyttöni on kohta 13-vuotias, enkä ole tällaista ilmiötä hänessä tai kavereissaan ikinä huomannut. Johtuisiko, että meillä on myös poika perheessä? Onko nämä kyseessä olleet tytöt olleen perheistä joissa vain poikia? Ikävää kyllä.
ole nähnyt/kuullut ennen. Meillä tytöt on osin vielä aika pieniä 2v ja 4v.
jotka nauravat ja kertoilevat eteenpäinkin, miten heidän tyttärensä sanovat, että kiva kun joku poika ei ollut paikalla, ja etteivät halua jonkun kanssa olla.
Jos oma poikani sanoisi noin tytöstä, en naureskelisi, vaan sanoisin, ettei noin saa puhua, ja että se on loukkaavaa, ja satuttaa toista.
Minusta on ap olet oikeassa, ei tytöillä ole mitään oikeutta haukkua poikia, ovat missä iässä tahansa. Eikä pojilla ole oikeutta haukkua tyttöjä.
Itse asiassa, meillä samassa porukassa nousi hirmuinen haloo, kun pari poikaa sanoivat, että onneksi yksi tyttö ei ollut paikalla. Siitä seurasi perään soittelut ja anteeksipyynnöt, kuten pitääkin. Mutta nämä samat tyttöjen äidit nyt sitten naureskelivat vastaavassa tilanteessa, kun nämä tytöt haukkuivat samoja poikia, eikä puhettakaan anteeksipyynnöstä. Minua koko juttu loukkasi ihan äitinäkin. Pojat ja heidän tunteensa ovat täsmälleen yhtä arvokkaita kuin tyttöjenkin!
Siis tytöt ovat olleet noin eskari-ikäisiä suunnilleen. Yhdessä perheessä siis tiedän, että on ollut samanikäinen pikkuveli, toisessa perheessä ihan pieni poikavauva. Muista en tiedä, mutta olettaisin, että niitä poikia ei varmaan perheessä ole ainakaan kovin pienellä ikäerolla.
En siis itsekään suutahtanut ensimmäisestä kerrasta. Tässä vain on nyt lyhyeen aikaan sattunut useampia tapauksia, ja ehkä tyrmistyttävintä tässä on ollut se, että tytöille ei ole sanottu mitään. On vain todettu, että hän ei halua, että poikasi istuu tuossa. Ihan ekalla kerralla siis itse huomasin tytön epämukavuuden ja pyysin poikaani omaan viereeni, kun tyttö totesi, että ei halua istua tämän vieressä. En oikein osannut ajatella asiasta mitään ja koin parhaaksi olla nostamatta mitään meteliä. Mutta nyt tekee mieli jo nostaa metelikin. MIetin koko ajan poikani itsetuntoa. Kun hän kertoo esim. tuosta allergisesta lapsesta, hän on jotenkin lytätyn tuntuinen, vähän niin kuin väärää sukupuolta. Ongelma on siksikin niin kipeä, koska poikani leikkii mielellään tyttöjen kanssa, ja hänellä on enemmän tyttöjä kavereina kuin poikia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on poika ja 2 tyttöä ja heillä kavereina lapsia perheistä, joissa vain tyttöjä tai vain poikia tai jotain siltä väliltä.
Tuohon allergia tai istumisasiaan en ole törmännyt. Kerran muistan, kun entinen naapurin horrorpoika ei voinut istua punaisella tuolilla synttäreillä. Oma poika istui ja tämä naapurin mussukka oli ihmeissään kun tyttöni istui sinisellä tuolilla. Hänen mielestään (6v silloin) sukupuolikoodit meni sekaisin ja hän oli aivan paineessa. Muut lapset eivät tajunneet mikä mätti. Tällä pojalla on sisko, mutta hän on näitä istumakammoisia kai.
Ei ole siis muka voineet istua tytön vieressä. Koulussa oppi toisilta lapsilta, että se on heti "tykkäämistä. Tämä meni ohi ilman puuttumista. poika on ujonpuoleinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on yksi lapsi joka on tyttö, mutta en ole hänelle opettanut tuollaista sukupuolierottelua.
Tyttäreni luokalla on kyllä tuollaisia tyttöjä, sekä poikia. Olen törmännyt ihan yhtä paljon poikiin jotka eivät voi olla tyttöjen kanssa saati heidän vieressään, kuin sellaisia tyttöjäkin.
Ihan kotoa sellainen touhu opitaan. Lapsille höpötetään liikaa "pojat sitä ja tytöt tätä"-juttua.
Ensisijaisesti ollaan kuitenkin kaikki ihmisiä, sen jälkeen vasta jotain muuta.
Mun 6v. tyttärelläni on parhaat ystävät poikia. Ikinä ei ole käyttäytynyt noin! Et voi yleistää. Tuolla mainitsemallasi esimerkillä on ihan varmasti jotain ongelmaa/vaikea uhma menossa tai on oppinut vahvaan sukupuolijakoon isommilta tytöiltä. Ei ole tyypillistä ja normaalia. Turhaan leimaat tyttöjä ikäviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis että kyseessä ei ole jokin juttu, joka ihan tarkoituksella opetetaan tytöille tai pidetään jopa suotavana vaan että tietynlaiset lapset siis ovat tällaisia.
Itse en pidä vanhempien reagoimistavasta, koska siinä syyllistetään lasta, jonka viereen ei haluta istua. Siitä lapsesta tuntuu tosi pahalta. Eikö teistäkin tuntuisi, jos työpaikalla kollegat ilmoittaisivat, että eivät halua istua teidän viereenne? Ja pomo vain myötäilee...
Ap
Oma 8v. tyttöni ei käyttäydy noin. En ole moista edes kuullut, enkä siihen törmännyt. Lapseni ystävissä eikä ystävieni lapsien keskuudessa ole moista tapahtunut. Nuorempi lapsemme on poika, voisiko siitä johtua?
Muistan kyllä itselläni jossakin ikävaiheessa olleen "vaikeaa" istua poikien vieressä. Mutta ei puhettakaan, että siitä olisi joku numero tehty.
Noin käyttäytyvien tyttöjen vanhemmat kyllä käyttäytyvät melko oudosti olemalla puuttumatta tuohon tai reagoimalla asiaan mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun 6v. tyttärelläni on parhaat ystävät poikia. Ikinä ei ole käyttäytynyt noin! Et voi yleistää. Tuolla mainitsemallasi esimerkillä on ihan varmasti jotain ongelmaa/vaikea uhma menossa tai on oppinut vahvaan sukupuolijakoon isommilta tytöiltä. Ei ole tyypillistä ja normaalia. Turhaan leimaat tyttöjä ikäviksi.
Siksi siis vähän syyllistin, kun neljä tuntuu isolta luvulta (ja viides siis kuulopuheena). Mutta nyt siis kuulin, että näin voivat toimia myös pojat. Oma poikani tosiaan tulee paremmin jopa juttuun tyttöjen kuin poikien kanssa, joten siksi ei tästä ole kokemusta. Tietysti pelkään, että voisi jotain typerää mallioppia. Lähinnä vain penään sitä, että vanhemmat ottaisivat asiasta vastuun ja selittäisivät pojalleni, että tässä ei ole mitään vikaa ja että kyseessä on tytön oma ongelma (ja vastaavasti sitten sukupuolet toisinpäin, jos näin on).
Ap
on yksi "poika-allergikko". Joskus eskari-ikäisenä tuo alkoi ja ekaluokalla jatkui, nyt on jo vähän lieventynyt. Eikä ole lapsen kuullen tuollaista käytöstä tuettu tai hyväksytty.
Mutta täytyy sanoa, että en minä tuota "allergiaa" nyt niin ihmeellisenä pidä. Olen luullut, että se kuuluu tuohon ikään melkein aina, ainakin monilla tutuilla tytöillä näin on ollut. Ja suoraan sanoen kyllä se minua vähän naurattaakin.