Ei jaksa tätä todellisuutta, lopetan psykoosinesto ja masennuslääkkeet.

kerropas miksi sä syöt psykoosinesto- ja masennuslääkkeitä?

menet ojasta allikkoon.

että jaksaisit todellisuutta.

Jos olet lääkkeistä huolimatta ojassa.

Lopettaminen vie todellakin vain syvempään allikkoon.

eikä mene hyvin. Olen äärilaitaihminen, jos menee hyvin, pitää mennä helvetin hyvin tai sitten on sama vaikka menis helvetin huonosti.

Aivan sama laittaa elämä risaiseksi ja lopettaa lääkkeet, on tylsää olla keskiverto ja parempaan en pysty.

ja sen jälkeen kolme itsariyritystä. Sen jälkeen en ole avohoidossa viitsinyt osastojaksojen lisäksi käydä, niin enpä tiedä onko lääkitykseni kohillaan.

Osastolle olen kuulemma liian terve ja niin kai olenkin, mutta kumminkin liian sairas ollakseni normaali.

Kenelläkään ei voi mennä aina helvetin hyvin. Jos olet bipolaari-ihminen, aiheutat paljon tuskaa maniajaksoillasi läheisillesi. Sinulla on myös iso riski ajautua itsemurhaan, eikä sekään ole koskaan vain oma asiasi. Mielestäni sinulla on velvollisuus yrittää hoitaa itsesi kuntoon.

Enkä halua olla tekemisissä muiden kuin viranomaisten kanssa.

Lapsillekaan en ole riittävän hyvä äiti, aivan sama pistää elämään vähän vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Vaikka ne tuntuisi kovin vähäpätöisiltä. Masentuneena tai tolla tuulella sitä ei osaa itse arvostaa kaikkea hyvää elämässään, sekä itsessään. Mutta pitää koittaa nähdä jotain asioita, ja sitten vaikka vahvistaa niitä hyviä asioita, niin nekin alkaa tuntua lääkityksestä huolimatta huipulta.



Jos lopetat lääkkeet yhtäkkiä, pudotus voi olla raju.



Been there, survived.

yrittänyt kusettaa itseäni sisään sairaalaan, en pakkohoitoon tai kirurgiselle. Tylsääää

jättää aivoihin pysyvän jäljen, ja että tarpeeksi monta psykoosia läpikäytyäsi susta tulee ihan lopunelämäksi hidas?

ja lujaa. Ja jos olen loppuelämäni tarpeeksi sekaisin, en edes tajua sitä.