Tsiisus että mua nyppii, sanokaa ykskin syy miksen hyppäis oravanpyörästä pois?

Homman nimi on nyt tämä. Joka helvetin aamu, kun mä painan kieli vyön alla akateemiseen silpputyöhöni, jossa jatkuvasti supistetaan, tehostetaan, yhdistetään toimintoja, karsitaan, pätkitään, tipautetaan kortistoon kesäksi ja toivotetaan takaisin syksyllä jne. katselen kun työmatkani varrella sellanen 20-30-vuotiaiden nuorten aikuisten juopporymyporukka aloittelee aamuaan rennon letkeesti keskioluen ja lihapiirakan voimin, naureskelee, vetää röökiä ja vetää lonkkaa. Miks mä edes yritän? Miks en vaan hyppäis pois tästä saatanan sirkuksesta, kävis joku kaunis aurinkoinen aamu hakemassa lähi-Siwasta keissin kaljaa ja istuis näitten ikätovereideni seuraan turruttamaan aivojani?



Okei, niillä on jokaisella varmasti kaikki sukupuolitaudit gonorrheasta hyppykuppaan, rasvamaksa ja katkokävelyä, mut mitä sitten? Ainakin ne näyttää hemmetin onnellisilta nojaillessaan toisiinsa ja Sorbus-pulloonsa. Ja ainakin yhdellä naisella oli jo teininä jos mitä pahoinpitelytuomiota ja kaikki me sitä pelättiin, mut tuskin se mulle mitään pahaa tekis jos tarjoisin sille hörpyt mun pullosta.