Huoli 11kk pojasta
Poika on kohta 11kk. On meidän esikoinen ja lähipiirissä ei ole muita lapsia joihin pojan käytöstä verrata. Tuntuu että en saa kontaktia poikaan välillä ollenkaan, on melko touhukas poika ja koko ajan menossa ja tekemässä jotain ja jos yritän kutsua nimellä ei käännä päätään minun suuntaan. Myös sylissä ollessa en saa poikaa keskittymään että katsoisi minua silmiin. Joskus vilkaisee ihan hetken. Ruokaillessa tai vaipanvaihdon yhteydessä saattaa jaksaa keskittyä ja tapittaa silloin silmiin. Hymyilee tai nauraa vaan silloin jos tehdään jotain hassua tai kutitetaan poikaa. Vieraille ihmisille tai mummeille ei paljon hymyile, joskus harvoin. Myös pojan puhe mietityttää, ei ole koskaan ollut kova jokeltamaan. Nykyisin päristää huulillaan todella paljon ja tavuja tulee "pa" "täätäätää" "pam" ei oikein muuta. Onko meidän poika tavallista totisempi tapaus? Tai tavallista vilkkaampi ettei jaksa keskittyä? Miten muiden 11kk vauvat osaavat jutella? Asiallisia kommentteja kaipaisin..
Kommentit (4)
ja ei tossa vaiheessa vielä kannata olla huolissaan jos ei mitään sanoja tule. Onhan poikasi vasta 11kk. MInkä ikäisenä poikasi on oppinut liikkumaan?
meilläkin tyttö nyt 11kk ja osaa sanoa sanoja ja ymmärtää puhetta aika paljon.
Välillä mietin kanssa, onko normaalia vai ei. Mutta lapset on aivan älyttömän erilaisia. Meillä lapsen isä oli myös vilkas pienenä, itse en.
ja poika alkoi liikkua 7kk kontaten ja siitä melkein heti tukia pitkin kävellen. Ei siis vielä kävele ilman tukea mutta vilistää taaperokärryn kanssa jokapaikkaan. Tosiaan juttua pojalta ei paljon tule, vain sitä huulilla pärinää. Mutta silloin kun jaksaa keskittyä niin osaa kyllä taputtaa pyydettäessä ja näyttää oman pään ja hakea pallon, eli ymmärtää minua jotenkin. Ongelma on vain se kun en saa häntä keskittymään ja hyvin vähän ottaa katsekontaktia minuun. Touhottaa vaan kokoajan johonkin suuntaan.
ap
on kova liikkumaan ja on lähtenyt varhain liikkeelle, voi ainakin vähäinen puhe selittyä jo pelkästään sillä. Liikkumisen ja puheen opettelu ovat molemmat niin isoja juttuja, että monesti toinen jää "toisen varjoon", kun voimia ei riitä molempiin samalla antaumuksella.
Oletko keskustellut neuvolassa?