Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka toimisitte
02.09.2010 |
Minulla on nyt viisi viikkoinen tytär. Raskaaksi tulo oli vaikeaa,lasta tehtiin viisi vuotta ja lopulta onnistui kolmannella ivf hoidolla. Raskausaika oli melko vaikea ennenaikaisten supistusten takia,olin suurimman osan ajasta levossa. Tyttö kuitenkin päätti kun päättikin pysyä sisällä(luojan kiitos:)) vielä pari viikkoa yli. Synnytys oli myöskin hiukan vaikea mutta sitä en nyt muistele.
Kyse on omasta äidistäni! Minulla todettiin synnytyksen jälkeinen masennus,joka nyt alkaa olla voitettu,kiitos ihanien neuvolatätien ja hyvien ystävien sekä ihanan mieheni. Äitini on alkanut haukkumaan minua valehtelijaksi. Olen kuulemma niin taitava valehtelija että olen kusettanut lääkäreitä tästä masennuksesta eikä minulla ole mitään masennusta.Lisäksi meillä ollaan korvikeruoalla, molemmissa rinnoissani on useita hyvänlaatuisia kasvaimia jotka ilmeisesti tukkivat maitorauhasia koska maitoa ei tule, lisäksi minulle sanottiin että masennuksella voi olla myös osansa tähän. Tyttö on jokatapauksessa kasvanut hyvin,on terve,hyväntuulinen ja valtavan rakas minulle. Äitini haukkuu minua nyt tästä imetysasiastakin; Eihän se edes imetä, ei muka tule maitoa. valehtelen hänen mielestään kaiken ja olen kusessa loppujen lopuksi tämän valehteluongelman kanssa. Miten te ottaisitte tämän asian? Pitäisittekö normaalisti yhteyttä? Entä ristiäiset?
Kommentit (11)
Minä varmasti suuttuisin ja sanoisin, että jos ei ole mitään positiivista sanottavaa niin on parempi pitää nyt vähän taukoa yhteydenpidossa. Sulla on muutenkin ollut vaikeata, et siihen tarvi äitisi haukkuja enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
käyttäytynyt. Onko aina ollut ilkeä vai onko alkanut käyttäytymään näin nyt viime aikoina? Minkä ikäinen äitisi on.
En ehkä ihan heti alkaisi rähjäämään äidille, käyttäytyminen ei vaikuta normaalilta. Toki, jos ennenkin on ollut samanlainen, kyse voi olla vaan ilkeästä luonteesta.
tuntuu etten pysty kuuntelemaan hänen mielipiteitään. Hän on minua niin paljon jo haukkunut eikä suostu kuuntelemaan mitä minulla on sanottavaa. En tiedä miksi kuuntelisin enää hänen sanomisiaan. Mieheni on korviaan myöten loukkaantunut tuollaisesta käytöksestä eikä voi millään käsittää miten joku voi sanoa/tehdä noin tyttärelleen.
on ollut jonkin asteinen alkoholiongelma jo 30 vuotta hän on 50 vuotias. Tuurijuoppo. me olimme pikkuveljeni kanssa melko heitteillä lapsena,viinaa,yksinoloa ja väkivaltaa (meitä ei "hakattu" vaan saimme katsoa sivusta miten äitimme otti turpaansa lähes joka vkl) josta syystä sosiaaliviranomaiset määräsivät meidät isällemme. Nyt kuitenkin raskaaksi tultuani olen yrittänyt mennä vastaan häntä, alku meni hyvin mutta kun tyttö syntyi tilanne tuli tällaiseksi. Äitini on haukkunut minua ennenkin valehtelijaksi sekä väittänyt mielikuvitustani älyttömäksi kun olen muistellut lapsuuttani hänen kuullen. Kaikki on kuulemma omaa keksintöäni ja hän on ollut hyvä äiti. Eli siis tuollaisen sopan olen ollut valmis unohtamaan, en kuitenkaan voi koskaan antaa kaikkea anteeksi. siinä siis pieni tarina äidistäni.
Äitisi aiheuttaa sinulle pahaa mieltä, joten itsesi ja ennenkaikkea lapsesi takia lopeta yhteydenpito. On parempi, että olet hyvällä mielellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt lähtisin ensin siitä, että pidät huolta itsestäsi ja perheestäsi. Sinulla on ollut masennus, joka on ihan helv...iä. (Tiedän, koska olen itse siitä toipunut/toipumassa). Toisen ihmisen on vaikea nähdä ja ymmärtää masennusta, vähättelyyn olen minäkin törmännyt. Älä ajattele sitä. Sinä olet ollut masentunut ja nyt toipunut, se riittää. Toisten ei tarvitsekaan ymmärtää, riittää, että miehesi tukee sinua.
Äitisi tuntuu olevan valitettavasti melko tasapainoton. Luulenpa, että lapsesi syntymä on tuonut sinun vauva-aikasi äitisi mieleen. Kaikki käsittelemätön pahaolo ja ristiriidat kalvavat äitiäsi. Vian löytäminen muista on niin paljon helpompaa. Tässä vaiheessa sen tajuaminen ja myöntäminen, että on itse epäonnistunut äitinä olossa voisi olla liian kova paikka. Kaikki eivät siihen pysty ikinä.
Sinun ei tarvitse kuitenkaan sietää äitisi taholta tuollaista käytöstä. Voisiko miehesi asettaa äidillesi säännöt? Jos muu ei auta, on parasta olla tapaamatta äitiäsi. Sinun hyvinvointisi ja sitä kautta perheesi hyvinvointi, on nyt tärkeintä.
Äitisi tarvitsisi terapiaa, mutta taitaa olla mahdotonta saada häntä terapeutille?
t: nelonen
kuinka sinulle on voinut olla synnytyksen jälkeinen masennus joka on voitettu jo nyt vaikka lapsesi on vasta 5 viikkoa vanha....
T. Synnytyksen jälkeisen masennuksen kokenut jonka toipumiseen meni PALJON pidempi aika
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ehkä (toivottavasti) olet kärsinyt vaan Baby Blues:ista. Jos olet ollut masentunut, saatat sitä olla vieläkin. Ei kaikki synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivät ole "petipotilaana". Sitäkin masennusta on monentasoista. Tärkeää kuitenkin on, että saisit hoitoa. Ihka oikea masennus ei parane itsestään.
kuinka sinulle on voinut olla synnytyksen jälkeinen masennus joka on voitettu jo nyt vaikka lapsesi on vasta 5 viikkoa vanha....
T. Synnytyksen jälkeisen masennuksen kokenut jonka toipumiseen meni PALJON pidempi aika
on yksilöitä. Jotkut tarvitsee asioiden märehtimiseen enemmän aikaa kuin toiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen saa mitä tilaa.
Ihan oman ja vauvasi tulevaisuuden takia pysy erossa äidistäsi kunnes toivottavasti tulee järkiinsä ja pyytää sinulta anteeksi ala-arvoista käytöstään. Kukaan täysjärkinen, lastaan ja lastenlastaan rakastava normaali ihminen ei käyttäydy tuolla tavoin.
Alue: Aihe vapaa
Kuuntelisin myös hänen mielipiteensä ja sitten pala palalta torpedoin hänen typerät ajatuksensa, mikäli ei perusteet ole edes asiallisia.
Jatko riippuisi miten lopputulos tyydyttäisi molempia, vai tyydyttäiskö?